Luontolähtöisellä kaupunkisuunnittelulla hyvinvointia iäkkäille

Kirjoittajat: Pia Hyvönen & Sanna Leppänen

Luonnosta saatava terveyshyöty

Tutkimustieto luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä on vahvistunut viime vuosina. Terveyshyödyistä voidaan puhua, kun luonnosta saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia ja kun vaikutukset ovat mitattavissa. (Tyrväinen ym. 2018.)

Tyrväinen ym. (2018) mukaan luonnosta saadut terveysvaikutukset koostuvat useasta osatekijästä: luonnossa oleminen ja liikkuminen palauttaa stressistä, vaikuttaa positiivisesti fyysiseen kuntoon ja kohentaa mielialaa. Tyrväinen ym. (2018) tuovat lisäksi esiin sen, että luonnon kauneus, kiinnostavuus ja turvallisuus vaikuttavat hyvinvointiin ja luonto koetaankin eri aistien kautta. Tilastollisesti merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin saadaan, kun lähiviheralueita käytetään vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa (Tyrväinen ym. 2018).

Viheralueiden merkitys kaupungeissa asuville ikääntyneille

Kari Kuusisto (2014) tutki viherympäristön yhteyttä Helsingin keskustassa asuvien ikääntyneiden elämänlaatuun. Kuusiston tutkimuksessa kävi ilmi, että kaupunkien viheralueiden hyvinvointivaikutusten tutkimuksissa on keskitytty lähinnä työikäisiin. Kuitenkin viheralueiden vaikutus lapsiin ja ikääntyneisiin vaikuttaisi olevan suurinta, sillä he viettävät enemmän aikaa rajatulla alueella lähiympäristössä, kotinsa lähellä. Koska yhä suurempi osa väestöstä viettää aikaansa kaupunkiympäristössä, on tärkeää tutkia, miten puistot ja viheralueet vaikuttavat asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. (Kuusisto 2014, 1.)

Mitä lähempänä lähin viheralue sijaitsee kotia, sitä useammin siellä käydään. Iäkkäiden kohdalla tämä korostuu, sillä liikkuminen on rajoitetumpaa. Vähäinenkin liikunta on iäkkäille tärkeää toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kodin lähellä olevien esteettömien viherympäristöjen vaikutus iäkkäiden terveyteen voi olla hyvinkin merkittävä. (Kuusisto 2014, 13.)

Myös Kuusiston (2014) tutkimuksen mukaan viheralueilla käynneillä on havaittu olevan yhteyttä paitsi fyysiseen hyvinvointiin, myös psyykkisiin elvyttäviin ja rauhoittaviin kokemuksiin. Ikääntyneet arvostavat kaunista ja vehreää ympäristöä. Iäkkäät, joilla oli ympärillään enemmän viheralueita, olivat elämäänsä tyytyväisempiä. (Kuusisto 2014, 13.)

Sosiaalisten kontaktien määrä yleensä laskee iän karttuessa, rajoittuen lähipiiriin. Julkisten tilojen merkitys voi siten korostua sosiaalisina areenoina, joista saadaan helpotusta yksinäisyyteen. Toisaalta, jos viheralueet koetaan aktiivisen tekemisen paikkoina, kuten kuntoliikunnan harrastamisen paikkoina, voi viheralueiden merkitys iäkkäille jopa laskea. Passiivinen oleskelu viheralueilla voi olla iäkkäille merkityksellisempää, koska liikkuminen on rajoitetumpaa. (Kuusisto 2014, 13.)

Kuva 1. Esteettömälle ja lähellä sijaitsevalle viheralueelle on helppo lähteä. (PxHere 2021)

Etelä-Karjalan tilanne

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kuntien vanhusneuvostot, kunnat, järjestöt ja muut toimijat ovat vuonna 2021 laatineet suunnitelman ikääntyneen väestön tueksi 2021-2025. Visiona on ikäystävällinen Etelä-Karjala. Suunnitelmassa tuodaan esiin, että kotona asumista voidaan tukea mm. rakennuskannan esteettömyydellä ja asuinympäristöä kehittämällä. Esille tuotiin myös se ikävä asia, että näiden suunnittelussa ei ole otettu riittävästi huomioon iäkkäiden ihmisten tarpeita. Ulkona liikkumisen mahdollisuuksia heikentävät etenkin liikkumisesteet. Myös alueen sosiaalinen turvattomuus voi vähentää halua liikkumiseen. Tässä olisi siis erityinen kehittämisen paikka.

Asuminen ja ympäristö kuuluvat WHO:n määrittelemiin ikäystävällisyyden teema-alueisiin (Hynynen 2015, 56). Vuonna 2015 Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin ”Ikäystävälliseksi Lappeenrannaksi” vanhusneuvoston esityksen pohjalta ja ohjeisti huomioimaan tämän toimintoja suunniteltaessa. Samana vuonna vanhusneuvosto teki yhteisöverkostolleen kyselyn Lappeenrannan ikäystävällisyyden arvioimiseksi (Lappeenrannan vanhusneuvosto 2015). Kyselyssä ympäristö ja rakennukset olivat saman kysymyksen alla saaden 50 % maksimipisteistä. Tämän perusteella on siten hankala arvioida, mikä oli ympäristön osuus pisteistä ja edelleen viheralueiden osuus ympäristöstä.

Viheralueet huomioitava kaupunkisuunnittelussa

Keskimäärin 30-40% kaupunkiseutujen keskustaajamien pinta-alasta on viheralueita (Tiittu ym. 2017). Kaupunkisuunnittelussa joudutaan tasapainoilemaan kestävän yhdyskuntarakenteen, liikkumisen ja vihreän ja viihtyisän asuinympäristön välillä (Tiittu ym. 2017). Viheralueilla on tärkeä rooli ikääntyneiden elämässä. Luonnon tutkittu merkitys heidän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistäjänä on otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa. Viheralueita tulee olla riittävästi lähellä niitä käyttäviä ihmisiä. Viheralueiden suunnittelussa erityisen huomion kohteena on helppokulkuisuus ja esteettömyys, jotta ikääntyneille taataan alueille ja alueella helppo kulkeminen

Tämä artikkeli on osa artikkelikokoelmaa luonnon hyvinvointi -teemalla. Artikkelit ovat osa Luonnon lumoa kaikille eli Lulu-hanketta, joka on Euroopan maaseuturahaston kehittämisrahaston hanke (2020-2021). Hankkeen tarkoituksena on kehittää esteettömiä luonto- ja lähimatkailukohteita monipuolisesti eri ikä- ja kohderyhmät huomioiden sekä lisätä tietoa esteettömyydestä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021.)

Lähteet

Etelä-Karjalan suunnitelma ikääntyneen väen tueksi 2021-2025. [Viitattu 08.10.2021]. Saatavissa: https://www.eksote.fi/terveyspalvelut/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen-hyte/Documents/Etel%C3%A4-Karjalan%20suunnitelma%20ik%C3%A4%C3%A4ntyneen%20v%C3%A4est%C3%B6n%20tukemiseksi%202021%20-%202025.pdf

Hynynen, R. 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen alueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5/2015. [Viitattu 08.10.2021]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/153690

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. LULU – Luonnon lumoa kaikille. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/lulu-luonnon-lumoa-kaikille

Lappeenrannan vanhusneuvosto. 2015. Ikäystävällinen Lappeenranta. [Viitattu 08.10.2021]. Saatavissa: https://docplayer.fi/63729326-Ikaystavallinen-lappeenranta.html

Kuusisto, K. 2014. Viheralueista voimaa vanhuuteen. Ikäinstituutti. Raportteja 1/2014. [Viitattu 29.09.2021]. Saatavissa: https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/IKIS_Gradu_Kuusisto_Kari.pdf

Lappeenrannan kaupunginhallitus 2015. Pöytäkirja 1179/00.00.01/2015. [Viitattu 07.10.2021]. Saatavissa: https://www.lappeenranta.fi/loader.aspx?id=0e5dad8a-0025-4cab-92d1-1b8a3683fce7

Tiittu, M., Auvinen, A., Viinikka, A., Rehunen, A., Järvinen, E. 2017. Luonto kaupungissa. Ympäristön tila – katsaus 3/2017. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisuja. [Viitattu 29.09.2021]. Saatavissa: https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/yt_kaupunkiluonto_fi_20170824.pdf

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R., Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 134(13), 1397-403. [Viitattu 29.09.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Kuvalähteet

Kuva 1. PxHere. 2021. [Viitattu 22.10.2021]. Saatavissa:  https://pxhere.com/fi/photo/1094075 (CC0)

Kirjoittajat

Pia Hyvönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija.

Sanna Leppänen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaalialan lehtori.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/penkit-syksy-pys%c3%a4k%c3%b6id%c3%a4-lev%c3%a4t%c3%a4-560435/ (CC0)

Julkaistu 22.10.2021

Viittausohje

Hyvönen, P. & Leppänen, S. 2021. Luontolähtöisellä kaupunkisuunnittelulla hyvinvointia iäkkäille. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/luontolahtoisella-kaupunkisuunnittelulla-hyvinvointia-iakkaille/