Luonto-ohjaaja auttaa ikäihmisiä kokemaan metsän terveysvaikutuksia

Luonnossa oleskelu ja ulkoilu tuovat iästä riippumatta paljon myönteisiä vaikutuksia ihmisen fyysiselle kunnolle ja mielenterveydelle. Varsinkin ikäihmisille luonto on erityisen merkityksellistä ja luonnossa ulkoileminen ylläpitääkin ikääntyvän toimintakykyä ja yhteyttä ympäristöön. Luonnossa oleminen piristää mieltä, poistaa stressiä ja auttaa unohtamaan arjen huolet. Luonnon terveysvaikutukset ilmenevät esimerkiksi verenpaineen alenemisena ja sydämensykkeen tasoittumisena.

Kirjoittajat: Taina Kiesi & Sanna Leppänen

Luonto tarjoaa liikunnan lisäksi mahdollisuuksia myös sosiaalisiin tapahtumiin. Mielen hyvinvointiin vaikuttaa ulkoiluseuraa enemmän kuitenkin luontoympäristö itse. (Tyrväinen ym. 2021.) Onkin tärkeää, että kaikilla ikäihmisillä olisi esteetön pääsy erilaisiin luontokohteisiin, sillä TTS – Työtehoseura ry:n julkaisemassa tutkimuksessa vuodelta 2013 havaitaan, että metsässä liikkuminen aktivoi muistitoimintoja sekä lisää niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin voimavaroja (Korhonen & Liski-Markkanen 2013, 5).

Haastattelin artikkelia varten luumäkeläisen yrityksen, Ajatusten polun, luonto-ohjaajaa Kati Sinkkonen-Kattelusta ja hän kertoi, että luontoretket ovat yleensä odotettuja tapahtumia myös ikäihmisille, vaikkakin ne aiheuttavat etukäteen vähän jännitystä esteettömyyden suhteen.

”Iäkkäämmillä tulee ehkä enemmän esiin jännitys siitä, että jaksaako tai kykeneekö mukaan. Yritän tietenkin valita maaston asiakasryhmän mukaan. Aina ei tarvitse edes kävellä, on esteettömiä polkuja pyörätuolille tai rollaattorille, ja joskus ollaan vaan yhdessä pisteessä, mihin pääsee autolla viereen.”

Pienikin aika luonnossa riittää virkistämään mieltä

Ihmisen mieli elpyy varsinkin niissä luonnonpaikoissa, jotka ovat ihmisen mielipaikkoja. Mitä enemmän ihminen viettää vapaa-aikaansa luonnossa, sitä vahvempia ovat elpymyskokemukset ja sitä kautta emotionaalinen hyvinvointi. (Tyrväinen ym. 2021.) Luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyt ovat kuitenkin monen tekijän summa. Luonnossa liikkuminen auttaa palautumaan stressistä ja samalla mieliala, koettu terveys, kunto ja itsetuntokin paranevat. (Tyrväinen ym. 2018.) Pienikin aika riittää vaikuttamaan ihmisen mieleen tervehdyttävästi: kaksikymmentä minuuttia metsäterapiaa auttaa kohentamaan mieltä ja 10–55 minuuttia metsässä oleskelua parantaa keskittymiskykyä (MIELI ry. 2021).

Myös Sinkkonen-Kattelus oli huomannut, että luonnon vaikutukset näkyivät ikäihmisten mielialassa.

”Luontoon lähdetään mielellään, ja pois lähtiessä mieliala on vielä korkeammalla kuin tullessa. Iäkkäämmille ihmisille luonto on ehkä jopa läheisempi kuin nuorille. Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet jo lapsena, että metsä on lähellä. Metsästä on totuttu saamaan ravintoa, ennen oli pakko marjastaa ja sienestää, nykyisin se on harrastus. Eli se mikä ennen oli osa jokapäiväistä elämää, on nykyään erityistä, kuten nokipannukahvit yms. Ikäihmisten kanssa saakin mukavia keskusteluja metsästä. Iloisia ihmisiä yleensä retkiltä kotiin lähtee.”

Metsän myönteisistä psykologisista vaikutuksista terveillä henkilöillä on melko vahvaa näyttöä. Tutkimustietoa metsän vaikutuksista sairauksien hoidossa on vielä vähän. Potentiaalia kansanterveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn terveyshyödyistä kuitenkin löytyisi merkittävästi. Tutkimuksia tarvitaan lisää, jotta voitaisiin selvittää, kuinka luontoa voisi hyödyntää sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. (Tyrväinen ym. 2018.)

Elvyttävä ja rauhoittava metsäkävely ikäihmisen kanssa

Tässä on muutama vinkki, miten metsää voi hyödyntää oman sekä ikäihmisen hyvinvoinnin edistäjänä. Tarkemmat ohjeet tietoiseen metsäkävelyyn löytyvät MIELI ry:n verkkosivuilta.

Ota läheinen ikäihminen mukaasi ja lähtekää yhdessä tietoiselle metsäkävelylle. Sopikaa yhdessä siitä, että nyt teillä on aikomus rauhoittua, irrottautua ajatuksista, hiljentyä hetki ja käyttää eri aisteja metsän aistimiseen. Hengittäkää muutama kerta syvään ja havainnoikaa sen jälkeen metsää kuuntelemalla sen ääniä, katselemalla värejä, muotoja ja maisemia sekä haistelemalla metsän tuoksuja. Yrittäkää keskittyä aistimuksiin mieleen tulevien ajatusten sijaan. Huomioikaa hengitystänne ja kehon tuntemuksia ja mahdollisia muutoksia kehossanne koko metsäkävelyn ajan.

Valitkaa teille sopiva paikka, jossa pysähdytte katselemaan maisemia. Katselkaa kauas ja katselkaa lähelle. Pohtikaa miltä maisema teidän silmissänne näyttää. Keskittykää myös kuuntelemaan luonnon ääniä. Mitä reaktioita äänet teissä aiheuttavat? Ottakaa myös kuvia metsäkävelyltänne ja pohtikaa yhdessä, mitä metsävierailu teille antoi.

Tämä artikkeli on osa artikkelikokoelmaa luonnon hyvinvointi -teemalla. Artikkelit liittyvät Luonnon lumoa kaikille eli Lulu-hankkeeseen, joka on Euroopan maaseuturahaston kehittämisrahaston hanke (2020–2021). Hankkeen tarkoituksena on kehittää esteettömiä luonto- ja lähimatkailukohteita monipuolisesti eri ikä- ja kohderyhmät huomioiden sekä lisätä tietoa esteettömyydestä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021.)

Lähteet

Korhonen, A. & Liski-Markkanen, S. 2013. Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä. TTS:n julkaisuja 418. [Viitattu 4.10.2021]. Saatavissa: https://www.tts.fi/files/317/tj418.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. LULU – Luonnon lumoa kaikille. [Viitattu 5.10.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/lulu-luonnon-lumoa-kaikille

MIELI ry. 2021. Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. [Viitattu 5.10.2021]. Saatavissa: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/luonto-elvyttaa-rauhoittaa-ja-lievittaa-stressia/

Sinkkonen-Kattelus, K. 2021. Luonto-ohjaaja. Ajatusten polku. Haastattelu 11.8.2021.

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, R. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 134(13). [Viitattu 5.10.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Tyrväinen, L., Ojala, A. & Neuvonen, M. 2021. Luonnon hyvinvointivaikutukset. [Viitattu 4.10.2021]. Saatavissa: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/