Kauniina kesäisenä päivänä nautimme päiväkahvit ulkoilmassa ison pöydän ääressä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta sekä lämpö hiveli poskia. Nurmikko vihersi kauniisti, kesäkukat olivat täydessä loistossa sekä linnut lauloivat. Pöydässä tuoksui vastaleivottu pulla sekä kaikkien kasvoilla oli hymy huulilla. Kaikilla oli mukavaa, kun pääsi ulos nauttimaan kesän lämmöstä. Tämä artikkeli käsittelee, kuinka luontoa voidaan hyödyntää menetelmänä yhdessä ikäihmisten kanssa.
Kirjoittajat: Maria Laine, Johanna Räikkönen & Sanna Leppänen
Luonnon hyödyntäminen menetelmänä
Luontoa voidaan hyödyntää menetelmänä monin eri tavoin. Luontoa voidaan tutkia ja kokea katsomalla, kuuntelemalla, tunnustelemalla, haistelemalla sekä maistelemalla eli eri aistien avuin (Korhonen & Liski-Markkanen 2013, 5). Luonnon hyödyntäminen sopii siis kaikille eri ikäryhmille, sillä luonnon hyödyntämiseen, tutkimiseen ja kokemiseen on monia erilaisia vaihtoehtoja. Lisäksi luonto on kaikkien saatavilla.
Luonnolla on tutkittuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luonto vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, sillä luonto lisää halukkuutta liikkumiseen sekä virkistää ja auttaa palautumaan stressistä. Lisäksi luonnossa liikkuminen edistää myös sosiaalista hyvinvointia, sillä myönteisempi suhtautuminen ihmisiin lisääntyy sekä mieliala kohenee. (Metsähallitus 2021.)
Tässä kirjoituksessa keskitytään ikäihmisiin ja luontolähtöisiin menetelmiin. On tärkeää, että mahdollisuus luonnossa liikkumiseen säilyy koko elämän ikää katsomatta. Luonto on usealle henkinen koti, sillä suomalaiset ovat luonto- ja ulkoilmaihmisiä. Iäkkäillä ihmisillä on tahto nähdä mitä luonnossa tapahtuu, sillä iäkkäillä on kykyä lukea luontoa sekä elää vuoden kiertoa. Luonto on houkutteleva, sillä se herättää sekä muistoja että tunteita sekä saa eri aistit heräämään. (Strack ym. 2016, 3–4.)
Kuva 1. Auringon nousu (Kuva: Maria Laine)
Luontolähtöinen menetelmä ikäihmisten kanssa toteutettavaksi
Internetistä löytyy Luonto elämyspolku Ohjaajan opas -materiaali, jota voi hyödyntää monipuolisesti luontolähtöisenä menetelmänä yhdessä ikäihmisten kanssa. Luontoelämyspolun tarkoituksena on suunniteltu ulkoilu, joka toteutetaan ryhmässä ohjaajan vetämänä. Luontoelämyspolun varrella toteutetaan tehtäviä, jotka on jaettu neljään eri toiminnalliseen koriin. Nämä neljä koria ovat liike-, vetreys-, aisti ja kokemuskori, josta jokaisesta valitaan tehtäviä toteutettavaksi. Luontoelämyspolku kootaan osallistujille sopivaksi eli huomioidaan esimerkiksi osallistujien kunto. (Strack ym. 2016, 3,6.)
Luontoelämyspolku on hyvin käytännöllinen sekä monipuolinen yhdessä ikäihmisten kanssa toteutettavaksi. Lisäksi luontoelämyspolkua on helppo soveltaa ikäihmisten kunnon mukaan, esimerkiksi oppaasta löytyvien vinkkien avuin on helppo muokata liike- ja vetreyskorin liikkeitä. On tärkeää ottaa huomioon, että ohjaajia on riittävästi toteutettaessa luontoelämyspolkua.
Jos toimintakyky ei mahdollista luontoon pääsyä, niin osa aistikorin tehtävistä voidaan toteuttaa tuomalla luonto ikäihmisten luokse sisätiloihin ja näin tutkia luontoa eri aistien avuin. Lisäksi myös osa kokemuskorin tehtävistä voidaan toteuttaa siten, että kokemuksia ei välttämätöntä jakaa luonnossa vaan yhtä hyvin niitä voi myös jakaa sisätiloissa tai esimerkiksi parvekkeella.
Menetelmiä sosiaali- ja terveysalan työkentille
Luontoa voi hyödyntää monella eri tavalla ikäihmisten kanssa työskennellessä. Luonto ja sen tuomat hyvinvoinnin vaikutukset ovat tärkeitä ikäihmisten arjessa. Ulkoilu ja luonnossa käynti vaikuttavat ikäihmisten jaksamiseen positiivisesti, esimerkiksi ulkoilun jälkeen ruokahalu ja vireystila voivat olla parempia.
Ulkoilu ja luonnon tuominen sisätiloihin ei vaadi suurta suunnittelua tai vaivannäköä, sillä luonto antaa paljon erilaisia mahdollisuuksia ja vain mielikuvitus on rajana toiminnan keksimiselle. Luontoaiheisen toiminnan järjestäminen on helppoa ja vaivatonta. Luonnossa oleminen ja liikkuminen on mukavaa yhdessä tekemistä.
Eri vuodenajat ovat mainio lähde toiminnan suunnittelulle, sillä eri vuodenaikojen mukaan voi suunnitella erilaista toimintaa. Toiminnan suunnittelu on tärkeä aloittaa kartoittamalla ikäihmisten voimavarat ja liikkuminen. Lisäksi on tärkeää kysyä, mitä ikäihmiset toivovat ja odottavat toiminnalta. Toimintaa on hyvä suunnitella yhdessä.
Esimerkiksi syksyisin luontoa voi hyödyntää menetelmänä yhteisellä ikäihmisten tapaamisella. Ikäihmiset voidaan kutsua yhteen valittuun paikkaan esimerkiksi puistoon tai järvenrantaan. Tapaamisella ikäihmisten kanssa voidaan ihastella ja tuoksutella syksyn ruskan tuomia muutoksia luonnossa. Tapaamisen aikana ikäihmiset pääsevät keskustelemaan toistensa kanssa ja nauttimaan ulkoilmasta. Tapaamisen voi päättää esimerkiksi kahvilaan tai tarjoamalla paikan päällä kahvit ja pullat ikäihmisille.
Luontoa voi hyödyntää menetelmänä arkisessa ulkoilussa ikäihmisen kanssa. Suomessa on erilaisia luontopolkuja ja puistoja, joissa on otettu liikuntarajoitteiset huomioon. Arkiseen ulkoiluun sopii hyvin kodin läheiset ulkoilumaastot. Arkiseen ulkoiluun voi myös yhdistää esimerkiksi kaupassa käynnin.
Lisäksi luontoa voi käyttää menetelmänä ilman, että tarvitsee poistua kauas kodista. Esimerkiksi päiväkahvien juominen oman kodin parvekkeella tai terassilla on mainio tapa nauttia ulkoilmasta. Kahvitellessa ulkoilmassa voi nauttia lintujen äänistä, auringon paisteesta ja juttelusta työntekijän kanssa. Hyvin pienillä arjen teoilla voidaan saada suuria vaikutuksia ikäihmisten arjen hyvinvointiin luontolähtöisillä menetelmillä. Luontolähtöisten menetelmien ei tarvitse olla monimutkaisia, vaan ne voivat olla hyvinkin yksinkertaisia. Toivottavasti tämän artikkelin sisältö tarjosi sinulle uusia menetelmiä ikäihmisten kanssa toteutettavaksi.
Kuva 2. Syksyisiä tunnelmia. (Kuva: Maria Laine)
Tämä artikkeli on osa artikkelikokoelmaa luonnon hyvinvointi -teemalla. Artikkelit liittyvät Luonnon lumoa kaikille eli Lulu-hankkeeseen, joka on Euroopan maaseuturahaston kehittämisrahaston hanke (2020–2021). Hankkeen tarkoituksena on kehittää esteettömiä luonto- ja lähimatkailukohteita monipuolisesti eri ikä- ja kohderyhmät huomioiden sekä lisätä tietoa esteettömyydestä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021.)
Lähteet
Korhonen, A. & Liski-Markkanen, S. 2013. Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä. Nurmijärvi. [Viitattu 29.9.2021]. Saatavissa: https://www.tts.fi/files/317/tj418.pdf
LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. LULU – Luonnon lumoa kaikille. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/lulu-luonnon-lumoa-kaikille
Metsähallitus. 2021. Luontoon. Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta. [Viitattu 29.9.2021]. Saatavissa: https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta
Strack, H., Holmi, M. & Karvinen, E. 2016. Luonto elämyspolku Ohjaajan opas. Helsinki. [Viitattu15.10.2021]. Saatavissa: https://www.voimaavanhuuteen.fi/content/uploads/2016/04/LuontoelamyspolkuOPAS_netti.pdf
Kirjoittajat
Maria Laine & Johanna Räikkönen ovat LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita.
Sanna Leppänen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaalialan lehtori.
Artikkelikuva: Johanna Räikkönen
Julkaistu 17.11.2021
Viittausohje
Laine, M., Räikkönen, J. & Leppänen, S. 2021. Luonto hyvinvoinnin menetelmänä. LAB Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/luonto-hyvinvoinnin-menetelmana/