Aurinko paistaa korkeiden puiden lomasta valaisten alppiruusujen hehkuvan värikirjon. Lähistöllä solisee kirkasvetinen puro, joka johtaa järvelle. Järven vesi tuntuu kädellä kosketettaessa viileältä ja virkistävältä. Ilta hämärtyy ja istut aaltojen sileäksi hiomalle kalliolle katsomaan tyyntä järveä auringon viime säteiden maalatessa taivasta. Mietit, miten kaunis luonto onkaan. Tämä artikkeli käsittelee luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ja niiden hyödyntämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kirjoittajat: Pauliina Honkanen, Nina Reinikainen & Sanna Leppänen

Luonnon hyvinvointivaikutukset yleisesti

Hyvinvointi voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen sekä taloudelliseen hyvinvointiin ulottuen vahvasti myös terveyteen (Kuuluvainen & Sarén 2016; Tyrväinen ym. 2018). Luonto vahvistaa ihmisen hyvinvointia ja vaikutukset ovat moniulotteiset (Mielenterveystalo 2021; Tyrväinen ym. 2018). Ikääntyessä terveyden ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa ja niiden ylläpitäminen korostuu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021). Luonnon merkittävimpiä tutkittuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ovat muun muassa verenpaineen laskeminen, päänsäryn väheneminen, stressin lievittyminen ja mielialan koheneminen. Luonnon fyysiset, psyykkiset sekä sosiaaliset positiiviset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen on kohtuullisen helposti havaittavissa ihmisen elämässä ja arjessa. (Kuuluvainen & Sarén 2016; Mielenterveystalo 2021.) Luonnon taloudelliset positiiviset hyvinvointivaikutukset vaativat vielä syvempää tutkimusta (Vähäsarja 2014).

Väestön ikääntyminen luo paineita terveydenhuollon kestävyydelle. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja vaihtoehtoisia resursseja tulisi löytää. Luonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen taloudellisesti on vielä haastavaa ja voi johtaa luonnon aliarvioimiseen, vaikka vaikutukset ovat kiistattomia. (Talent Vectia 2013.) Metsähallituksen tutkimuksessa ihmiset arvottivat yhden luontokohteessa käynnin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten olevan keskimäärin 208 euroa. Tutkimuksen arvion mukaan vaikutusten kokonaissumma olisi 1,1 miljardia euroa, kun otetaan huomioon myös muut Metsähallituksen luontokohteet. Varovaisestikin arvioiden luonnolla on siis merkittävä taloudellinen potentiaali ja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset voisivat tuoda helpotusta muun muassa terveyshaasteista koituviin kustannuksiin. (Vähäsarja 2014.)

Ikäihmisten kokemukset luonnon vaikutuksista hyvinvointiin

Teemaan liittyen haastateltiin ikäihmisiä. Vastauksista tulee vahvasti ilmi luonnon positiiviset vaikutukset koettuun hyvinvointiin ja sitä kautta myös terveyteen. Luonto koettiin paikaksi, jossa mieli lepää. Lisäksi luonnon ja siellä liikkumisen kerrottiin virkistävän ja rauhoittavan, kun samalla fyysinen kunto pysyy yllä ja verenpaine laskee. Luonnon mainittiin tarjoavan aktiviteetteja niin yksin kuin yhdessä tehtäväksi, joka voidaan tulkita sosiaaliseksi hyvinvoinniksi. Toisaalta luontoon menoa kohtaan koettiin varauksellisuutta esimerkiksi punkkien vuoksi. (Haikarainen 2021; Keskimäki 2021.) Haastatellut osasivat nimetä kokemiaan hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Taloudelliset vaikutukset eivät tulleet ilmi haastatteluissa, mikä johtunee siitä, että niitä on haastava havaita konkreettisesti. Luonto kokonaisuudessaan koetaan kuitenkin positiivisena asiana ja hyvinvoinnin sekä terveyden merkittävänä edistäjänä.

Ilta hämärtyy tyynellä järvellä ja taivas hehkuu oranssisena.

Kuva 1. Iltarusko järvellä. (Kuva: Nina Reinikainen)

Luonto osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja

Luonto tuo hyvinvointia elämään ja jokaisella on oikeus nauttia siitä. Luontosuhde luodaan jo lapsuudessa, jolloin tavat sekä tottumukset nauttia luonnosta ja sen mahdollisuuksista vakiintuvat kulkien mukana läpi elämän vanhuuteen saakka. Luonnon hyvinvointihyödyt ovat havaittavissa, mutta niiden määrä voitaisiin moninkertaistaa, jos luonto mahdollisuuksineen huomioitaisiin paremmin sosiaali- ja terveysalalla. Luonnon myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen tulisi huomioida päätöksenteossa entistä tehokkaammin. Koska luonnon taloudellinen arvottaminen hyvinvoinnin tukena on vielä haastavaa, tulisi sosiaali- ja terveysalalla luoda sekä tukea luontoon keskittyvää tutkimustyötä. Esimerkiksi tekniikan ja aistihuoneiden avulla luonnon saa tuotua myös niiden luokse, jotka eivät itse enää sinne pääse. Luonnon materiaaleja voi helposti hyödyntää esimerkiksi asumisyksiköissä aisteja aktivoivaan toimintaan. Lisäksi liikuntarajoitteisille sopivia luonto- ja ulkoilureittejä tulisi luoda enemmän, koska ne innostavat liikkumaan ja tutkimaan uusia ympäristöjä. Ennen kaikkea, luonnon hyvinvointivaikutuksia tulisi korostaa enemmän. Luonto on edullinen ja kaikkien saatavilla oleva mahdollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnista.

Jokainen ulkoilu ja vierailu luonnossa on fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti sekä taloudellisesti kannattavaa yksilölle, yhteisölle sekä koko yhteiskunnalle. Toivottavasti tämän artikkelin luettuasi, laitat jotakin ulkoiluun sopivaa päällesi ja lähdet pikimmiten luontoon, edes hetkeksi. Ulkona, hengitä syvään ja vedä keuhkot täyteen raitista ilmaa. Se on sijoittamista omaan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen ilman kustannuksia.

Tämä artikkeli aloittaa artikkelikokoelman luonnon hyvinvointi -teemalla. Artikkelit ovat osa Luonnon lumoa kaikille eli Lulu-hanketta, joka on Euroopan Maaseuturahaston kehittämisrahaston hanke (2021–2022). Tarkoituksena on kehittää esteettömiä luonto- ja lähimatkailukohteita monipuolisesti eri ikä- ja kohderyhmät huomioiden. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021.)

Lähteet

Haikarainen, S. & T. 2021. Henkilöhaastattelu 8.9.2021.

Kuuluvainen, V. & Sarén, H. 2016. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Mikkelin ammattikorkeakoulu. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-550-0

Keskimäki, R. 2021. Henkilöhaastattelu 10.9.2021.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. LULU – Luonnon lumoa kaikille. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/lulu-luonnon-lumoa-kaikille

Mielenterveystalo. 2021. Luonnon vaikutus hyvinvointiin. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/luonnon_vaikutus_hyvinvointiin.aspx

Talent Vectia. 2013. Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys. Sitra. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/luonnon-hyvinvointivaikutusten-taloudellinen-merkitys/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Hyvinvointia vanhuuteen. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen

Tyrväinen, l., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim. Vol. 134(13), 1397–403. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Vähäsarja, V. 2014. Luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellinen arvottaminen. Metsähallitus. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1748

Kirjoittajat

Pauliina Honkanen ja Nina Reinikainen ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.

Sanna Leppänen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Nina Reinikainen

Julkaistu 14.10.2021

Viittausohje

Honkanen, P., Reinikainen, N. & Leppänen, S. 2021. Luonnosta hyvinvointia. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/luonnosta-hyvinvointia/