Suomalaisille luonto on enemmän kuin pelkkä ympäristö. Se on paikka rauhoittua, liikkua ja kokea. Luontosuhde on syvällä suomalaisessa identiteetissä ja vaikuttaa monin tavoin arkeemme sekä hyvinvointiimme.

Kirjoittajat: Oskari Koivisto ja Taru Simpura

Jokaisenoikeudet ja suomalainen luontosuhde

Jokaisenoikeudet saattaa olla meille suomalaisille jopa itsestään selvä asia, mutta sitä voidaan kuitenkin pitää pohjoismaalaisena erikoisuutena ja monissa Euroopan maissa luonnossa saa liikkua vain erikseen merkityillä reiteillä. Kaupungistumisen myötä luontosuhdekin on muuttunut: luontoon mennään nykyään rentoutumaan ja irtaantumaan arjesta. Suomalaisille luontoon on liittynyt monia tärkeitä perinteitä ja arvoja, esimerkiksi lähestyvän juhannuksen viettoon on perinteisesti liittynyt juhannuskoivujen hakeminen metsästä ja niiden asetteleminen etuoven molemmille puolille koristeiksi.

Sitran teettämän Suomalaisten luontosuhteet -kyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää luontoa itselleen tärkeänä. Vastanneista 87 % pitää luontoa erittäin tai melko tärkeänä omassa elämässään ja arjessaan. Mielenrauhaa luonnosta sai 65 %, ja 56 % koki, että luonto auttaa palautumaan ja rentoutumaan. (Sitra & Kantar TNS 2021.)

Luontosuhde on jatkuvasti muovautuva prosessi, johon vaikuttavat muun muassa odotukset, eri lähteistä saatu tieto, luonto- ja taidekokemukset sekä kulttuuriset representaatiot. Representaatioiden osalta vaikutteita saadaan niin kansallisen kulttuurin perinteestä kuin kansainvälisistä kulttuurituotteista, kuten esimerkiksi maalauksista ja elokuvissa kuvatuista spektaakkelimaisista uhkakuvista sekä ihmisen ja villin luonnon kohtaamisista. (Björklund ym. 2022.)

Luonnossa olemiseen liittyy vahvasti kokemuksellisuus: luonto tarjoaa ärsykkeitä kaikille aisteille ja sen tapahtumien äärelle pysähtyminen tarjoaa meille monenlaisia metaforia, josta oppia. Parhaimmillaan luonnossa liikkuminen tarjoaa hyviä ja yllättäviäkin mahdollisuuksia itsensä ylittämiselle. Olosuhteet eivät ole rakentamiamme emmekä voi vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteisiin. Yllättävät muutokset vaativat ongelmanratkaisutaitoja ongelmien ollessa todellisia.

Kotipiha ja lähiluonto ovat suomalaisille keskeisiä ja suosituimpia liikuntaympäristöjä. Liikuntaympäristöillä näyttäisi olevankin merkitystä: ulkoympäristöön ja etenkin luontoon liittyvät myönteiset psyykkiset tekijät yhdistettynä liikunnan fysiologisiin tekijöihin tehostavat liikunnan hyvinvointihyötyjä. (Husu ym. 2010.)

Luonnossa olemisen terveysvaikutukset

Luonnossa oleminen edistää terveyttä monin tavoin. Tutkimuksissa tunnistettuja terveyshyötyjä ovat esimerkiksi verenpaineen ja elimistön kortisolipitoisuuden lasku sekä sydämen sykkeen rauhoittuminen (ks. esim. Twohig-Bennett & Jones 2018). Luonto auttaa siis elimistöämme palautumaan stressistä ja rentoutumaan. Lisäksi luonnon kauneus ja rauha tarjoavat miellyttävää vaihtelua arkeen. Luonto mahdollistaa irtautumisen teknologiasta ja työelämän kiireistä, joka lisää hyvinvointia ja tarjoaa tilaisuuden syvempään itsetutkiskeluun.

Erityisesti kesäaikaan luontosuhde monilla syvenee, kun luontoon on helppo lähteä oleskelemaan tai liikkumaan vaikka veden äärelle. Avovesiuinti onkin hyvä esimerkki helpoista kesäisistä luonnon tarjoamista aktiviteeteistä, joihin yhdistyy tutkittuja terveyshyötyjä. Tutkimusten mukaan säännöllinen avovesiuinti voi parantaa mielialaa, lievittää ahdistusta ja masennusta sekä edistää yleistä hyvinvointia. Avovesiuinti edistää fyysisen harjoittelun hyötyjen lisäksi tunneyhteyttä itseen ja toisiin. Se tarjoaa mahdollisuuden kokemukselle, joka vahvistaa kehomieliyhteyttä, tuottaen myönteisen tunne- ja kehotilan. Avovesiuinti toimii ikään ja kehotyyppiin katsomatta kokonaisvaltaisena hyvinvointikokemuksena kehon rentoutuessa vedessä liikkuessa ja mielen rauhoittuessa luonnon ääniä kuunnellessa. (Marks ym. 2023.)

Luonto voi toimia myös oppimisympäristönä

Luonto antaa meille mahdollisuuden liikuntaan, virkistäytymiseen ja yhteisöllisiin hetkiin. SOTELI – YHTEISTÄ ymmärrystä rakentamassa liikunnasta ja hyvinvoinnista –hankkeen valmennusprosessissa hyödynnetään luonnon tarjoamia mahdollisuuksia (LAB 2024). Valmennuksessa luonnossa liikkuminen ja kokemuksellisuus ovat keskeisiä osia oppimisprosessissa. Luonto tarjoaa rauhallisen ympäristön, jossa osallistujat voivat reflektoida omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Yhdessä tekeminen luonnon keskellä vahvistaa myös yhteisöllisyyttä, ja samalla osallistujat saavat kokea luonnon terapeuttiset vaikutukset käytännössä.

Euroopan unionin osarahoittama SOTELI – YHTEISTÄ ymmärrystä rakentamassa liikunnasta ja hyvinvoinnista -hankkeessa kehitetään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten ja tulevien ammattilaisten liikuntaosaamista monialaisena yhteistyönä. Hankkeen tuloksena syntyy SOTELI-alan yhteinen koulutus liikkumisen edistämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun, Suomen Urheiluopiston ja Outward Bound Finland ry:n kanssa.

Lähteet

Björklund, H., Hiltunen, K., Purhonen, J., Rainio, M., Sääskilahti, N. & Vallius, A. (toim.). 2022. Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian näkökulmia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 133. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84703

Husu, P., Paronen, O., Suni, J. & Vasankari T. 2010. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010: terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75444/OKM15.pdf?sequence=1&isAllowed=y

LAB. 2024. SOTELI – YHTEISTÄ ymmärrystä rakentamassa liikunnasta ja hyvinvoinnista. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/soteli-yhteista-ymmarrysta-rakentamassa-liikunnasta-ja-hyvinvoinnista

Marks, E., Overbury, K., & Conroy, B.W. 2023. Swimming in nature: A scoping review of the mental health and wellbeing benefits of open water swimming. Journal of Environmental Psychology. Vol. 90, 102073. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2023.102073

Sitra & Kantar TNS. 2021. Suomalaisten luontosuhteet. Kyselytutkimus. Helsinki: Sitra. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://media.sitra.fi/app/uploads/2021/12/suomalaisten_luontosuhteet_tutkimusraportti_v2.pdf

Twohig-Bennett, C., & Jones, A. 2018. The health benefits of greenspaces: How much do we need to know? Environmental Research. Vol. 166, 628–637. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.06.030

Kirjoittajat

Oskari Koivisto, toiminnanjohtaja, Outward Bound Finland ry

Taru Simpura, lehtori, Hyvinvointi, LAB-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Oskari Koivisto

Julkaistu 11.6.2024

Viittausohje

Koivisto, O. & Simpura, T. 2024. Luonnon voima: perinteitä ja terveysvaikutuksia. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/luonnon-voima-perinteita-ja-terveysvaikutuksia/