Lisää eurooppalaista TKI-rahoitusta myös Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan?

Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, joka tukee tutkimusta ja innovointia kaikkiaan 95 miljardilla eurolla vuosina 2021–2027. Ohjelmasta EU rahoittaa niin kansainvälisiä yhteistutkimushankkeita, yritysten tuotekehitystä, innovaatioiden skaalausta kuin tutkijoiden huippututkimusta ja tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistäkin. Ohjelmalla EU haluaa vastata muun muassa yhteiskunnallisiin globaaleihin haasteisiin ja edistää teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Tätä varten halutaan uutta tietoa, osaamista ja osaajia; uusia palveluita, tuotteita ja prosesseja sekä innovatiivisia liiketoimintaideoita ja niiden jalostamista. Horisontti-ohjelman kautta yritykset voivat löytää uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja saada rahoitusta omaan TKI-toimintaansa. EU suosii yhteishakemuksia, joissa yritykset, tutkimusryhmät ja korkeakoulut tavoittelevat innovaatioita. Hankkeet voivat olla myös yksittäisen yrityksen tekemiä osassa ohjelmaa.

Kirjoittaja: Elina Humala

Miten suomalaiset ovat menestyneet rahoituksen hakemisessa?

Horisontin kansallinen yhteystoimisto EUTI julkaisee säännöllisesti tietoa suomalaisten menestymisestä TKI-rahoituksen saamisessa. Suomi on varmistanut jo yli 451,7 miljoonaa ohjelmarahoista ohjelman kahden ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä on 2,9 prosenttia koko ohjelman rahoituksesta. (EUTI 2023a.) Suomalaiset edustavat väkimäärältään noin 1,2 % EU:n väkiluvusta, kun Iso-Britannia ei ole enää EU:n jäsenvaltio. Suomi on yksi EU:n nettomaksajista, ja Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin on 1,82 % (Valtiovarainministeriö 2022). Suhteellisesti Suomi on menestynyt kokoaan paremmin rahoituksen saamisessa. Saantomme on ollut yli 1,5 kertainen suhteutettuna maksuosuuteemme.

Eniten rahoitusta ovat saaneet Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen korkeakoulusäätiö, Aalto Korkeakoulusäätiö ja Luonnonvarakeskus. Etelä-Karjalaan rahoitusta on tullut kahden ensimmäisen vuoden jälkeen 9,5 milj. euroa (2,1 % Suomen rahoituksesta) ja Päijät-Hämeeseen 817 000 euroa (0,2 % suomen rahoituksesta). (EUTI 2023a.)

Jos organisaatiolla on toimintaa useassa maakunnassa, tilastoituu rahoitus pääkonttorin mukaan. LAB-ammattikorkeakoulun rahoitus tilastoituu Etelä-Karjalan maakuntaan. Etelä-Karjalassa suurimman osan rahoituksesta on saanut LUT. Rahoitusta ovat saaneet LUTin ja LABin lisäksi Danfoss, Rumbletools, Solarfoods Oy ja SpinDrive Oy. Päijät-Hämeessä rahoitusta ovat saaneet Kempower Oy, Suomen Metsäkeskus ja Virnex Group Oy. (EUTI 2023b.)

Kokonaisuudessaan tilastoista voi nostaa esiin, että pääkaupunkiseutu menestyy hauissa parhaiten ja sen jälkeen yliopistokaupungit.

Miten yritykset voisivat hyödyntää Horisontti-rahoitusta?

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama pk-barometri kertoo, että kaikista suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä 17 % tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä tekevistä pk-yrityksistä 68 % kertoo tekevänsä yhteistyötä nimenomaan ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyö on johtanut yritysten tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen, jäsentyneempään näkemykseen tulevista kehitystrendeistä ja markkinoista, pilotointiin ja tuotetestaukseen sekä uuden teknologian, menetelmän ja laitteen käyttöönottoon (Huovinen et al. 2019). Horisontti Eurooppa tarjoaa uusia mahdollisuuksia syventää yhteistyötä yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä.

Saman pk-barometrin mukaan ”yhteistyö ja kasvuhakuisuus korreloivat positiivisesti, ja yhteistyötä harjoittavista yrityksistä 18 % ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia” (Huovinen et al., 2019). Pk-yritysbarometri piirtää myös kuvan siitä, millaiset yritykset ovat kasvuhaluisimpia. Niitä ovat liikevaihdoltaan yli 5 miljoonan ja henkilöstöltään vähintään 50 työntekijän, teollisuuden ja osaamisintensiivisten palveluiden alalla toimivat yritykset, jotka aikovat panostaa kansainvälistymiseen (Huovinen et al. 2019). Horisontti Eurooppa -ohjelmassa on useita mielenkiintoisia mahdollisuuksia juuri tämäntyyppisille yrityksille.

Yritykset voivat esimerkiksi osallistua yhtenä osapuolena kansainvälisen konsortion yhteishankkeeseen, palkata ohjelman rahoituksella kansainvälisen tutkijan pariksi vuodeksi tai hakea merkittävää rahoitusta ennen varsinaista kaupallistamisvaihetta tapahtuvaan uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen testaukseen, validointiin, pilotointiin ja skaalaukseen EIC:ltä eli Euroopan innovaationeuvostolta. EIC:n tuki yhden yrityksen hankkeelle voi olla jopa 2,5 miljoonaa euroa, ja rahoitusta voi käyttää myös tilaustutkimukseen ja asiantuntijapalveluiden hankintaan. Mukaan lähtö on kuitenkin iso strateginen päätös. Hanke vaatii resursseja, ja myös yhteistyökumppanit on valittava tarkkaan.

Ammattikorkeakoulut käytännönläheisen tiedon soveltajina

Vaikka korkeakouluista yliopistot ovat perinteisesti olleet aktiivisempi eurooppalaisen TKI-rahoituksen hakemisessa, tarjoavat ammattikorkeakoulut monia uusia mahdollisuuksia yrityksille. Ammattikorkeakoulut ovat hyviä tiedon soveltamisessa ja käytännönläheisen liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi kokeilujen kautta. Myös ammattikorkeakoulujen hanketoimintaa on systemaattisesti ammattimaistettu, ja eritoten kokeneet projektipäälliköt toimivat tulkkeina opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja rahoittajan välissä. Eurooppalainen TKI-rahoitus mahdollistaa ratkaisujen kehittämisen työelämään yhdessä erilaisten organisaatioiden kanssa kansainvälisessä kontekstissa.

Lähteet

EUTI. 2023a. Yhteenveto Suomen osallistumisesta Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/49c896/globalassets/finnish-customers/horizon-europe/tilastotietoa/15032022_he_yhteenveto_suomen_osallistumisista.pdf

EUTI. 2023b. Suomen HE-hankkeet maakunnittain. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/horisontti-eurooppa/tilastotietoa

Huovinen, P. & Kärpänoja, J. 2019. Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 16–19, 30–32. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-431-0

Valtiovarainministeriö. 2022. EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 175 euroa asukasta kohden. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//10623/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-175-euroa-asukasta-kohden

Kirjoittaja

Elina Humala, LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-päällikkö, vastaa työssään rahoitushakujen operatiivisesta toteutuksesta. Hän myös huolehtii yksikkönsä asiantuntijoiden TKI-osaamisen hyödyntämisestä ja sen kehittymisestä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/820173 (CC0)

Julkaistu 20.11.2023