Kulttuurimatkailu voi perustua aineettomaan tai aineelliseen kulttuuriperintöön, taiteeseen, museoihin, taide- ja kulttuuritapahtumiin tai paikalliseen elämäntapaan. Kulttuurimatkailussa pyritään luomaan elämyksiä ja mahdollisuus tutustua kulttuurisiin vetovoimatekijöihin, joista voi oppia tai joihin voi osallistua. Kulttuurimatkailun kehittämiseksi alalle ollaan valmistelemassa parhaillaan tiekarttaa, jonka tavoitteena on luoda yhteinen suunta kestävälle ja kilpailukykyiselle matkailulle.

Kirjoittajat: Emma Saaristo & Kirsi Kallioniemi

Kulttuuri on pääsyy matkustamiseen 16 % matkailijoista, mutta noin puolet matkailijoista kertoo käyttäneensä kulttuuripalveluja matkallaan (UNWTO. World Tourism Organisation 2018). Kulttuuri tuo monipuolisia sisältöjä matkailulle ja matkailijat ovat uusiutuva kohderyhmä taide- ja kulttuuritoimijoille. Haasteena on, että Suomen matkailun kansainvälinen kohderyhmä ei tunne suomalaisen kulttuurin tarjontaa tai tunne Suomea kulttuurimatkailun kohdemaana. Suomalainen kulttuuri voi olla matkailussa vetovoimatekijä ja tuottaa elämyksellisiä sisältöjä matkailijalle. Lisäksi se voi pidentää matkan viipymää ja lisätä matkailijoiden rahankäyttöä sekä tyytyväisyyttä. (Visit Finland 2021.)

Perinteisesti kulttuurimatkailun on katsottu liittyvän niin sanottuun korkeakulttuuriin, mutta 1970-luvulta alkanut kulttuurikäsityksen laajeneminen on muuttanut tätä käsitystä (Smith & Richards 2013, 3). Euroviisuihin liittyvä matkailu voidaan nähdä osaksi kulttuurimatkailua. Saaristo (2022) kehitti opinnäytetyössään asiakaslähtöisen Euroviisuihin liittyvän tapahtumakonseptin. Potentiaalisia tapahtuman kohderyhmän mieltymyksiä ja toiveita Suomessa järjestettävään euroviisuteemaiseen tapahtumaan kartoitettiin kvantitatiivisella tutkimuskyselyllä. Taustatietojen lisäksi vastaajilta kysyttiin, mistä he yleisesti tapahtumissa pitävät ja mistä eivät. Kysely julkaistiin Suomen Euroviisuklubi OGAE:n sosiaalisen median kanavissa keväällä 2022 ja siihen vastasi 50 vastaajaa. Kyselyn perusteella stereotyyppinen mahdollinen euroviisuteemainen tapahtumakävijä on 27-vuotias nuori nainen Helsingistä.

ViisuFest – uusi tapahtumakonsepti

Kyselyn vastausten pohjalta lähdettiin innovoimaan ja kehittämään uutta, euroviisuteemaista tapahtumakonseptia. Konseptin haluttiin olevan mahdollisimman asiakaslähtöinen, minkä vuoksi kyselyyn vastanneiden vastaukset otettiin innovoinnin ja kehittämisen pohjaksi konseptille. Muun muassa konseptin rakenne, tapahtumapalvelut, sijainti ja ajankohta pohjautuvat tutkimuskyselyyn vastanneiden mielipiteisiin, tarpeisiin ja toiveisiin. Uuden konseptin tavoitteena on lisätä Euroviisujen ympärillä tapahtuvaa matkailua Suomeen ja lisätä tietoisuutta euroviisuteemaisista tapahtumista suomalaisille.

Aineiston analysoinnin tuloksena ja pohjalta luotiin kesällä järjestettävä kaksipäiväinen musiikkifestivaali ViisuFest. ViisuFest erottuu muista Suomen musiikkifestivaaleista sillä, että se olisi ainoa kesällä järjestettävä festivaali, jossa esiintyy vain Euroviisu- ja UMK-artisteja. Tapahtuma sijoittuisi Helsingin Kaisaniemen puistoon. Enemmistö tutkimuskyselyyn vastaajista oli kotoisin Uudenmaan alueelta, ja he toivoivat tapahtumaa järjestettäväksi kyseiselle alueelle. Tapahtuma järjestettäisiin keskeisellä paikalla, mikä mahdollistaisi sen helpon saavutettavuuden ja löydettävyyden. Lisäksi tavoitteena on tehdä suunnitellusta tapahtumasta esteetön, jotta monilla olisi mahdollisuus osallistua siihen.

Euroviisuaiheista musiikkia olisi mahdollista kuunnella tapahtuma-alueella olevassa DJ-teltassa. Teltassa soitettavaan musiikkiin voisi vaikuttaa lisäämällä omia suosikkikappaleita DJ:n toivesoittolistalle. Toivesoittolistan mahdollistaminen oli yksi vastaajien yleisimmistä ehdotuksista tutkimuskyselyssä ViisuFestin järjestäjille. Oman toivekappaleen lisääminen soittolistalle toimisi QR-koodin, internetlinkin tai ViisuFestin oman sovelluksen avulla. DJ-teltassa olisi erilaisia mukavia tuoleja, sohvaryhmiä ja säkkituoleja rentoutumiseen, mikä mahdollistaisi muihin tapahtumakävijöihin tutustumisen. Ruoan ja juoman lisäksi tapahtumakävijät voisivat ostaa itselleen matkamuistoja alueelta löytyvistä oheistuotekojuista. Näissä kojuissa myytäisiin tapahtuman artistien ja ViisuFestin t-paitoja, huppareita, magneetteja, pinssejä ja julisteita.

Ympäristövastuullinen ViisuFest

Koska ekologisuus, ympäristön suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen ovat tärkeitä aiheita, ViisuFest pyritään järjestämään konseptin mukaan mahdollisimman ympäristöystävälliseksi ja kestävää kehitystä tukevaksi. Kaikki ruoka- ja juomakojujen käyttämät astiat esimerkiksi olisivat valmistettu kierrätettävistä materiaaliaaleista. Muovin käyttö tapahtumassa pyritään minimoimaan. Ruoka- ja juomakojujen myymät tuotteet olisi valmistettu lähellä tuotetuista raaka-aineista. Ruokahävikin vähentämiseksi ylijäänyttä ruokaa voisi ostaa ResQ-sovelluksen kautta. Tapahtuma-alueella olisi lukuisia roskienlajittelupisteitä vastuulliseen kierrättämiseen. Alue pyritään pitämään mahdollisimman puhtaana ja tapahtumakävijöitä muistutetaan roskien lajittelusta epäsuorasti lajittelupisteiden helpolla saatavuudella ja suorasti juontajien puheissa. Kaikki lavalla tarvittava teknologia ja tapahtuma-alueen valaistukset toteutetaan uusiutuvalla energialla, jotta tapahtuman hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Tapahtuman hiilijalanjälkeä pienentäisi tapahtuman keskeinen sijainti.

Asiakaslähtöinen ViisuFest

Tutkimuskyselyssä moni vastaaja kertoi ikävistä kokemuksistaan Euroviisuyhteisön tapahtumissa, joissa toisensa tuntevat henkilöt ovat muodostaneet ”omia porukoitaan”. ViisuFest-ystäväpalvelun avulla negatiivissävytteistä ryhmäytymistä halutaan estää. Ystäväpalvelun työntekijät työskentelevät tapahtumassa vapaaehtoisesti ja heitä on koulutettu kohtaamaan erilaisia tilanteita ammattimaisesti.

Tapahtumalla on nimettyjä häirintäyhteyshenkilöitä, joita voi häirintätapauksissa tapahtuman aikana lähestyä tai tapahtuman jälkeen ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Häirintäyhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät ViisuFestin kotisivuilta, tapahtumasovelluksesta ja infolehtisestä.

Tapahtuma-alan trendit

Ilmasto- ja ympäristötietoisuuden kasvu tullee näkymään tapahtuma-alalla enemmän kuin koskaan tulevaisuudessa. On jo pitkään ollut viitteitä siitä, että yritysvastuullisuus noussee keskeiseksi markkinointi- ja kilpailutekijäksi. Hybridiosallistuminen kasvattanee osallistujamääriä tapahtumissa ja tapahtumamarkkinoinnissa ajan arvo kasvaa. Tapahtumien mitattavuus laajenee Suomessakin, jotta tapahtuman jälkeen sen vaikuttavuutta voidaan analysoida mahdollisimman yksityiskohtaisesti (Tammilehto 2022). Pienten resurssien vuoksi ViisuFestille olisi hyvä saada sponsoreita tai yhteistyökumppaneita. Ensimmäisen tapahtuman järjestäjänä voisi olla Suomen Euroviisuklubi OGAE. ViisuFest-konsepti pyrkii olemaan ketterästi järjestettävä tapahtuma ja säilyttämään hyvät asiakassuhteet kohderyhmäänsä.

Lähteet

Business Finland. 2022. Culture Finland – kulttuurimatkailu. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu

Saaristo, E. 2022. Tapahtumakonsepti Suomen euroviisumatkailun kehittämiseksi. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 3.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101621282

Smith, M. & Richards, G. (toim.). 2013. The Routledge handbook of cultural tourism. London: Routledge.

Tammilehto, P. 2022. Tapahtumien trendit 2022 – on uudelleensyntymän aika! Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://www.avecmedia.fi/tapahtumat/nama-ovat-tapahtumien-trendit-2022/

Visit Finland. 2021. Yhteistyön askeleet kulttuuritoimijalle: Mukaan matkailuun. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/492776/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/yhteistyon-askeleet-matkailuun-kulttuuritoimijalle-2021.pdf

UNWTO. World Tourism Organisation. 2018. UNWTO: Tourism highlights. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://www.e-unwto.org/doi/pdf/10.18111/9789284419876

Kirjoittajat

Emma Saaristo on restonomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulun LIITO- yksikössä.

Kirsi Kallioniemi työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun LIITO-yksikössä.

Artikkelikuva:https://pxhere.com/en/photo/727825 (CC0)

Julkaistu 4.11.2022

Viittausohje

Saaristo, E. & Kallioniemi, K. 2022. Laulava Eurooppa tulee Helsinkiin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/laulava-eurooppa-tulee-helsinkiin/