LABin Hoitologistikko-opiskelijat – osa toimivaa terveydenhuoltoa

LAB-ammattikorkeakoulussa järjestettiin keväällä 2024 Hoitologistikko-koulutus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen aloitteesta. Kouluttajina toimivat lehtorit liiketalouden- sekä hoitotyön yksiköistä. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan työtä erilaisissa työympäristöissä. Harjoitteluyksiköinä toimivat mm. erilaiset varastot, hoitotyön yksiköt ja apteekit.

Kirjoittajat: Nina Hietaranta & Katja Kylliäinen

Mitä hoitologistikko tekee?

Terveydenhuoltoala on jatkuvassa muutoksessa. Teknologian kehittyessä ja väestön ikääntyessä terveydenhuollon tarpeet muuttuvat, mikä asettaa haasteita nykyisille toimintamalleille. Yksi ratkaisu näihin haasteisiin on hoitologistikon rooli terveydenhuollon toiminnassa.

Sairaaloiden logistiikkaprosessit ovat elintärkeitä potilaiden hoidon kannalta. Terveydenhuollon logistiikkaprosessien parantaminen tarjoaa mahdollisuuden vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja tukea paremmin kliinisiä prosesseja. (Feibert ym. 2019.) Tasapainoinen hoitotyön kuormitus on myös ratkaisevan tärkeää potilaiden ja henkilöstön turvallisuuden kannalta. Vaikka hoitotyön suunnittelumalleja on useita, ei ole olemassa yleistä menetelmää kriittisten työmäärätekijöiden ja niiden suhteellisten vaikutusten tunnistamiseksi eri terveydenhuoltoympäristöissä. (Buestan & Perez 2022.)

Keränen (2023) on todennut tutkimuksessaan, että hoitologistiikka tuottaa laadukasta ja kustannustehokasta palvelua; hoitohenkilökunnan työaikaa vapautuu potilastyöhön. Hoitologistikkojen rooli on keskeinen terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta monellakin tapaa, joten varmasti työyksiköissä tarvitaan heitä tulevaisuudessa enemmän. Hoitologistikot pyrkivät parantamaan terveydenhuollon toiminnan tehokkuutta. He analysoivat prosesseja ja etsivät tapoja virtaviivaistaa niitä, vähentävät turhaa byrokratiaa ja optimoivat resurssien käyttöä. Esimerkiksi ajantasainen potilasvirtojen seuranta ja sujuva aikataulutus voivat parantaa hoitojen sujuvuutta ja vähentää odotusaikoja. (Feibert ym. 2019.)

Hoitologistikko tuo uutta osaamista työyksikköön

Hoitologistikon työtä voi Suomessa tehdä myös alalle kouluttamaton henkilö. Tehtävänkuva on kuitenkin melko laaja, joten koulutuksen avulla saatava tieto on erittäin hyödyllistä tässä ammatissa. Kaakkois-Suomen alueella hoitologistikon ammattikunta on vielä varsin pieni.

Monissa työyksiköissä heidän roolinsa oli uusi ja opiskelijat pääsivätkin miettimään yhdessä ohjaajiensa kanssa millainen tehtävänkuva voisi olla. Oli myös työyksiköitä, joissa hoitologistikkoja oli entuudestaan. Esimerkiksi keskusvarastossa, joka on logistiikan keskuspaikka. Sieltä jaetaan hoitotuotteita koko organisaation alueelle. Myös varastologistiikkaa kehitetään koko ajan ja parempia ratkaisuja pyritään löytämään.

Itse työnkuva hoitologistikolla on siis vaihteleva. Opiskelijat kokivat, että logistiikan sujuvuuden varmistaminen on tarkkaa työtä; pitää tietää prosessin olennaiset toimintatavat. Monissa työyksiköissä opiskelijat havaitsivat tarvetta työlle, jossa joku huolehtisi varastoista; hyllyistä ja koko logistiikasta. Tämä toisi hoitohenkilökunnalle lisäresurssia potilastyöhön. Työssä pitää myös ymmärtää huolehtia ergonomisesta työtavasta.

Koulutus sisälsi teoriaopintoja ja käytännön harjoituksia ennen harjoittelua. Aiheina olivat mm. hoitologistiikka, potilasturvallisuus, aseptiikka sekä asiakas- ja palvelukokemus. Opiskelijat antoivat myös kehittämisideoita koulutuksen toteutukselle. He ehdottivat, että koulutukseen voisi sisältyä jatkossa enemmän tuntemusta välineistä ja laitteista. Myös varastonhallintajärjestelmien opettelu ennen harjoittelua olisi ollut hyödyllistä.

Opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä harjoitteluun. He pääsivät hyvin työyksiköiden toimintaan mukaan ja vastaanotto oli positiivinen. Monissa yksiköissä tunnistettiin tarve hoitologistikon tehtävälle ja ohjaajat olivatkin avainasemassa suunnittelemassa tehtäviä opiskelijoille. Heitä varmasti hyödynnetään toiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa.

Yhteenveto tulevaisuuden näkymistä

Terveydenhuollon kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa. Hoitologistikot pyrkivät löytämään keinoja kustannusten hallintaan samalla ylläpitäen tai parantaen palvelujen laatua. Esimerkiksi materiaalivirtojen optimointi ja lääkevaraston hallinta voivat vähentää hukkaa ja säästää kustannuksia. (Feibert ym. 2019.)

Hoitologistikot voivat myös parantaa terveydenhuollon palvelujen laatua. He voivat kehittää mittareita ja erilaisia parametreja varmistaakseen, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa. Esimerkiksi potilastyytyväisyyskyselyt ja hoitoprosessien auditoinnit voivat paljastaa kehityskohteita ja auttaa parantamaan palveluja. (Al-Qatawneh ym. 2019.)

Tulevaisuudessa hoitologistikot tulevat todennäköisesti olemaan suuremmassa roolissa terveydenhuollon kehityksessä, kun teknologia ja digitalisaatio muuttavat alan toimintamalleja entistä enemmän. Eri ammattiryhmien tehtäväkuvien tarkastelu olisi avainasemassa toiminnan kehittämisessä.

Lähteet

Al-Qatawneh, H. 2019. Public service process improvement using service blueprinting method. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090426710

Buestan, M. & Perez, C. 2022. Identification of Predictive Nursing Workload Factors: A Six Sigma Approach. Sustainability 2022. 14, 13169. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su142013169

Feibert, DC., Andersen, B. & Jacobsen, P. 2017. Benchmarking healthcare logistics processes – a comparative case study of Danish and US hospitals. Total Quality Management & Business Excellence. Vol. 30, 2019. Issue 1-2.

Keränen, M. 2023. Hoitologistiikan hyödyt Oulun yliopistollisessa sairaalassa. AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous ja logistiikka. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101527525