LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa infektioiden torjunnan opetus ja yhteiskuntasitoumuksen periaatteet lyövät kättä

Mitä kestävä kehitys ja yhteiskuntasitoumuksen periaatteet tarkoittavat hoitotyössä? Entä miten kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat hoitotyön opetuksessa? LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön opiskelijat pohtivat näitä kysymyksiä infektioiden torjunnan näkökulmasta.

Kirjoittaja: Mia Blomqvist

Aseptiikka ja infektioiden torjunta

Infektioiden torjunnan merkitys maailmanlaajuisesti on konkretisoitunut kuluneen vuoden aikana. Hoitotyössä infektioiden torjunta on ollut jo kauan keskeinen toimintatapoja ohjaava tavoite. Infektioiden torjunnan esi-isänä voidaan pitää 1800-luvulla vaikuttanutta lääkäriä ja synnytysopin professoria Ignaz Philipp Semmelweisia, joka vakiinnutti aseptiikan ja käsien desinfioinnin lääketieteellisiksi käytännöiksi.

Semmelweis työskenteli kätilösairaalan johtajana Wienissä. Hän huomasi, että lääketieteen ylioppilaiden ja kätilöiden hoitamien synnytysten jälkeisessä lapsivuodekuolleisuudessa oli erittäin suuri ero. Lääkärien ja alan ylioppilaiden osastolla kuolleisuus oli huomattavasti korkeampi kuin kätilöiden ja kätilöharjoittelijoiden osastolla. Asiaa tutkittuaan syy selvisi. Lapsivuodekuumeeseen kuolleiden potilaiden ruumiinavauksista synnytysosastolle tulleet lääkäriopiskelijat toivat ruumiinavauksista tulehduksen tullessaan ja tartuttivat sen terveisiin äiteihin. Semmelweisin määräyksestä opiskelijat alkoivat pestä kätensä kloorivesiastiassa, ennen kuin saivat hoitaa raskaana olevia potilaita. Hyvin nopeasti lapsivuodekuolleisuus väheni merkittävästi. (Best & Neuhauser, 2004.)

LAB-ammattikorkeakoulun hoitoalan opiskelijoiden hoitotyön perusopintoihin kuuluu yhtenä osa-alueena aseptiikka ja infektioiden torjunta. Opiskelijat oppivat aseptisia toimintatapoja työturvallisuuden, potilasturvallisuuden, infektioiden ennaltaehkäisyn sekä infektioiden torjunnan yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta. Aseptisten toimintatapojen tavoitteena on estää infektioiden tarttuminen tai leviäminen hoitoympäristöön, asiakkaalta toiselle, hoitohenkilökuntaan tai vierailijoihin. Tartuntatautilain mukaiset työssä vaadittavat rokotukset sekä kansallinen rokotusohjelma ovat osa paitsi hoitajan työturvallisuutta sekä potilasturvallisuutta, myös osa infektioiden torjuntatyötä maailmanlaajuisesti. On tärkeää ymmärtää myös antibioottiresistenssin syntymiseen johtavat syyt moniresistenttien mikrobikantojen kasvun välttämiseksi ja osata huomioida tämä hoitotyössä, asiakkaan ohjaamisessa sekä myös hoitajan henkilökohtaisessa elämässä.

LAB ja yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys on keskeinen osa LABin strategiaa (LAB 2020a). LAB-ammattikorkeakoulu on sitoutunut kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, joka on keskeinen väline YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi (YK 2015). Yhteiskuntasitoumuksen periaatteita on integroitu opetussuunnitelmiin ja opintojaksoihin erilaisten tehtävien muodossa. Hoitotyön koulutusten ydinsisältöä ovat eettinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Tavoitteenamme on, että LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuu hoitotyön ammattilaisia, jotka toimivat työssään kestävän kehityksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Heillä on valmiudet kehittää terveydenhuollon toimintaa kohti kestäviä ratkaisuja. (LAB 2020b)

Kulunut vuosi on osoittanut, että infektioiden torjuntatyöllä on paljon laajempi merkitys kuin olemme ymmärtäneetkään. Opiskelijat ovat syksyllä 2020 aseptiikan opintokokonaisuuden seminaaritehtävissään pohtineet infektioiden torjuntatyön merkitystä sekä hoitotyön että myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Miten aseptiikka ja infektioiden torjunta hoitotyössä tai esimerkiksi tartuntataudit liittyvät kestävään kehitykseen tai yhteiskuntasitoumuksen periaatteisiin? Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä?

Kaikille yhteiskunnan jäsenille taataan mahdollisuudet hyvään elämään, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. (Sitoumus 2050 2020)

Terveydenhoitajatyö on merkittävässä roolissa koko väestötason terveyden edistämisessä ja infektioiden ennaltaehkäisyssä. Terveydenhoitajien toteuttaman kansallisen rokotusohjelman myötä monet vakavat infektiotaudit on saatu lähes kokonaan katoamaan. Terveydenhuoltopalvelut neuvolasta opiskeluterveydenhuoltoon ovat myös keskeisessä roolissa syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Terveydenhoitajaopiskelijat pohtivat, että terveydenhoitajan terveystarkastusten yhteydessä annettava terveysneuvonta ja -ohjaus on tapa edistää yhteiskunnan jäsenten mahdollisuuksia hyvään elämään ja terveyteen. Tavoitteena on auttaa asiakasta ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Terveydenhoitajan ohjauksen avulla voidaan ennaltaehkäistä pitkäaikaissairauksia, infektioita ja sukupuolitauteja ja tätä kautta myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja kuluja. Yhteiskuntasitoumuksen yhtenä periaatteena on kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon merkitys on paitsi terveyden ja elämänhallintataitojen myös opiskelun tukemisessa suuri. Terveydenhoitajatyöllä on siis merkitystä paitsi hyvän elämän ja terveyden, myös kouluttautumisen ja työllistymisen näkökulmasta.

Varmistamme kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut. (Sitoumus 2050 2020)

Opiskelijat pohtivat, että terveyspalveluiden tulisi olla saatavilla helposti kaikille matalan kynnyksen periaatteella. Infektioiden torjunnan näkökulmasta terveydenhuoltopalveluita tulisi olla mahdollisuus käyttää, ilman että joutuu leimatuksi esimerkiksi HIV-positiivisuuden tai huumeiden käytön vuoksi. Tästä esimerkkinä ovat matalan kynnyksen palvelut, kuten neulanvaihtopisteet. Tällä palvelulla on merkitystä likaisten ruiskujen kautta leviävien infektioiden ja niiden aiheuttamien terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.

Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat. (Sitoumus 2050 2020)

Opiskelijat pohtivat luonnon kantokykyä kunnioittavia toimintatapoja infektioiden torjunnan näkökulmasta. Oikeanlaisilla aseptisilla toimintatavoilla vältetään infektioita, jotka aiheuttavat terveydenhuollossa paljon kustannuksia. Hoitoon liittyvillä infektioilla voi olla myös pidempiaikaiset vaikutukset paitsi asiakkaalle myös yhteiskunnalle, esimerkiksi hoitoon liittyvän infektion aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. Hoitajan huolehtiminen omasta hyvinvoinnistaan ja työkyvystään on myös tärkeää. Hoitotarvikkeiden käytössä tulisi suosia mahdollisuuksien mukaan kestävän kehityksen mukaisia, kierrätettäviä ja kotimaassa tuotettuja tuotteita.

Kestävä kehitys on pieniä suuria tekoja

Koronapandemian vaikutukset maailmantalouteen ja yhteiskunnan kaikkeen toimintaan ovat pysähdyttäneet aiemmin itsestäänselvyytenä pitämämme palvelut ja toiminnot. Yritystoiminnan näkökulmasta tilanne on pitkään jatkuessaan kestämätön ja tulevaisuuden jälleenrakentamisen mahdollisuudet ovat vaikeasti hahmoteltavissa tilanteessa, jossa olemme tälläkin hetkellä. Hoitotyön opiskelijat löysivät monenlaisia tapoja yhteiskuntasitoumuksen toteuttamiseen jo pelkästään infektioiden torjunnan näkökulmasta. He oivalsivat, että ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja siihen monellakin eri tasolla (terveysneuvonta, rokotukset, yhteiskunnallinen vaikuttaminen) kuuluva infektioiden torjuntatyö ei ole siis ainoastaan terveydenhuollollinen asia, vaan sillä on vaikutusta maailmanlaajuisesti koko yhteiskunnan toiminnan tasolla. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen, niin omassa elämässä kuin hoitotyössäkin, on siis pieniä, mutta suuria tekoja.

Lähteet

Best, M. & Neuhauser, D. 2004. Heroes and martyrs of quality and safety. Semmelweis and the birth of infection control. Qual Saf Health Care. Vol.13, 233-234. [Viitattu 15.11.2020]. Saatavissa: https://qualitysafety.bmj.com/content/qhc/13/3/233.full.pdf

LAB. 2020a. The Best of Both Worlds – LAB strategia 2030. [Viitattu 15.11.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

LAB. 2020b. LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajakoulutusten yhteiskuntasitoumus. Sitoumus2050. Toimenpidesitoumukset. [Viitattu 15.11.2020]. Saatavissa: https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/470354

Sitoumus 2050.2020. Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. [Viitattu 15.11.2020]. Saatavissa: https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050/tavoitteet

YK. 2015. Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development. [Viitattu 15.11.2020]. Saatavissa: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030