Ihminen tekee arjessa lukuisia päätöksiä ja valintoja. Useat niistä tehdään luontevasti, totutusti, tiedostamattomasti ja automaattisesti. Tämä johtuu siitä, että aivomme toimivat energiatehokkaasti, hyödyntävät aiempaa kokemusta ja tukevat näin arjen sujuvuutta. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, miten päätöksemme syntyvät. Ymmärrys voi auttaa tekemään laadukkaampia päätöksiä niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Kirjoittaja: Markus Kräkin
Päätöksenteko ei ole käytännössä yksiselitteistä
Tiimeistä toimeen -hankkeessa on kokeiltu erilaisia osallistamisen tapoja virtuaaliympäristössä (LAB 2022). Kokeiluissa on simuloitu myös erilaisia päätöksentekotilanteita. Menetelmänä on sovellettu simulaatio-oppimista, jossa korostuu käytännönläheisyys, kokemuksellisuus ja osallistaminen (ks. esim. Niemi et. al. 2020).
Yksi esimerkki päätöksentekotilanteesta simulaatiossa on rekrytointipäätös, jossa osa osallistujista tekee johtoryhmän roolissa päätöksen henkilövalinnasta useamman kandidaatin joukosta. Muut osallistujista seuraavat päätöksentekotilannetta ja sen etenemistä kirjaten havaintoja. Päätöksentekotilanteen jälkeen käydään yhdessä purkukeskustelu, jossa käsitellään tehtyjä havaintoja ja päätöksentekoon liittyviä erilaisia näkökulmia.
Kokemukset päätöksentekosimulaatioista ovat silmiä avaavia. Oppiminen linkittyy käytännön tekemiseen, oivaltavat näkökulmat ilmaantuvat yllättäen, valmistelematta. Yhteisessä dialogissa nousee näkyväksi arjen päätöksentekoon vaikuttavat moninaiset seikat käytännönläheisen ja todellisen tuntuisen tilanteen tarkastelemisen kautta.
Kun samaa päätöksentekotilannetta on käsitelty useiden eri ryhmien kanssa, tulee ilmeiseksi, miten eri tavoin eri ryhmät voivat samaa tilannetta hahmottaa ja miten monin tavoin tilanteen voi ratkaista. Kyse ei ole siitä, että toinen ryhmä olisi toista parempi tai huonompi, tekemisen tapa vain on erilainen. Päätöksenteko näyttäytyy simulaatioiden valossa monimuotoisena. Mistä oikein on kysymys?
Päätöksenteon eri tasot: yksin, yhdessä, kussakin tilanteessa, sen hetkisellä tiedolla, teknologian avulla
Riabacke & Riabacke (2015) ovat kirjassaan esitelleet päätöksentekopyramidin (kuvio 1). Pyramidin perustana ja tärkeimpänä päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä on ihminen. Ihmisen vireystila, vaikkapa veren sokeripitoisuus tai väsymys päätöksenteon hetkellä vaikuttavat merkittävästi päätöksentekoon. Ihmisyyteen linkittyvät myös tunteet ja monet päätöksenteon vinoumista (vrt. Leisti & Poskiparta 2022).
Toiseksi merkityksellisimpänä tekijänä on lauma. Ihminen haluaa kuulua osaksi ryhmää. Yhteenliittymisen ja yhteisöllisyyden perustarve on todennettu myös monissa tutkimuksissa mm. sisäiseen motivaatioon liittyen (ks. Ryan & Deci 2000). Ryhmän toiminta vaikuttaa päätökseen merkittävästi. Kuka puhuu ensin, miten puhuu, millaiset käsitykset, kokemukset tai odotukset meillä on ryhmästä jne. On usein helpompi olla ryhmän kanssa samaa kuin eri mieltä. Lauman vaikutus voi ulottua myös itsenäisesti tehtäviin päätöksiin. Ei liene harvinaista, että päätöksentekijä pohtii, mitä ystäväpiiri tai toiset mahtavat päätöksestä olla mieltä.
Kolmas taso on konteksti. Ympäristötekijät, tilannekohtaiset tekijät ja vaikkapa päätöstä edeltävä tilanne vaikuttavat päätöksiin merkittävästi. Kuvitellaan tilanne, jossa ihmiset kokoontuvat tiimipalaveriin pohtimaan tulevaa strategiaa. Mikäli heille on juuri ennen palaveria annettu palaute hyvästä suoriutumisesta, minkä seurauksena kaikki saavat tulospalkkion., vaikuttaa se palaverin henkeen ja siinä tehtäviin päätöksiin. Vaikutus olisi erilainen, mikäli heille on juuri kerrottu alkavista muutosneuvotteluista, joiden seurauksena osa henkilöstöstä mahdollisesti irtisanotaan. Tuleva strategia piirtyy erilaiseksi riippuen kontekstista.
Neljäntenä tasona on informaatio. Tiedon merkitystä päätöksentekoon pidetään erittäin merkittävänä, mutta todellisuudessa kolme edeltävää ovat tutkimusten valossa merkittävämpiä, toki tilanteesta riippuen. Päätöksentekotilanteisiin liitetään usein oikea-aikainen ja olennainen tieto, mutta tilanteisiin liittyy myös tiedon tulkinta. Kun tietoa tulkitaan, puhutaan johtopäätöksistä, joita tiedon perusteella teemme, ja tässä merkittävimpänä vaikuttavana tekijänä on ensimmäinen taso eli ihminen.
Tulkitsemme tietoa eri tavoin, mikäli olemme virkeitä tai väsyneitä. Esimerkkinä tiedon tulkinnasta on kerrottu myös tarinaa Frank Zappasta Joe Pynen radiokeskusteluohjelman vieraana vuonna 1966. Joe Pynellä on jalkaproteesi, Zappalla pitkä tumma tukka. Pyne sanoo haastattelun aluksi: ”Sinulla on pitkä tukka, olet siis nainen?”. Zappa vastaa: ”Sinulla on puujalka, olet varmaan pöytä.” Molemmat voisivat olla oikeassa, vaikka ovatkin väärässä.
Viidentenä tasona on teknologia. Teknologia on noussut keskeiseen rooliin organisaatioissa päätöksenteon tukijärjestelmien myötä. Lisäksi teknologian merkitys on korostunut länsimaisessa organisaatioajattelussa tehokkuuden ja nopeuden tavoittelun apuvälineenä. Teknologia voi olla hyödyllinen inhimillisten päätöksenteon vinoumien kiertämisessä, mikä vaatii kuitenkin usein suurta datamäärää (vrt. Kahnemann et.al. 2022). Pohdittavaksi: Mikäli teknologia on vastaus, mikä onkaan kysymys?
Kuvio 1. Päätöksentekopyramidi (Riabacke & Riabacke 2014 pohjalta muokannut Markus Kräkin)
Panostus teknologiaan ja informaatioon ei takaa päätösten laatua
Organisaatioiden ja johtamisen suurimpia haasteita päätöksenteon kannalta ovat suhteellisuuden taju ja priorisointi. Organisaatiot uhraavat valtavasti rahaa investoiden teknologiaan ja informaatioratkaisuihin. Niiden kehittämiseen panostetaan myös merkittävästi aikaa. Kääntöpuolena päätöksentekoon merkittävimmin vaikuttavien tekijöiden huomioiminen eli rahan ja ajankäyttö ihmisten, lauman ja kontekstin vaikutuksiin, on pitkälti unohdettu tai laiminlyöty.
Edellä esitetyn perusteella voi esittää organisaatioiden päätöksentekijöille muutamia kysymyksiä, joihin vastaaminen voi lisätä tietoisuutta päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä ja sitä kautta johtaa laadukkaampiin päätöksiin:
- Miten toimitte erilaisissa päätöksentekotilanteissa?
- Miten tietoisia olette päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä tehdessänne päätöksiä?
- Miten huomioitte erilaiset päätöksentekoon vaikuttavat tekijät, kun teette päätöksiä?
- Millaisia vaihtoehtoja käytte läpi, kun teette päätöksiä?
- Millä tavoin päätöksentekonne voisi olla laadukkaampaa, ei ainoastaan nopeampaa ja tehokkaampaa?
- Miten varmistatte, että päätöksenteko on jatkuvasti mahdollisimman tarkoituksenmukaista?
Lähteet
Kahnemann, D. & Sibony O. & Sunstein C. 2021. Noise: A Flaw in Human Judgment. New York: Little, Brown Spark.
LAB. 2022. Tiimeistä toimeen – osaamista ja osallisuutta korkeakoulutettujen etäkohtaamisiin -hanke. Viitattu 16.3.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tiimeista-toimeen
Leisti T. & Poskiparta H. 2022. Päätöksenteon illuusiot. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.
Niemi S., Kräkin M., Kantoluoma M. & Ikävalko S. 2020. Työyhteisösimulaatio. Käytäntölähtöisiä toimintatapoja yritysten yhteisölliseen kehittämiseen ja innovointiin. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 1. Viitattu 16.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-328-1
Riabacke, A. & Riabacke M. 2014. Päätöksenteko. Uskalla tehdä toisin. Helsinki: Talentum.
Ryan R. & Deci E. 2000. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being. American Psychologist. Vol 55 (1), 68-78. Viitattu 16.3.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1037//0003-066x.55.1.68
Kirjoittaja
Markus Kräkin, YTM, toimii johtamisen lehtorina Liiketalous-yksikössä sekä asiantuntijana Tiimeistä toimeen -hankkeessa. Markuksen mielenkiinnon kohteita ovat mm. kompleksisuuden johtaminen, strateginen päätöksenteko, työelämän monimuotoisuus sekä simulaatio-oppiminen.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1434697 (CC0)
Julkaistu 20.3.2023
Viittausohje
Kräkin, M. 2023. Laatua päätöksentekoon. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/laatua-paatoksentekoon/