Moni seuratoiminnassa mukana ollut haaveilee seurasta, jossa arki ei ole loputonta tulipalojen sammuttamista. Ratkaisuja tähän saatetaan hakea nopeista kehitystoimenpiteistä, joiden tuloksista ei ole takeita. Sykäys-hankkeessa seuroja ja sen toimijoiden osaamista kehitettiin laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen koulutuskokonaisuuden avulla. Laaja-alainen kehitysprosessi ja toimijoiden osaamisen lisääminen mahdollistaa seurojen jatkuvan kehittymisen, minkä tuloksena on toimiva urheiluseura, jonka toiminnassa ihmiset haluavat olla mukana.

Kirjoittajat: Noora Kakko ja Milla Reponen

Sykäys -hanke

ESR-rahoitteinen Sykäys -hanke (1.9.2018-31.3.2021) syntyi tarpeesta tukea urheiluseuroja työnantajavalmiuksissa ja tätä kautta kehittää uusia mahdollisuuksia nuorten työllistymiseksi. Hankkeen päätoteuttajana toimi LAB-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry. sekä Kymenlaakson Liikunta ry. Hankkeen tavoitteissa oli monia eri osa-alueita: urheiluseurojen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten työnantajaosaamisen lisääntyminen ja työnhakijoiden työelämäosaamisen lisääntyminen.

Urheiluseurojen osaamisen kehittämiseksi seuroille rakennettiin kuudesta lähijaksosta koostuva koulutuskokonaisuus, johon 10 seuralla Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta oli mahdollisuus hakea mukaan. Koulutuskokonaisuuden aiheita olivat seuran toimintaraamit, talous, viestintä ja markkinointi, seuraorganisaatio, vapaaehtoisten rekrytointi ja urheilujohtaminen sekä tapahtumatuotanto. Koulutuskokonaisuuden aiheiden suunnittelussa pidettiin kiinni ajatuksesta, että kokonaisuuden avulla pystytään kehittämään seuraa paremmin toimivaksi yksiköksi. Tämä helpottaa tunnistamaan ne työtehtävät, johon tarvitaan palkatun henkilön työpanos, ja toisaalta huomaamaan, onko työntekijälle tarvetta. Koulutuskokonaisuuden lisäksi hankkeen aikana tarjottiin kaikille seuroille avoimia koulutuksia muun muassa verotuksesta, työnantajaosaamisesta, viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta.

Sykäys-hankkeeseen valikoituneiden liikunta- ja urheiluseurojen moninaisuus ja toiminnallisen kirjon vaihtelevuus asetti haasteita koulutuskokonaisuuden tarkempien sisältöjen suunnittelulle ja toteutukselle. Siitä huolimatta seurojen moninaisuus tarjosi hedelmällisen alustan uusille ideoille uusille tulokulmille sekä vertaisoppimiselle ja -tuelle. Monelle seuralle tuli keskusteluiden myötä jopa helpotuksena, että muutkin seurat kamppailevat samojen haasteiden kanssa kuin oma seura. Osallistujat huomasivat, että muillakin seuroilla työlista on aikaan nähden pitkä, eikä toiminnan kehittämiseen tunnu löytyvän aikaa.

Toimiva urheiluseura – utopiaa vai realistinen todellisuus?

Pääosin vapaaehtoistoimintaan perustuvassa seuratoiminnassa toimijoiden aika ja energia keskittyy päivittäisen seura-arjen pyörittämiseen, minkä vuoksi toiminnan aktiivinen kehittäminen jää usein vähemmälle. Monesti kehittämistarpeeseen reagoidaan vasta, kun toiminnassa ilmenee ongelmia. Sen vuoksi ajatus toimivasta urheiluseurasta, jossa arki pyörii, toimijoita on riittävästi ja suunnitellut asiat toteutuvat, saattaa kuulostaa seuratoiminnassa mukana olleille kaukaiselta utopialta. Seuran toimivuusmallin luomisessa on hyödynnetty organisaatioteorioiden eri näkökulmia, jossa keskeisenä käsitteenä on toimivuus. Hyvä toimivuus seurassa muodostuu seuraavista ulottuvuuksista: resurssien hankintakyky, toimintajärjestelmien sujuvuus, sisäinen ilmapiiri, tavoitteiden toteutuminen, yleinen aktiivisuustaso ja jatkuvuus. (Koski & Mäenpää 2018, 16─18.)

Urheiluseuran lähtiessä kehittämispolulle, sen kannattaakin asettaa tavoitteekseen olla mahdollisimman toimiva seura, pelkän urheilullisen menestyksen sijasta, sillä toimivat seurat yleensä myös menestyvät. Toimivaksi seuraksi tullaan tarkastelemalla rehellisesti toiminnan osa-alueita ja uudelleen muotoilemalla niitä, mikä osaltaan tarkoittaa pitkällä aikavälillä tapahtuvaa kehittämistyötä. Laaja-alainen ja pitkäjänteinen seuratoiminnan kehittämisprosessi tuo paremman, varmemman ja pitkäkestoisemman tuloksen kuin kapea-alainen kehittämistyö. (Koski & Mäenpää 2018, 16─17.) Kehittämistyö vaati pitkäjänteistä uurastusta, joka hyvin onnistuessaan varmistaa kestävän pohjan ja resurssit toiminnan pysyvyydelle ja jatkuvalle kehittymiselle.

Osaamisen lisäämisellä työkaluja seuran kehittämiseen

Sykäys-hankkeen tavoitteena oli kehittää seuraorganisaatioiden toimivuutta koulutuskokonaisuuden avulla. Koulutuskokonaisuuden aiheet linkittyivät välittömästi tai välillisesti seuran toimivuusmallin osa-alueisiin, joista koulutuksissa korostuivat erityisesti resurssien hankintakyky sekä toimintajärjestelmien sujuvuus (Koski & Mäenpää 2018, 16─18). Hankkeen koulutuksissa seurat saivat opastusta resurssien hankkimiseen, mutta samalla olemassa olevat resurssit eli seuran ihmisten osaaminen ja asiantuntemus kehittyivät. Vaikka toteutettu koulutuskokonaisuus kesti tietyn ajanjakson, niin osallistujien oma osaaminen jatkaa kehittymistään, mikä näkyy seuran toiminnassa tulevaisuudessa. On hyvä muistaa, että seurassa olevat innokkaat ja osaavat ihmiset vaikuttavat aina seuran kehittymiseen. Vaikka kehittymistä varten palkattaisiin ulkopuolinen taho tukemaan tässä prosessissa, niin loppujen lopuksi kukaan muu kuin seura itse ei voi tehdä kehittämistyötä seuran puolesta. (Mäenpää & Korkatti 2012, 26.) Seuran ihmisten innostaminen kehittämistyöhön sekä heidän osaamisensa ja asiantuntijuuden käyttöönotto ovat avaintekijöitä seuran kehittymisessä.

Oppimista ja osaamisen kehittymistä on vaikeaa muuttaa mitattavaan muotoon. Hankkeen koulutuksien pitkänajan vaikuttavuus on asia, jota voidaan tässä vaiheessa vain arvailla. Todellisuudessa hankkeen aikana toteutettujen koulutuksien vaikuttavuus selviää vasta, kun opittuja asioita hyödynnetään seura-arjessa. On myös vaikeaa arvioida, onko hankkeen koulutuksilla nimenomaan ollut vaikutusta seuran kehittymiseen, sillä oppimisessa uusi tieto rakentuu olemassa olevan tiedon päälle. Koulutuksilla on voinut olla alkuun sysäävä tai täydentävä vaikutus mukana olleille seuroille. Varmaa on, että kehittyminen jatkuu kaikissa seuroissa sykäyksittäin.

Lähteet

Koski, P. & Mäenpää, P. 2018. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986─2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 24.3.2021]. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160926/okm25.pdf ,

Mäenpää, P. & Korkatti, S. 2012. Urheiluseurat 2010-luvulla. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. SLU:n julkaisusarja 1/2012. Sporttipaino. [Viitattu 26.3.2021]. Saatavilla https://docplayer.fi/297523-Urheiluseurat-2010-luvulla-ajatuksia-seurojen-kehittymisesta-ja-kehittamisesta.html

Kirjoittajat

Noora Kakko, Kymenlaakson Liikunta ry., Sykäys -hankkeen asiantuntija

Milla Reponen, LAB-ammattikorkeakoulu, Sykäys -hankkeen projektipäällikkö

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/718541 (CC0)

Julkaistu 28.4.2021

Viittausohje

Kakko, N. & Reponen, M. 2021. Laaja-alainen koulutuskokonaisuus osana seuran kehittämisprosessia ja seuratoimijoiden osaamisen kehittymistä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/laaja-alainen-koulutuskokonaisuus-osana-seuran-kehittamisprosessia-ja-seuratoimijoiden-osaamisen-kehittymista/

Sykäys -hankkeen logo

Kuva johon on koottu hankkeessa mukana olevien kumppaneiden logot