Kuvapuhelimen turvin kohti itsenäistä asumista kehitysvammahuollossa

Laura Karvinen, Heli Löflund, Aliisa Piira, Maria Piirainen, Lisbeth Rinne, Merja Suorto, Tuija Rinkinen & Hannele Tiittanen

Kehitysvammaiset henkilöt ovat yhä asumismuodon valinnan mahdollisuuksissa heikommassa asemassa valtaväestöön verrattuna. Valinnan mahdollisuudet, kenen kanssa, missä ja miten asua ovat yhä hyvin rajalliset. Usein ainoa vaihtoehto itsenäistyessä on ryhmäkoti tai asumispalveluissa asuminen. Osaamispuutteet arjen toiminnoissa eivät saisi olla esteenä omassa kodissa asumiselle. Keskeistä on erottaa asumisen ja tuen tarpeet. Omassa kodissa asuminen ei edellytä täysin itsenäistä pärjäämistä. (Rieppo & Sillanpää 2021, 7–8.)

Älyllinen kehitysvammaisuus on WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan tila, jossa henkisen toiminnan kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi (Åberg 2021). Kehitysvammahuollossa palvelurakenne on muuttunut 2000-luvulla vahvasti laitoshoidosta tuettuun asumiseen suuntautuvammaksi. Tavoitteena on lakkauttaa laitoshoito vuoteen 2022 mennessä niin, ettei kukaan vammainen asu laitoksessa, ellei yksilön kokonaiselämäntilanne tai ikä tätä vaadi. (Mielikäinen & Kuronen 2022, 8.)

Kehitysvammaisen henkilön oman kodin toteutus vaatii luovaa ajattelua. Tavalliset asuinympäristöt ja asunnot ovat monille soveltuvia, kun palvelut ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti tukiverkostojen kanssa. (Rieppo & Sillanpää 2021, 8, 17.) Kehitysvammaisten asuminen normaalissa asuntokannassa kasvaa tulevaisuudessa ja tämä tuo uudenlaisia vaatimuksia palveluille. Erityisesti nuoret kehitysvammaiset haluavat asua samalla tavalla kuin muutkin ikätoverit. Uusien asumisratkaisujen käyttöönotto vaatii monipuolisia asumisen vaihtoehtoja, jossa kehitysvammaisen henkilön omaa toivetta kuunnellaan aidosti. (Verneri.net 2022.)

Kehitysvammaisuuden määritelmä huomioiden, heille tarjottujen palveluiden sekä laitteiden tulee olla helppokäyttöisiä, selkeitä sekä turvallisia. Tällä nimenomaisella asiakasryhmällä on kohonnut riski tulla hyväksikäytetyiksi (Dammeyer & Chapman 2018).

Kuvapuhelimesta tukea itsenäistymiseen

Digitaalisena ratkaisuna kuvapuhelimen käytön tuominen kehitysvammaisten asumisen tueksi on yksi mahdollisuus kaventaa heidän eriarvoisuuttaan itsenäisessä asumisessa. Kuvapuhelin on laite, esimerkiksi tietokone, tabletti tai älypuhelin, jolla äänen lisäksi voi olla yhteydessä myös videokuvan välityksellä (Forsberg ym. 2014, 67). Koska erityisryhmien digitaaliset ratkaisut tulee suunnitella helppokäyttöisiksi, kuvapuhelimen käyttöönotossa tulee huomioida käyttäjän kognitiiviset haasteet. Kuvapuhelimen näytöllä olevat ikonit ja sanat on oltava helposti ymmärrettäviä ja painikkeissa on huomioitava niiden väri, muoto ja ulottuvuus. (Henni ym. 2022.) Helppokäyttöiseen laitteeseen voidaan asentaa valmiiksi sopiva ohjelmisto, joka mahdollistaa kuvapuhelinpalvelun. (Forsberg ym. 2014, 67.) Kuvapuheluun voi vastata yhdellä kosketuksella tai vaihtoehtoisesti automaattisella soitolla (Heinola 2021). Kuvapuhelin mahdollistaa kehitysvammaisille sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen, paikasta ja välimatkasta riippumatta.

Videoyhteydellä tarjottavia palveluita tulisi tarjota enemmän vuorovaikutuksen parantamiseksi. Kuvapuhelinpalvelun etuna on videoyhteyden välityksellä nähtävä kasvojen näkeminen. Ilmeet ja eleet antavat käsityksen tilanteen kokonaiskuvasta, etenkin jos henkilöllä on puheen, kuulon tai tunneilmaisun vaikeus ja helpottavat hoidon tarpeen arvioinnissa. Asiakas saa myös kokemuksen ymmärretyksi tulemisesta, sillä kasvojen näkeminen vastaa paremmin lähipalvelua, parantaa vuorovaikutustilannetta ja lisää luottamuksellista yhteydenpitoa. (Virtanen ym. 2022.)

Kuvapuhelinpalveluita suunniteltaessa on huomioitava saavutettavuus ja käytettävyys. Saavutettavuudella huomioidaan erilaisten yleisöjen tarpeet ja se tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen yhdenvertaisesti. Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka käyttäjät pystyvät käyttämään tuotetta tuotavasti, tehokkaasti ja mielekkäästi tavoitteidensa saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä. Uudesta digitaalisesta ratkaisusta saadaan käytettävä ja saavutettava tietylle erityisryhmälle ottamalla käyttäjät mukaan idean luontivaiheessa ja suunnittelussa sekä testaamaan laitteen käyttöä (Henni ym. 2022).

Kuvapuhelimen käyttöä arjen tukena on kokeiltu eri puolilla Suomea. Taulukon 1 esimerkit valikoituivat todentamaan kuvapuhelimen soveltuvuutta kehitysvammaisille. Saatu asiakaspalaute on ollut positiivista ja apua on saatu nopeasti, yksilöllisesti ja tasavertaisesti. Kokeilujen tavoitteet ja tulokset ovat kuvattuna taulukossa 1.

Palvelun tarjoaja	Toteutus aika ja paikka	Tavoite	Toiminnot ja tulokset	Erityishuomiot
Etähoiva- ja teknologiayksikkö (Päijät-Sote)	Päijät-Häme	Kuvapuhelinpalvelu käytössä hyvinvointi-yhtymän asiakkailla	Lääkityksen käytön ohjaus, ruokailun ohjaus ja avustus, mahdollisuus osallistua tapahtumin ja yhteiseen keskusteluun "virtuaalikahvilassa"
Asumisen tekoja - etätuki tukee asumista omassa kodissa (Verneri.net)	2019 - Pohjois-Karjala, Siun sote tukiasuminen, Juuka	Arjen tuki, keskusteluapu	Elämänhallinnan ja itsenäisyyden lisääntyminen ja digitaitojen vahvistuminen, jonka myötä yhteydenpito ystäviin lisääntyi	Henkilöstövajeessa tukikäynnit mahdollisia etätuen avulla, tukikohtaamisten yksilöllinen lisääminen / vähentäminen mahdollistui etätuen avulla
HYVÄKSI - hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hanke (Sirkka & Holappa 2018, 8, 51)	2014 - 2018 Satakunta	Hyvinvointiteknologian kehitys ammattilaisten, muistisairauksien, kehitysvammaisten, vammautuneiden ja liikuntarajoitteiden tarpeisiin	Muistutusviestit asiakkaille, asiakkaiden yhteydenotto-pyynnöt ammattilaisille	Tasavertaisuus, apu nopeasti, välimatkoista riippumatta
Virtuaalinen kuvapuhelinpalvelu vammaisille henkilöille (Nygård 2021)	2020 – 2021 Vaasan kaupungin vammaisten kotikuntoutus	Asiakkaan itsenäisen kotona selviytymisen tukeminen, sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutumisen edistäminen	Viriketoiminta, lähiosallistumisen ollessa estynyt, työntekijälähtöinen yhteydenpito, kalenteritoiminnoissa ennalta tallennettuja viriketoimintoja	20 laitetta, 5 työntekijää, resurssivähyys vähensi käyttökokemuksia, asiakkailta positiivinen palaute kokeilusta

Taulukko 1. Kuvapuhelimen käyttökokemuksia Suomessa.

Haasteina ilmenivät käyttöhaasteet, selkeyden puute sekä käyttäjäresurssien rajallisuus. Taulukossa 1 mainitut hankkeet ovat päättyneet. Ainoastaan Päijät-Hämeessä kuvapuhelin on käytössä kotiin vietävissä palveluissa, joissa on asiakkaina myös kehitysvammaisia.

Kuvapuhelin rohkeammin käyttöön

Kuvapuhelimen helppokäyttöisyys ja selkeys mahdollistaa kehitysvammaisen itsenäisempää arjen hallintaa. Kotiin viety apu on nykyisin hyvin ruuhkautunutta ja painottuu usein vahvasti vain pakollisiin toimenpiteisiin. Jos hyödynnetään kuvapuhelinta, jää aidolle kohtaamiselle enemmän aikaa ja tukitapahtuma on kiireettömämpi siirtymäajan jäädessä pois. Kuvapuhelimeen on helppo yhdistää erilaisia tukipalveluita ja –toimintoja, kuten esimerkiksi selkokielinen kalenteritoiminto, viikko-ohjelma tai Papunet-kuvapankin toiminnot.

Papunet-kuvapankki on kuvatyökalu, jossa on yli 38 000 kuvaa, tukiviittomia sekä valokuvia. Laajempia tukikokonaisuuksia varten on laadittu Papunetin kuvatyökalu, jonka avulla voidaan luoda esimerkiksi päivärytmi-, lukujärjestys- tai kommunikaatiokansioita. (Papunet 2022.) Kalenteritoiminto ja viikko-ohjelma helpottavat arjen hallintaa, kuten sovittujen menojen seurantaa. Asiakas itse tai tarvittaessa tukihenkilöt ja ohjaajat voisivat ylläpitää kuvapuhelimen kalenterissa esimerkiksi ohjattuja ryhmä- ja harrastustoimintoja.

Ajallisesti oikea aika olisi juuri nyt, kun laitospalveluiden muutos ja vahva alasajo on menossa. Teknologia on olemassa ja testattu, vain systemaattinen hyödyntäminen kohderyhmälle odottaa löytäjäänsä.

Lähteet

Dammeyer, J. & Chapman, M. A national survey on violence and discrimination among people with disabilities. BMC Public Health 18 (355). Viitattu 29.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-018-5277-0

Forsberg, K., Intosalmi, H., Nordlund, M. & Suhonen, S. 2014. Ikäteknologia-sanasto. Käkäte-raportteja 3/2014. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/IkateknologiaSanasto_netti.pdf

Heinola. 2021. Asiakkaaksi kuvapuhelinpalveluun. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa https://www.heinola.fi/wp-content/uploads/2021/10/Asiakkaaksi-kuvapuhelinpalveluun_UUSIN.pdf

Henni, S. H., Maurud, S., Fuglerud, K. S. & Moen, A. 2022. The experiences, needs and barriers of people with impairments related to usability and accessibility of digital health solutions, levels of involvement in the design process and strategies for participatory and universal design: a scoping review. BMC Public Health. Vol. 22(35). Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-021-12393-1

Mielikäinen, L. & Kuronen, R. 2022. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021 : Sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa laitos- ja asumispalveluissa vuoden aikana yli 100 000 asiakasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti, SVT : 26/2022. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061546605

Nygård, J. 2021. Virtuaalinen kuvapuhelinpalvelu vammaisille henkilöille. Innokylä. Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/virtuaalinen-kuvapuhelinpalvelu-vammaisille-henkiloille

Papunet. 2022. Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen. Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://papunet.net/materiaalia/kuvaty%C3%B6kalu

Päijät-Sote. Etähoiva ja teknologiayksikkö. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://paijat-sote.fi/apua-ja-tukea-arkeen/ikaantyneille-siirto/kotihoito/etahoiva-ja-teknologiayksikko/

Rieppo, S. & Sillanpää, N. 2021. Tavallista asumista? Tapoja oman kodin toteuttamiseen. Espoo: Kehitysvammaliitto. Kehitysvammaliiton selvityksiä 17.  Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/tavalliseen-asumiseen-verkko.pdf

Sirkka, A. & Holappa, N. 2018. Johdanto. Osallistaminen on hyväksi. Satakunnan ammattikorkeakoulu.  Pori: Nano-Office Oy. Sarja B, Raportit 10/2018. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://www.prizz.fi/media/hyvinvointiteknologia/hyvinvointiteknologia-materiaalit/osallistaminen-on-hyvaksi.pdf

Verneri.net. Asumisen tekoja. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://verneri.net/asumisen-tekoja/tekoja/et%c3%a4tuki-tukee-asumista-omassa-kodissa/

Verneri.net. 2022. Arki ja palvelut, asuminen. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://verneri.net/yleis/asuminen

Virtanen, L., Kaihlanen, A-M., Kouvonen, A., Safarov, N., Laukka, E., Valkonen, P. & Heponiemi, T. 2022. Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi — 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-811-8

Åberg, L. 2021. Älyllinen kehitysvammaisuus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00556

Kirjoittajat

Laura Karvinen, Heli Löflund, Aliisa Piira, Lisbeth Rinne ja Merja Suorto opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusohjelmassa.

Maria Piirainen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen (YAMK) -koulutusohjelmassa.

Tuija Rinkinen, toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Hannele Tiittanen, työskentelee LAB- ammattikorkeakoulussa yliopettajana hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/webseminaari-verkossa-virtuaalinen-5059837/ (Tumisu, CC0)

Julkaistu 22.2.2023

Viittausohje

Karvinen, L., Löflund, H., Piira, A., Piirainen, M., Rinne, L., Suorto, M., Rinkinen, T. & Tiittanen, H. 2023.- Kuvapuhelimen turvin kohti itsenäistä asumista kehitysvammahuollossa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kuvapuhelimen-turvin-kohti-itsenaista-asumista-kehitysvammahuollossa/