Artikkelissa kerrotaan, miten varhaiskasvatuksessa oppiminen viedään metsään. Varhaiskasvatuspalveluiden tuottajan Vilinäntalojen veikeä ja tuttu maskotti Saku Sammakko kutsuttiin sivurooliin yhdessä työntekijöiden ja lasten kanssa kehittämään metsässä toteutettavaa pedagogista ohjausmateriaalia. Näin syntyi toimintakortit eli Metsäpakka.

Kirjoittajat: Salla Riikonen ja Tiina Vaara

Korona-pandemian tuoman poikkeustilan myötä on metsä hyvinvoinnin lähteenä ja oppimisympäristönä noussut erityisen ajankohtaiseksi. Metsän myönteisistä vaikutuksista niin terveydelle, hyvinvoinnille kuin oppimiselle löytyy myös paljon tutkittua tietoa.

Vilinäntaloilla metsän käyttöä oppimisympäristönä haluttiin lisätä ja monipuolistaa uudenlaisen pedagogisen ohjausmateriaalin eli Metsäpakan avulla. Opinnäytetyönä tehdyn kehittämishankkeen tavoitteeksi muotoutui tuottaa materiaali, joka tukee varhaiskasvattajien suunnittelutyötä ja pedagogista toimintaan metsässä sekä tarjoaa lapsille monipuolisia ja innostavia oppimismahdollisuuksia. Kehittäminen aloitettiin perehtymällä varhaiskasvatussuunnitelman eri oppimisen osa-alueiden moninaisuuteen, lapsille luontaisiin oppimismuotoihin ja metsään oppimisympäristönä. (Riikonen 2020)

Saku Sammakko loikki päärooliin Metsäpakkaa kehittämään

Varhaiskasvatussuunnitelma edellyttää, että luontoa käytetään paitsi liikkumisen ja luontoelämysten myös kokonaisvaltaisen oppimisen tilana (Opetushallitus 2018, 28-29). On valitettavasti todettava, että Suomessa, missä luonto on helposti kaikkien ulottuvilla, on lapsia joiden luontokokemukset ovat jääneet vähäisiksi.

Toimintaa ohjaavan lainsäädännön lisäksi asiakasnäkökulma on tärkeä osa kehittämistyötä, ja organisaatiot kaipaavatkin usein työvälineitä, jotka perustuvat asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen ja ymmärtämiseen. (Salonen ym. 2017, 14, 39.) Osallisuus työn kehittämiseen lisää myös työhyvinvointia ja toimijuuden kokemusta sekä innostaa opettelemaan yhdessä uusia työtapoja.

Koska metsässä käytettävästä ohjausmateriaalista haluttiin mahdollisimman helppokäyttöistä ja käytännönläheistä työvälinettä, päätettiin antaa Metsäpakka ja Saku Sammakko kasvattajien ja lasten testattavaksi metsäretkille mukaan. Testauksen päätteeksi täytettävällä palautekyselyllä kartoitettiin kokemuksia Metsäpakasta ja palautteen avulla kehittämistyötä jatkettiin. Koska varhaiskasvatussuunnitelma edellyttää lasten mielipiteiden huomioimista toiminnan suunnittelussa, heidän ajatuksiaan kannustettiin keräämään metsässä toiminnallisin keinoin (Opetushallitus 2018, 26). Tutkittua on, että silloin kun lapsi pääsee itse vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun, hän kokee myös oppimisen mielekkääksi. Paras mahdollisuus uusien taitojen oppimiselle tarjoutuu, kun lapsi on innostunut ja näin ollen valmis hieman ponnistelemaan oppimisen eteen. (Huotilainen 2019, 67.)

Koska leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen toimintamuoto, on Metsäpakkaan verhottu eri oppimisen osa-alueiden sisältöjä leikilliseen muotoon (Opetushallitus 2018, 22). Lapselle tyypillisiä oppimisen tapoja ovat tutkiminen, liikkuminen ja taiteellinen kokeminen. Metsäpakkaa testattaessa leikki ja tutkiminen nousivat suurimpina toiveina erityisesti lasten palautteista. Varhaiskasvattajat puolestaan toivoivat materiaalilta monipuolisuutta ja vinkkejä mm. itseilmaisun sekä yhteistyötaitojen tukemiseen. Ohjausmateriaalin muotona kortit koettiin toimiviksi ja suunnittelutyötä ja metsätoimintaa sekä lasten kasvua ja oppimista tukevaksi. Yhden yllätyksen palautekysely niin lasten kuin varhaiskasvattajien osalta nosti kuitenkin esiin: kaikki rakastivat Sakua.

Käsinukke pedagogisena työvälineenä

Saku Sammakko on Vilinäntaloilla niin arjessa kuin juhlassa mukana loikkiva maskotti ja pedagoginen työväline. Saku innostaa, tuo turvaa sekä lisää toimintaan leikillisyyden ulottuvuuden. Pedagogisena työvälineenä Saku rohkaisee lapsia vuorovaikutukseen, innostaa liikkumaan, kannustaa ja lohduttaa. Usein Sakun suuresta suusta löytyy jotain kiinnostavaa ja innostavaa, mikä johdattaa ryhmän hauskaan toimintaan. Sakua voidaan käyttää tunteikkaana käsinukkena ja näin saadaan toimintaan mukaan draamakasvatuksen elementtejä.

Varhaiskasvatuksen draamatyöskentely liittää leikin ja kasvatuksen teatterin keinoihin. Keskiössä ovat kuvitteelliset roolit ja todellisuus ja toiminta tapahtuu ryhmässä ilman yleisöä eikä tavoitteena pidetä esitystä. Työskentely draaman parissa lähtee lapsen kehitystasosta ja tavoitteena on tukea lapsen mielikuvituksen, myönteisen minäkäsityksen, itseluottamuksen sekä keskittymiskyvyn kehittymistä. Lasten keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys kasvaa draama- ja nukketyöskentelyn myötä. (Toivanen 2009, 30-32.)

valokuvassa on Saku Sammakko -käsinukke ja metsäpakkakortit metsässä sammalmättään päällä

Kuva 1. Saku Sammakon metsäpakka (Kuva: Salla Riikonen)

Sakun kanssa opitaan itsetuntemusta ja yhteistyötaitoja

Toivanen (2009, 35) kertoo draamatyöskentelyn vahvistavan ryhmää, lisäävän lasten empatiakykyä, toisten hyväksymistä sekä vastavuoroisuutta ja ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan. Metsäpakkaa testanneet varhaiskasvattajat kaipasivat toimintavinkkejä erityisesti yhteistyötaitojen tukemiseksi. Saku ja Metsäpakan tehtävät toimivat aikuisen apuna ryhmäleikkien innostajana ja yhteistoiminnallisen oppimisen ohjaajana.

Sakun avulla voidaan huomioida myös lapset, joilla on tuen tarvetta tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja ylläpidossa. Käsinukke voi helposti elävöittää tarinoita tai aikuisen välittämää viestiä ja sen liikehdinnällä saadaan napattua myös sellaisten lasten huomio, joiden on vaikea keskittyä aikuisen johtamaan toimintaan (Toivanen 2009, 35). Saku ei siis ole pelkkä hauskuuttaja vaan tärkeä apuväline tukemassa lasten mahdollisuuksia oppimiseen ja osallisuuteen. Vuorovaikutuksessa oleminen käsinuken kautta antaa lapsille rohkeutta ilmaista omia ajatuksia ja näin myös aremmat tai kommunikaationvaikeuksista kärsivät lapset kykenevät osallistumaan aktiivisesti toimintaan. Käsinuken avulla voidaan opettaa sosiaalisia taitoja ja harjaannuttaa roolileikillä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitoja. (Torén 2000, 22–23). Martine-Abarca & Nurmi (2015) liittävät käsinukketyöskentelyyn myönteisen minäkuvan vahvistumista sekä itsesäätelytaitojen tukemiseen liittyviä Metsäpakan harjoituksia. Edellä kuvattua työskentelyä voidaan käyttää tavoitteellisesti pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti.

Alkuperäinen ajatus oli hyödyntää Sakua kehittämishankkeessa lähinnä vain sanallista kommunikaatiota tukevina valokuvina, jotka auttaisivat toimintakorttien ohjeiden ymmärtämistä, muistamista ja keskittymistä (Pulkkinen, 2019). Kuvilla haluttiin myös lisätä lasten osallisuutta, sillä kuvakorttien kautta lapsille voitiin avata valinnan mahdollisuuksia. Sakun rooli kuitenkin kasvoi kehittämishankkeen sivuosan esittäjästä yhdeksi päätähdeksi. Kasvattajan ja Sakun into tarttuu lapsiin ja Metsäpakka jäsentää oppimisen eri osa-alueita. Tieto Sakun merkityksestä muutti myös toimintakorttien lopullista muotoa. Metsäpakassa Saku ihmettelee, havainnoi, pohtii, kokeilee, kehuu, kannustaa, etsii, tutkii sekä leikkii ja mikä tärkeintä: tekee sen kaiken metsässä yhdessä lasten kanssa.

Lähteet

Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. Jyväskylä: PS-kustannus.

Martinez-Abarca, T. & Nurmi, R. 2015. Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin. Draamakasvatusta 1-7 -vuotiaille. Helsinki: Lasten keskus ja kirjapaja Oy.

Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Viitattu 18.4.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Puhakka, R. 2018. Luonnosta hyvinvointia ja terveyttä koululaisille. Teoksessa: Laine, A. Elonheimo, M. & Kettunen, A. (toim.) Loikkaa ulkoluokkaan, opas ulkona opettamiseen. Ulvila: Plusprint. 20-21.

Pulkkinen, P. 2019. AAC/Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointi menetelmät. Avainsäätiö. Luento Lahden ammattikorkeakoululla 30.9.2019.

Riikonen, S. 2020. Saku Sammakon Metsäpakka – Toimintakortit metsäretkien rikastajina. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012622

Salonen K., Eloranta S., Hautala T. & Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Toivanen, T. 2009. Draamakasvatuksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa. Teoksessa: Ruokonen, I., Rusanen, S. & Välimäki, A-L. (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Iloa, ihmettelyä ja tekemistä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 30–35

Torén, B. 2000. Käsi nuken sydämellä. Käsinukke pedagogisena välineenä. Helsinki: Tammi.

Kirjoittajat

Salla Riikonen on sosionomi amk, joka täydensi kelpoisuuttaan opiskelemalla LAB-ammattikorkeakoulun avoimessa amk:issa varhaiskasvatuksen opettajaksi

Tiina Vaara toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1266898 (CC0)

Julkaistu 3.6.2020

Viittausohje

Riikonen, S. & Vaara, T. 2020. Kun Sammakko loikkasi Metsäpakkaan – käsinukke ja toimintakortit tukemassa metsän käyttöä oppimisympäristönä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kun-sammakko-loikkasi-metsapakkaan-kasinukke-ja-toimintakortit-tukemassa-metsan-kayttoa-oppimisymparistona/