Erilaisten vastuullisten toimintatapojen ja käytäntöjen merkitys matkailussa on kasvanut viime vuosina. Yhä useammat matkailijat toivovat matkaltaan kestäviä palveluita. Matkailijoille kulttuuriperinnön säilyttäminen on yksi osoitus vastuullisesta toiminnasta. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa mm. paikallisen kulttuuriperinnön suojelua ja huomioimista, kulttuurin tuotteistamista kulttuuriperintöä kunnioittavasti ja siten, että perinteellä on yhteys tuotteeseen. Kestävyys tarkoittaa myös sitä, että paikallista perintöä hyödynnetään matkailutuotteissa.

Kirjoittajat: Janina Koski & Kirsi Kallioniemi

Kulttuurimatkailun käsite

Kulttuurimatkailun käsitettä on määritelty monin eri tavoin. Eri lähteissä kulttuurimatkailutoimijat kuvailevat kulttuurimatkailua hyvin eri tavoin. Nykypäivänä kulttuurimatkailu nähdään osana matkailukenttää, ja sillä tarkoitetaan matkustamista kulttuurisesti merkittävänä pidettyyn kohteeseen tai kulttuurisesti merkittävänä pidetyn asian tai ilmiön luokse. Kulttuurimatkailijat ovat heterogeeninen kohderyhmä, eivätkä he aina lähde kulttuurielämyksen perässä, vaan voivat osallistua paikallisiin kulttuuriaktiviteetteihin spontaanistikin. (Hovi 2017). Kansainväliselle matkailijalle Suomen vetovoimatekijät perustuvat paljolti suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin kokemiseen. (TEM 2019). Osa paikan vetovoimasta voi olla elävää perintöä. Elävää perintöä kutsutaan myös aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Aineeton, elävä kulttuuriperintö on erilaisia käytäntöjä, kuvauksia, tietoja ja taitoja, jotka yhteisö tunnistaa ja tunnustaa osaksi omaa kulttuuriperintöään. Elävää perintöä voivat olla esimerkiksi eri juhlapyhät ja niiden viettämisen tavat, perinneruoat, tanssit, pelit ja leikit sekä luontoon liittyvä tietotaito. Edellisiin liittyvät esineet, tilat ja paikat voidaan myös nähdä osana elävää perintöä. (Museovirasto & Visit Finland 2021.)

Kulttuuriperinnöllä on kysyntää matkailussa

Kulttuuriperintöbarometrin (Museovirasto 2021) mukaan yli puolet vastaajista arvioi kulttuuriperinnön tuovan lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle, ja lähes puolet pitää kulttuuriperintöä merkittävänä eri elinkeinojen menestymiselle. Valtaosa barometriin vastanneista (79 %) arvioi kulttuuriperinnön lisäävän kotimaanmatkailua. Barometrin mukaan matkailijoilla on halua laittaa rahaa ja aikaa kulttuuriperintömatkailuun. Monet matkailijat ovat kiinnostuneita oppimaan uutta ja laajentamaan omaa ymmärrystään ihmisistä ja maailmasta. Tällöin matkailija saa mahdollisuuden tarkastella omaa perintöään sekä kulttuurista taustaansa ja saattaa niitä peilatessaan löytää yhteneväisyyksiä. (Museovirasto 2021.)

Ajankohtainen kulttuurimatkailu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana edistämässä ja kehittämässä kulttuurimatkailua yhdessä Euroopan Unionin ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa kulttuurimatkailua. Näihin tavoitealueisiin lukeutuu myös luova työ ja tuotanto, osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin sekä kulttuurin perusta ja jatkuvuus. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023.) Kulttuurimatkailun tiekartta julkaistiin toukokuussa 2022. Päijät-Hämeen liitto käynnisti maakunnan ensimmäisen kulttuuriohjelma-hankkeen, Päijät-Hämeen kulttuurin suunta 2030. Nimensä mukaisesti hankkeen tavoitteena on saada maakunnan kulttuurimatkailulle ja kulttuuritoimijoille yhteinen suunta, jonka tuloksena kootaan kulttuuriohjelma. Sen avulla halutaan varmistaa elinvoimainen kulttuuriala ja löytää keinoja, miten kulttuuria ja taidetta saadaan tuotua päijäthämäläisten arkeen entistä enemmän. (Päijät-Hämeen liitto 2022.)

Kulttuurimatkailu Päijät-Hämeessä

Janina Kosken (2023) opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen maakunnan kymmenen kunnan kulttuurimatkailun tilannetta syksyllä 2022. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista tutkimusotetta ja tiedonkeruumenetelmänä hyödynnettiin sähköpostihaastattelua. Haastateltavina olivat Päijät-Hämeen kuntien kulttuurimatkailutoimijat. Haastatteluun vastasivat kulttuurimatkailuntoimijat Sysmästä, Padasjoelta, Asikkalasta, Iitistä, Hollolasta ja Orimattilasta. Haastateltavilta kysyttiin sitä, miten kulttuurimatkailu ymmärretään kunnassa, onko kunnassa kulttuurimatkailullista vetovoimaa ja mitä kunnassa on tarjolla kulttuurimatkailijalle.

Opinnäytetyöhön haastateltujen vastauksista ilmenee, että kulttuurimatkailuun katsotaan kuuluviksi konsertit, taide ja teatterit. Lisäksi haastateltavat vastasivat, että kulttuurimatkailuun kuuluu myös kotiseututoiminta, historialliset kohteet, opastetut kierrokset ja paikallinen elämäntapa.

Kulttuurimatkailullinen vetovoima Päijät-Hämeen kunnissa pohjautuu haastateltujen mukaan luontoon, paikallishistoriaan ja kyläyhteisöjen toimintaan.  Työn haastattelutuloksista ilmenee, että kunnilla on eri kulttuurimatkailun tuotteiden kategorioihin erilaista tarjottavaa. Työssään Koski määritteli kategoriat kulttuurimatkailulle. Kategorioita käytettiin selkeyttämään, mitä kulttuurimatkailutuotteita kunnassa on tarjolla. Tuloksista on nähtävissä, että eniten kulttuurimatkailutuotteita on maakunnassa kulttuuriperinnön kategoriassa. Kulttuuriperintöön lukeutuu kotiseututoiminta, historialliset kohteet, museot, historia ja ympäristökulttuuri. Kulttuuriperintöön lukeutuvia kulttuurimatkailutuotteita ovat erilaiset museot kuten kotiseutumuseot ja Sysmässä esiin nousi kartanokulttuuri. Taidekategoriasta kunnissa on matkailijoille tarjolla teatteria ja taidenäyttelyitä. Padasjoella on ITE-taiteilijan Enni Idin taiteilijakoti. Kulttuurimatkailun palveluina Sysmässä on tarjolla kulttuurikierroksia ajeluina ja kävelyinä. Iitissä kulttuurimatkailun palveluna toimii Iitin matkailu ja luonto sekä kesäkahvilatoiminta. Asikkalan kunnassa kulttuurimatkailun palveluina on tarjolla monipuolisia retkiä, paikallisopastoiminta ja pikkuputiikkien tarjonta. Tapahtumat ja nähtävyydet on vahva osa kulttuurimatkailua. Sysmässä tähän kategoriaan kuuluvat konsertit, Padasjoella kesän kirkkokonsertit ja Sahan valot. Iitissä järjestetään kesäisiä musiikkijuhlia ja Orimattilassa musiikkifestivaali Mallusjoen takinkääntöviikko. Hollolassa merkittävä kulttuurivetovoimana on Salpausselkä Geopark. Hollolan kulttuurinähtävyyksistä haastattelussa mainittiin kivikirkko ja luontonähtävyydet. (Koski 2023.)

Tekoja kulttuurimatkailun kehittämiseksi

Visit Finlandin (2021) kulttuurimatkailun tuotesuosituksissa neuvotaan yhdistämään kulttuurimatkailu-, luontoaktiviteetti- ja ruokamatkailupalvelut toisiinsa oivaltavasti. Suomalaisen hyvinvointimatkailun elementtejä toivotaan lisättävän kulttuurisisältöihin, esimerkiksi metsälaulu, runosauna ja konsertti järvimaisemassa, sauna elämäntapaelementtinä ja hyvinvoinnin lähteenä. Markkinointiviestinnässä halutaan nostettavan esille sitä, että keskeltä metsää voi löytää korkeatasoista arkkitehtuuria ja designia sekä kulttuuria ja paikallisiin luonnonantimiin perustuvia elämyksiä. Kestävästi toteutettu kulttuuriin perustuva matkailupalvelu tukee paikallista yrittäjyyttä ja tuo lisätuloja alueelle.

Lähteet

Hovi, T. 2017. Kulttuurimatkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.). Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Rovaniemi: Lapland University Press. 64–69. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-310-952-0

Koski, J. 2023. Kulttuurimatkailu Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen kulttuurimatkailun tilanne syksyllä 2022. AMK-opinnäytetyö, matkailun ala. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301221524

Museovirasto. 2021. Kulttuuriperintöbarometri. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kulttuuriperintobarometri

Museovirasto & Visit Finland. 2021. Opas elävän kulttuuriperinnön vastuulliseen ja matkailulliseen tuotteistamiseen: yhteinen polku. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/494bf8/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/yhteinen-polku–opas-elavan-perinnon-vastuulliseen-matkailulliseen-tuotteistamiseen-2021.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Kulttuurimatkailu ja kulttuurireitit. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://okm.fi/kulttuurimatkailu

Päijät-Hämeen liitto. 2022. Päijät-Hämeen kulttuurinsuunta 2030. Viitattu 26.1.2023.
Saatavissa https://paijat-hame.fi/paijat-hameen-kulttuurin-suunta-2030/

TEM. 2019. Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun: Suomen matkailustrategia 2019–2028 ja toimenpiteet 2019 – 2023. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-772-4

Visit Finland. 2021. Kulttuurimatkailun tuotesuositukset 2021. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/4a8404/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/vf-kulttuurimatkailun-tuotesuositukset-2021.pdf

Kirjoittajat

Janina Koski on restonomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kirsi Kallioniemi toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/694619 (CC0)

Julkaistu 10.2.2023

Viittausohje

Koski, J. & Kallioniemi, K. 2023. Kulttuurimatkailu on ajankohtainen ilmiö. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kulttuurimatkailu-on-ajankohtainen-ilmio/