Kotoa kotiin -hankkeessa (AMIF 2019-2021) järjestettiin ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa kotoutumispolun alkuvaiheessa oleville naisille. Toiminnan tavoitteena oli tarjota naisille turvallisessa ympäristössä oikea-aikaista apua, kuulluksi tulemista, kiireetöntä kohtaamista ja yhdessäoloa. Hankkeen tuloksena oli Kotoa kotiin -toimintamalli, joka koostuu ryhmätoiminnasta, yksilöohjauksesta ja vapaaehtoistoiminnasta.

Kirjoittajat: Virve Pirttikoski, Maija Eerola, Mia Kröneck ja Tiia Kangassalo

Kotoutumispalveluja täydentäviä palveluja ja niiden kehittämistä tarvitaan erityisesti naisille, koska maahan muuttaneiden naisten asema on monin tavoin miehiä haavoittuvaisempi. Naiset osallistuvat selkeästi ulkomaalaistaustaisia miehiä ja kantaväestöä harvemmin työelämään. Naiset hoitavat lapsiaan useammin kotona ja perustavat perheen suomalaistaustaisia naisia aikaisemmin. Kotoutujien tilanteet ovat moninaisia, eikä haavoittuva asema yhdistä kaikkia naisia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 63-64.)

Naisten tueksi on viime vuosina kehitetty positiivisen erityiskohtelun näkökulmasta erilaisia palvelumuotoja, jotka täydentävät kunnan tarjoamia kotoutumispalveluja (Castaneda ym. 2018, 114). Kotoa kotiin ryhmä- ja vapaaehtoistoiminta on yksi esimerkki matalan kynnyksen toiminnasta.

Mielen hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus toiminnan perustana

Mielen hyvinvointi ja osallisuus olivat toimintaa ohjaavia käsitteitä Kotoa kotiin -toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Mielen hyvinvointi on voimavara ja olennainen osa terveyttä. Käsitteenä mielen hyvinvointi pyrkii korostamaan ihmisen voimavaroja, toiveikkuutta, elämänhallinnan tunnetta sekä niitä sosiaalisia suhteita, joista ihminen saa iloa ja positiivista käsitystä itsestään ja mahdollisuuksistaan kehittyä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.)

Osallisuuden kokemus voidaan jakaa sosiaaliseen, emotionaaliseen ja kielelliseen tukeen. Osallistuminen Kotoa kotiin -toimintaan tarjosi yhteisöjä, joihin kuulua. Yhteisöjen kautta oli mahdollista saada tietoa niin vertaisilta kuin suomalaisilta erilaisista arjen käytänteistä ja yhteiskunnallisista asioista. Emotionaalinen tuki auttaa yksilöä tuntemaan itsensä tärkeäksi. Sillä on merkittävä vaikutus myös siihen, että yksilö rohkaistuu mukaan tilanteisiin, joissa pääsee käyttämään uutta kieltä. Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä roolissa kieleen sosiaalistumisen osalta. (Intke-Hernandez 2020, 76-78.) Seuraavaksi kuvataan Kotoa kotiin -toimintamallia, joka koostuu ryhmätoiminnasta, yksilöohjauksesta ja vapaaehtoistoiminnasta.

Ryhmätoiminnassa kielenkäyttötilanteita ja vertaistukea

Kotoa kotiin -ryhmän tapaamiset olivat osallistujille vapaaehtoisia ja ilmaisia. Ryhmä kokoontui kahdesti viikossa monikulttuurikeskuksen tiloissa. Ryhmässä opeteltiin suomen kieltä, tutustuttiin uuteen kotikaupunkiin ja perehdyttiin erilaisiin hyvinvoinnin teemoihin. Ryhmässä oli mukana maahan muuttaneiden naisten lisäksi suomen kielen opettajia, ohjaajia, vapaaehtoisia sekä alan opiskelijoita. Ryhmätoiminnan toteutuksesta vastasivat Koulutuskeskus Salpaus ja LAB-ammattikorkeakoulu.

Ryhmätoiminta tarjosi naisille matalan kynnyksen toimintana kielenkäyttötilanteita ja vertaistukea. Tavoitteena oli saada naiset mukaan toimintaan ja sitä kautta kiinnittymään alueeseen sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Naiset osasivat suomea vain vähän ja harva puhui englantia, joten toiminta tapahtui selkeällä suomen kielellä ja kuvien avulla. Ryhmässä oli aina mukana lastenhoitaja. Järjestämällä lastenhoitoa ryhmätoiminnan ajaksi, tuettiin myös mahdollisuutta osallistumiseen sekä tuettiin naisten hyvinvointia tarjoamalla tärkeitä hengähdystaukoja pikkulapsiarjesta (Eronen 2020, 352-353).

Yksilöohjauksessa voimavaralähtöistä työskentelyä

Ryhmätoiminnan ohella toiminta tarjosi naisille yksilöohjausta, jossa neuvottiin koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista sekä suunniteltiin jatkopolkuja yhdessä osallistujien kanssa. Aluksi ryhmätoiminnan osallistujille tehtiin alkuhaastattelu tarvittaessa tulkkien avulla. Haastattelussa kartoitettiin osallistujien taustaa, tukiverkostoa Suomessa, terveydentilaa, vapaa-aikaa ja harrastuksia, tulevaisuuden suunnitelmia sekä suomen kielen taitoa. Tuen tarpeita olivat esimerkiksi päiväkoti- ja opiskelupaikkojen haku, lääkärin ajanvaraus ja erilaisten viranomaislomakkeiden selvittely.

Yksilöohjauksen avulla pyrittiin tukemaan naisia itsenäisyyteen, suunnitelmallisuuteen ja päätöksentekoon. Osallisuus on osa ihmisen oikeutta terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Se on myös vaikuttamista oman elämän kulkuun, mahdollisuuksiin ja toimintoihin.

Vapaaehtoistoiminnalla osallisuutta ja hyvinvointia

Kotoa kotiin -vapaaehtoistoiminnassa maahan muuttaneet naiset ja vapaaehtoiset tapasivat toisiaan kerran viikossa. Kohtaamispaikka tarjosi osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavaa vertaistukea sekä uusia sosiaalisia suhteita. Lisäksi tutustuttiin yhdessä uuteen kotipaikkakuntaan ja sen palveluihin. Toiminta järjestettiin ryhmämuotoisena, joka madalsi kynnystä osallistua kohtaamispaikan rentoon ja mukavaan yhdessäoloon. Vapaaehtoistoimintaan toivottiin osallistuvan maahan muuttaneita naisia, jotka olivat asuneet Suomessa jo pidempään sekä suomalaistaustaisia. Vapaaehtoistoiminnan toteutuksesta vastasi Lahden Diakonialaitos.

Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on hyvä keino kotoutumisen tueksi (Nieminen ym. 2015, 3; Kaila 2014, 53). Maahan muuttaneilla on tarve ja halu kohdata suomalaisia, luoda sosiaalisia kontakteja sekä tulla kohdatuksi. Vapaaehtoistoiminta on hyvä keino tutustua uusiin ihmisiin ja saada ystäviä. (Sademies & Kostiainen 2019, 3; Bashir ym. 2013, 22.) Ryhmämuotoisessa toiminnassa vapaaehtoinen sai olla maahan muuttaneelle naiselle vertaistukena, suomen kielen oppimisen tukena, asiointiapuna tai ystävänä.

Vakinaiselle toiminnalle on tarve jatkossa

Toimintaa arvioitiin jatkuvasti hankkeen edetessä ja sen tarpeellisuus maahan muuttaneiden naisten osallisuuden edistämisessä ja mielen hyvinvoinnin tukemisessa tunnistettiin. Lappalaisen (2021, 27) opinnäytetyössä haastateltiin Kotoa kotiin -hankkeen toimintaan osallistuneita naisia. Haastattelutulosten mukaan ryhmän toimintaan osallistuminen oli merkinnyt käänteentekevää muutosta heidän kotoutumisessaan. Osallistujien kielitaidon vahvistumisen lisäksi toimijuus ja sosiaaliset resurssit lisääntyivät. Toiminta edisti osaltaan Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman (2021-2025) mukaisesti monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden, ja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien, kotoutumisen tukemisessa.

Kotoa kotiin -hanke on päättynyt (AMIF 2029-2021), mutta toimintaa pyrittiin juurruttamaan osaksi muita kotoutumispalveluja jakamalla kokemuksia ja tuloksia erilaisille verkostoille. Hankkeessa opittuja asioita on koottu julkaisuun (Eerola ym. 2021). Ryhmätoiminta jatkuu monikulttuurisuuskeskus Multi-Cultin tiloissa kahdesti viikossa Lahden Oske -hankkeen järjestämänä lukuvuonna 2021–2022. Lisäksi vapaaehtoistoimintaa järjestetään Lahden diakonialaitoksella monipuolisesti. Kuitenkin tarve toiminnan vakinaistamiselle on Lahdessa ilmeinen.

Kotoa kotiin -hanketta toteutettiin LABin, Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden Diakonialaitoksen yhteistyönä. Hanke tuki arabian-, kurdin-, darin- ja thaikielisten naisten kotoutumista vahvistamalla sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä positiivista mielenterveyttä. Hanke sai EU-tukea turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF:ista kotoutumisen edistämiseen.

Lähteet

Bashir, N. Crisp, R., Dayson, C. & Gilbetrson, J. 2013. Final Evaluation of the Volunteering for Stronger Communities Programme. Centre for Regional and Social Economic Research, Sheffield Hallam University. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavilla: https://www4.shu.ac.uk/research/cresr/sites/shu.ac.uk/files/volunteering-stronger-communities.pdf

Castaneda, A. E.; Mäki-Opas, J.; Jokela, S.; Kivi, N.; Lähteenmäki, M.; Miettinen, T.; Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. [Viitattu 16.3.2021]. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Eerola, M., Kangassalo, T., Kröneck M., Liski E., Pirttikoski, V. & Larissa, R. 2021. Kotoa kotiin -toimintamalli naisten kotoutumisen tukena -Hyvinvointia ja osallisuutta ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaan. [Viitattu 4.10.2021]. Saatavilla https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505717/LAB_2021_Kotoa-kotiin.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Eronen, E. 2020. “Kaikki jäi pois” – Oma aika äitien vertaisryhmässä. Janus vol. 28 (4), 341–356. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavilla: https://journal.fi/janus/article/view/66701/57957

Intke-Hernandez, M. 2020. Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Helsinki. [Viitattu 16.3.2021]. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6838-2

Kaila, K. 2014. Onnistunut vapaaehtoistoiminta. Opas toiminnan kehittäjälle. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä (vety) -hanke. [Viitattu 28.4.2021]. Saatavilla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/8928/Onnistunut_vapaaehtoistoiminta_opas_VETY_0514web.pdf

Lappalainen, E. 2021. Naisten kokemuksia kotoutumisesta ja kotoutumista tukevasta toiminnasta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 8.9.2021]. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115745

Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kotouttamisrahasto ja Työterveyslaitos. [Viitattu 23.4.2021]. Saatavilla: https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavilla: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Maahanmuutto-ohjelma2021-2025_liitteineen_final.pdf

Sademies, J. & Kostiainen, A. 2019. Vapaaehtoistyöhön liittyvät lait Suomessa. Vapaaehtoistyöhanke VETY, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Kansalaisareena. [Viitattu 20.4.2021]. Saatavilla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/7635/Vapaaehtoistyohon_liittyvat_lait_suomessa_VETY_verkko.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Selvitys maahanmuuttajanaisten ja -miesten asemasta ja sukupuolen tasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:53. [Viitattu 28.4.2021]. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75403/RAP%202016_53.pdf?sequence=1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Positiivinen mielenterveys. [Viitattu 16.3.2021]. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys

Kirjoittajat

Virve Pirttikoski toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla.

Maija Eerola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä.

Mia Kröneck työskentelee päätoimisena tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tiia Kangassalo toimii projektikoordinaattorina Lahden Diakonialaitoksella.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-ystavat-naiset-onnellinen-1206059/ (Pexels Licence)

Julkaistu 26.10.2021

Viittausohje

Pirttikoski, V., Eerola, M., Kroneck, M. & Kangassalo, T. 2021. Kotoa kotiin -hanke edisti kotoutumista tarjoamalla naisille kohtaamispaikkoja ja yhteisöjä. LAB Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kotoa-kotiin-hanke-edisti-kotoutumista-tarjoamalla-naisille-kohtaamispaikkoja-ja-yhteisoja/