Hyvinvointiteknologian ja digitaalisten työkalujen käyttö kotihoidon palveluissa lisääntyy tulevaisuudessa, mutta kotihoidon työntekijöiden teknologiaosaaminen on riittämätöntä. Työntekijöiden osaamista on vahvistettava kiireesti, jotta teknologiat säästävät henkilöstön resursseja eivätkä kuluta niitä. KOHOTE-hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon terveysteknologian kurssilla pyrittiin selvittämään kotihoitoyritysten esihenkilöiden käsityksiä siitä, mitä henkilöstön teknologiaan ja digitaalisiin palveluihin liittyvää osaamista tulee lisätä.

Kirjoittajat: Mari Hautamäki, Elina Heinämäki, Rosa Hemming, Elina Leinonen & Hannele Tiittanen

Digitaalisen teknologian lisääntyvä käyttö tuo uusia vaatimuksia työelämään

Digitalisoituminen on yksi terveydenhuollon tämän hetken megatrendeistä (Lampi 2021, 13). Digitalisoitumista on esimerkiksi prosessien tai toimintatapojen muuttaminen digitaaliseen muotoon kokonaan tai osittain. Digitaalisia teknologioita ovat esimerkiksi mobiiliteknologiat, pilvipalvelut ja robotiikka. (Ilmarinen & Koskela 2015.)

Teknologiaan ja tekoälysovelluksiin ladataan terveydenhuollossa suuria odotuksia. Teknologioita hyödyntämällä pyritään hoitoalalla muun muassa kustannussäästöihin, helpottamaan työvoimapulaa, tehostamaan työtapoja, tukemaan iäkkään ihmisen kotona pärjäämistä ja vähentämään hoitajien työstä johtuvaa kuormitusta. (Lampi 2021, 13–14.) Yksin Sanna Marinin hallitusohjelman strateginen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sen myötä perusterveydenhuollon palveluiden parantuminen ja hoidon saaminen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Keinoina palveluiden parantamiseksi nähdään esimerkiksi digitaalisten ja mobiilissa toimivien palveluratkaisuiden ottaminen käyttöön. (Valtioneuvosto 2021, 150–151.)

Digitaalisten ratkaisuiden myötä tapa tehdä työtä muuttuu (Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena 2016, 4). Euroopan komission tekemän kansainvälisen selvityksen mukaan nykyään yli 90 prosenttia töistä on sellaisia, joissa tarvitaan ainakin tietotekniset perustaidot (European Court of Auditors 2021, 4–7).

Uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotto ja käyttäminen vaatii osaamisen vahvistamista

Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden tulee nykyään hallita digitaalisten työvälineiden, kuten tieto- ja viestintäteknologian, perustaidot työssään (Jäkkö 2018, 56–58). Kallion (2021, 38–39) pro gradu -tutkielman mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät kokevat erilaisten järjestelmien hallinnan ja käyttämisen samanaikaiset vaatimukset ja paineet työhyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi. Digitalisaation edellyttämää osaamista tulee työpaikoilla vahvistaa nykyisestä. Työntekijöille pitää taata digitaitojen oppimiseen tarvittava koulutus ja tuki. Esimiesten on tärkeää tiedostaa muutokset palveluprosesseissa sekä johtaa ja ylläpitää työntekijöiden osaamista jatkuvan oppimisen periaatteen mukaan. (Jäkkö 2018, 56–58.)

DigiFinlandin (2021) mukaan digitaalisten palvelujen onnistuneen käyttöönoton edellytyksiksi on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu onnistunut viestintä, johdon tuki, palaute ja koulutus, sekä erikseen koulutettavat edelläkävijät ja pilotointi. Uudistettavien palvelujen tavoitteet ja hyödyt pitää tuoda selkeästi esiin työntekijöille. On tärkeää, että yritysten johto antaa riittävät resurssit myös työntekijöiden osallistumiselle kehitystyöhön, sekä huolehtii jatkuvasta palautteen keräämisestä ja henkilöstön huoliin vastaamisesta. Riittävä, omassa työympäristössä annettu koulutus ja uusien työvälineiden pilotointi edistävät digitaalisten palveluiden käyttöönottoa, jossa työpaikan koulutetut edelläkävijät voivat innostaa ja tukea muita.

Julkisessa kotihoidossa on viime vuosina otettu laajasti käyttöön teknologioita. Seppänen ym. (2020) toteavat artikkelissaan teknologioiden helpottavan kotihoidon hoitajien työtä, vaikka uusien teknologioiden käyttöönotto on aluksi lisännyt kotihoidon hoitajien jo valmiiksi suurta työmäärää. Avaintekijöitä uuden teknologian onnistuneessa käyttöönotossa kotihoidossa ovat riittävä perehdytys ja siihen varattu aika, sekä mahdollisuus päästä harjoittelemaan uuden teknologian käyttöä. Tärkeää on myös huomioida riittävän tuen ja avun saaminen ongelmatilanteissa, joita uusi teknologia tuo mukanaan. Lisäksi uuden teknologian käyttöönotossa tulee huomioida hoitajien motivoiminen ja heidän osaamisensa kohdentaminen oikein.

Henkilöstön osaamista tulee vahvistaa järjestelmällisen koulutuksen avulla

Useiden tutkimusten mukaan kotihoidon henkilökunta kokee tarvitsevansa koulutusta ja perehdytystä digitaalisten työvälineiden käyttöön työssään. Työntekijöiden osaamista teknologian käyttöönotossa voidaan vahvistaa koulutuksella ja perehdytyksellä (Lipponen 2017, 20). Parhaaksi tavaksi työntekijät kokevat yleensä henkilökohtaisen opastuksen, koulutuksen pienryhmissä, tiimipalaverit ja digitaalisen tukimateriaalin saatavuuden (Lipponen 2017, 2).

Seppänen ym. (2020) esittelivät artikkelissaan Kirkkonummen kotihoidossa toteutettua teemahaastattelua, jossa hoitajilta kerättiin ajatuksia omista teknologiataidoistaan. Teemahaastattelussa kävi ilmi, että teknologiaosaamisen tietämys ja taidot ovat kotihoidon työntekijöillä riittämättömiä. Yhdenkään kotihoidon hoitajan peruskoulutukseen ei ollut kuulunut teknologiakoulutusta. Haastattelun tulosten mukaan uusien teknologien käyttäminen kuitenkin helpottui käytettäessä niitä työssä. Teemahaastatteluun osallistuneet hoitajat pitivät uusien teknologioiden opettelussa tärkeänä hyvää koulutusta ja perehdytystä. Myös toistot ja kokeileminen tukevat teknologioiden oppimisessa. Hoitajat kokivat lähiopetuksen parempana teknologioiden perehdyttämismenetelmänä kuin virtuaalisesti toteutetun perehdytyksen.

Kotihoidon työntekijöiden teknologiaosaamisen vahvistamisen tarvetta selvitettiin myös KOHOTE – Kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota -hankkeessa (LAB 2021). Kysely toteutettiin kotihoitoyritysten esihenkilöille. Tavoitteena oli kartoittaa työpajassa esihenkilöiden näkemyksiä siitä, mitä teknologiaan ja digitaalisiin palveluihin liittyvää osaamista yrityksissä tulee henkilöstön osalta lisätä. Lopullinen kysely toteutettiin sähköpostilla. Kyselyyn sisältyi kaksi kysymystä. Ensimmäisenä kysyttiin, kokivatko vastaajat organisaatiossaan olevan tarvetta teknologiaan ja digitalisaatioon liittyvään koulutukseen. Toisessa kysymyksessä tuli arvioida organisaation tai henkilöstön osaamistarvetta hyvinvointiteknologiaan ja digitaalisiin palveluihin sekä niiden käyttöönottoon liittyvissä asioissa. Kysymyksiin saatiin 15 vastausta.

Kaikki vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että teknologiaan ja digitalisaatioon liittyvää koulutusta tarvitaan. Tarvetta osaamiselle koettiin olevan tasaisesti kaikilla kysytyillä neljällä osa-alueella, joita olivat hyvinvointiteknologian käyttö, ohjaus ja neuvonta, etähoivan toteuttaminen ja sovellusten käyttö. Tehdyn kyselyn tulokset koulutuksen tarpeesta ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli tarkasteltu kotihoidon työntekijöiden itsensä kokemaa koulutustarvetta, kun taas KOHOTE-hankkeessa näkemyksiä kartoitettiin esihenkilöiltä.

Lisäselvitystä kuitenkin tarvitaan, jotta teknologiakoulutusta osataan tulevaisuudessa kohdentaa nykyistä paremmin vastaamaan organisaatioiden henkilöstön tarvetta ja toteuttaa vaikuttavammin. Jatkossa voitaisiin tutkia esimerkiksi missä muodossa tukea ja koulutusta olisi esihenkilöiden mielestä työntekijöille hyvä tarjota. Voisi olla hyödyllistä myös selvittää, kuinka hyvin työntekijöiden ja esihenkilöiden näkemykset koulutuksen tarpeesta, tärkeimmistä koulutuksen aiheista ja käytettävistä koulutusmuodoista vastaavat toisiaan. Yhtä mieltä ollaan varmasti siitä, että paras hyöty kouluttautumisesta saadaan irti, kun koulutusta toteutetaan järjestelmällisesti, koulutusten sisältö ja toteutustapa suunnitellaan työntekijöiden ja esihenkilöiden yhteistyönä, ja koulutuksiin osallistuminen mahdollistetaan koko henkilöstölle. Organisaation koulutussuunnitelmaa ja työntekijöiden osaamista tulee myös ylläpitää jatkuvasti.

Lähteet

DigiFinland. 2021. Digitalisaation johtaminen ja ammattilaisten odotukset. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa https://digifinland.fi/toimintamme/omaolo-palvelu/omaolokasikirja/digitalisaation-johtaminen-ja-ammattilaisten-odotukset/

Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. 2016. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025.  Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

European Court of Auditors. 2021. EU actions to addres low digital skills. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/RW21_02/RW_Digital_skills_EN.pdf

Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio – Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum Media Oy. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma991890173906254

Jäkkö, M. 2018. Digitalisaatio-osaaminen terveysalalla. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.12.2021. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061013340

Kallio, W. 2021. Digitalisaation vaikutukset terveyssosiaalityöntekijöiden työhön työhyvinvoinnin näkökulmasta. Pro-gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233127

LAB. 2021. KOHOTE-hanke. Viitattu 29.12.2021. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kotihoitopalveluihin-teknologiaa-ja-digitalisaatiota

Lampi. A. 2021. Teknologisoituva kotihoito ja työntekijöiden tunnekokemukset. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.12.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202106093596

Lipponen, A. 2017. Teknologiaratkaisujen käyttöönottoprosessien kehittäminen kotihoidossa. YAMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419708

Seppänen, V., Hautala, E. & Paldanius, M. 2020. Kotihoidon hoitajien ajatuksia teknologiasta ja omasta teknologiaosaamisestaan. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 59. Viitattu 15.12.21. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082419837

Valtioneuvosto 2021. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.  Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Kirjoittajat

Mari Hautamäki, Elina Heinämäki, Rosa Hemming ja Elina Leinonen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten ratkaisuiden koulutusohjelmassa.

Hannele Tiittanen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/kannettava-tietokone-nainen-koulutus-3087585/
(CC0)

Julkaistu 19.1.2022

Viittausohje

Hautamäki, M., Heinämäki, E., Hemming, R., Leinonen, E. & Tiittanen, H. 2022. Kotihoitoyritysten työntekijät tarvitsevat teknologiakoulutusta ja perehdytystä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kotihoitoyritysten-tyontekijat-tarvitsevat-teknologiakoulutusta-ja-perehdytysta/