Koronakriisin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin

Ensimmäisiä uutisia COVID-19 -viruksesta saatiin melko tarkalleen vuosi sitten. Tuossa vaiheessa tuskin kukaan osasi aavistaa, miten nopeasti virus tulisi vaikuttamaan koko maailmaan. Lapsen aikaperspektiivillä kuluneen vuoden tapahtumat ja muuttuneet arjen käytänteet ovat merkittäviä. Pandemian pitkäaikaisvaikutusten seuraukset ovat vielä edessäpäin.

Kirjoittaja: Mia Blomqvist

Valtioneuvoston kanslia asetti huhtikuussa 2020 COVID-19 -tiedepaneelin, jonka tehtävänä oli auttaa valmisteluryhmää tutkittuun tietoon perustuen arvioimaan ja ennakoimaan COVID-19-kriisiin liittyviä ja sen vaikutuksia sosiaalisen, terveydellisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden sekä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan resilienssin näkökulmista. Suomessa on arvioitu olevan noin 70 000 lasta, jotka elävät päihdeongelmaisen vanhemman kanssa. Osalla perheistä on usein myös muitakin ongelmia, kuten mielenterveysongelmia. Lastensuojelun ammattilaiset ovat luonnollisestikin erityisen huolissaan näistä lapsista. Koronapandemiasta johtuvien rajoitustoimien aikana on alkoholinkäytön huomattu lisääntyneen perheissä ja myös nuorilla. Työttömyys, lomautukset ja taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet. Samaan aikaan on huomattu lastensuojeluilmoitusten vähentyneen. On arvioitu, että tässä poikkeustilanteessa jää huomaamatta perheen ja lasten ongelmat, jotka tulevat näkymään lisääntyneinä lastensuojelun ja terveydenhuollon palveluntarpeina viiveellä. (Valtioneuvosto 2020.)

Kuluneen vuoden aikana myös mediassa on käsitelty koronan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Helsingin Sanomien artikkelissa keväällä 2020 kasvatusalan ja sosiaalialan asiantuntijat pohtivat koulusulun vaikutuksia (Kangasluoma & Pölkki 2020). Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen arvioi koulusulun sosiaalisia vaikutuksia lapsiin ja arvelee tämän olevan suurimpia ongelmia koulusuluissa. Lasten aikaperspektiivi on erilainen kuin aikuisella ja jo lyhyempikin sosiaalinen eristäytyminen voi vaikuttaa lapsen ja nuoren sosiaaliseen käyttäytymiseen, kaverisuhteisiin ja ryhmädynamiikkaan. Artikkelissa käsiteltiin myös koulusulun vaikutuksia oppimiseen. Positiivisena asiana mainittiin monien oppilaiden kokeneen saaneensa etäopetuksessa enemmän yksilöllistä opetusta ja huomiota. Johtavan sosiaalityöntekijä Hanna Holman mukaan neuropsykologisista oireista kärsiville oppilaille poissaolo koulusta on tuonut helpotusta. (Kangasluoma & Pölkki 2020.) Oppimisympäristön muutoksen myötä neuropsykologisen oireilun vähentyessä oppilaat kykenivät tuomaan esiin osaamispotentiaaliaan ja kykenivät poikkeuksellisen hyviin suorituksiin (Valtioneuvosto 2020, 51).

Mediassa on keskusteltu myös erityistuen tarpeessa olevien oppilaiden selviytymisestä ja riittävien tukitoimien tasapuolisesta toteutumisesta etäopetuksen aikana. Etäopetuksen järjestämisessä on ollut paljon alueellisia ja koulukohtaisia eroja ja myös kotien ja perheiden mahdollisuuksissa tukea lasta kotona tai myös puutteita digitaalisissa laitteissa ja niiden käytön osaamisessa. (Juvonen 2020.)

Kriisin keskellä on turvattava myös ennaltaehkäisevä työ

Lastensuojelun keskusliiton vierailijablogissa Mannerheimin keskusliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen toteaa, että koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990-luvun lama-ajan virheitä (Iivonen 2020). 1990-luvun alussa Suomi sukelsi historiansa syvimpään lamaan. Lama vaikutti merkittävällä tavalla myös esimerkiksi terveydenhoitajien työhön ja työn tekemisen edellytyksiin. Terveydenhoitoa ja ennaltaehkäisevää työtä supistettiin merkittävästi terveyskeskuksissa ja muissa palveluissa, samaan aikaan kun työttömyys ja taloudelliset ongelmat ja niihin liittyvät kerrannaisvaikutukset kasvoivat suurella volyymilla.

Ennaltaehkäistävät palvelut ajettiin alas säästöjen toivossa ja esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja supistettiin rankalla kädellä, joka kostautui myöhemmin moninkertaisina paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten merkittävänä nousuna, myös moninkertaisina ja entistä vaikeampina ja pitkäaikaisimpina inhimillisinä tragedioina. Sen sijaan että asioihin olisi puututtu varhaisessa vaiheessa ja ennakoiden esimerkiksi neuvola- tai kouluterveydenhoitajan vastaanotolla, saattoivat lievätkin oireet hoitamattomina kehittyä monimutkaisiksi ongelmien solmuiksi, joiden selvittäminen oli usein pitkäkestoista ja kallista.

Tämä ”säästämisen noidankehä” on huolestuttavan ajankohtainen tänäänkin. Keväällä kouluterveydenhoitajia siirrettiin työhön koronavastaanotoille ja kouluterveydenhuollon palveluita supistettiin, koska koulutkin olivat suljettu. Kouluterveydenhuollon- ja opiskeluhuoltopalveluiden tarve ei kuitenkaan mihinkään kadonnut, päinvastoin. Ennaltaehkäisevän työn vaikutukset näkyvät usein vasta pitkällä aikajänteellä ja vaikutusten arviointi ja kustannusten mittaaminen on usein hankalasti osoitettavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat kustannukset syntyvät kuitenkin usein pitkällä aikavälillä syntyneistä kasaantuneista ongelmista ja siitä, ettei olla voitu puuttua asioihin riittävän ajoissa, ennaltaehkäisevän työn muodossa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton kevään 2020 kannanotossa lastensuojelujärjestöt ottivat kantaa lasten ja perheiden tuen turvaamiseksi poikkeusolojen aikana. Lapsi- ja perhejärjestöt toivoivat yhtenäisiä linjauksia palveluiden järjestämiseksi. Turvakotien asiakasmäärien oli jo huomattu kasvaneen ja samoin kotihälytysten ja perheväkivaltatapausten lisääntyneen, myös muualla Euroopassa. Samaan aikaan erilaisten tukitoimien piirissä olevien perheiden ja lasten palveluita on keskeytetty. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2020.)

COVID-kriisin haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen tarvitaan lapsivaikutusten arviointia, uusia työskentelytapoja sekä riittävästi resursseja

Positiivista on, että poikkeustilanne on onneksi myös tiivistänyt ja lisännyt eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä luonut myös uusia luovia ratkaisuja. Lapsille järjestettiin mahdollisuus monipuoliseen ja säännölliseen kouluruokailuun perheen sitä tarvitessa. Sähköisiä matalan kynnyksen palveluita on lisätty, kuten esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattuja chat-palveluita. Palvelujen tarpeeseen pyrittiin keväällä 2020 vastaamaan monenlaisin yhteistyön tavoin, kuten esimerkiksi LAB- ammattikorkeakoulun hoitoalan opiskelijoita kouluttamalla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin opiskeluhuollon koronachat- palvelun asiakastyöhön vastaamaan lasten ja nuorten ajankohtaisiin huoliin ja kysymyksiin.

Kulunut vuosi on osoittanut, mihin kevään koronatilanne on lasten, nuorten ja perheiden osalta johtanut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lastensuojelun keskusliitto kartoittivat koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten vaikutuksia kunnalliseen lastensuojelutyöhön. Kyselyyn vastanneista kunnista 41 prosentissa arvioitiin lastensuojeluilmoitusten kasvaneen syksyllä 2020 verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan. Yli kolmasosa kunnista ilmoitti myös uusien lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvaneen. (Lastensuojelun keskusliitto 2020.)

Monenlaisten paineiden kasautuminen poikkeusolosuhteista johtuvista tekijöistä tulee väistämättä vaikuttamaan erityisesti jo nyt tuen tarpeessa olevien perheiden ja lasten hyvinvointiin nyt ja myöhemmin. Näitä tekijöitä ovat mm. työttömyys, lomautukset, taloudelliset huolet, sosiaalinen eristäytyminen, sairastumisen pelko, huoli tulevaisuudesta ja läheisistä, lapsiperheiden jaksaminen ja aikuiskontaktien ja tukiverkoston puute, lasten vanhempien etäkoulun hoitamisen ja oman etätyön yhteensovittaminen ja kuormittavuus. Pandemiatilanteen edelleen jatkuessa palvelujen tarve tulee kasvamaan ja tähän tarvitaan riittävästi resursseja.

Kun tulipalo on syttynyt, tarvitaan nopeita toimia. Nämä rohkeat ja elintärkeät nopean toiminnan joukot huolehtivat nyt onneksemme siitä, että säilymme hengissä. Tarvitsemme kuitenkin riittävästi myös ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön ammattilaisia lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja uudelleenrakentumiseen. Ennaltaehkäisevään työhön tulisi viimeistään nyt kohdistaa riittävästi resursseja.

Lähteet

Iivonen, E. 2020. Koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990-luvun laman virheitä. Lastensuojelun keskusliitto. [Viitattu 8.5.2020]. Saatavissa: https://www.lskl.fi/blogi/koronakriisin-hoidossa-ei-pida-toistaa-1990-luvun-laman-virheita/?fbclid=IwAR3EF5hEBeE4I9VkS9g7XZYpaZsg60GiJ4JBqYoYiqfVko4GBm1f5KAtkr0

Juvonen, A. 2020. Vanhemmat kertovat: Etäopetuksessa isot erot – ”Etäkoulu on paholaisen keksintö” ja ”todella laadukasta työtä”. Talouselämä. [Viitattu 8.5.2020]. Saatavissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/vanhemmat-kertovat-etaopetuksessa-isot-erot-etakoulu-on-paholaisen-keksinto-ja-todella-laadukasta-tyota/19102c60-1439-47b6-bfd6-3bf9993134fe

Kangasluoma E. & Pölkki M. 2020.”Ainoastaan kodeissa on tietoa siitä, mitä lapsille kuuluu” – Asiantuntijat pelkäävät pitkän koulusulun seurauksia. Helsingin sanomat. [Viitattu 8.5.2020]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006477084.html?share=656b84fcde2b42f9dfe27b59340c1f01

Lastensuojelun keskusliitto. 2020. Kunnat: koronaepidemialla on ollut välittömiä vaikutuksia lastensuojelun asiakasperheisiin. [Viitattu 31.12.2020]. Saatavissa: https://www.lskl.fi/lehdistotiedotteet/kunnat-koronaepidemialla-on-ollut-valittomia-vaikutuksia-lastensuojelun-asiakasperheisiin/

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2020. Perheiden tuki pitää pystyä turvaamaan poikkeusoloissa. Kannanotot ja lausunnot. [Viitattu 8.5.2020]. Saatavissa: https://www.mll.fi/tiedotteet/perheiden-tuki-pitaa-pystya-turvaamaan-poikkeusoloissa/?post_date=20200409120030&fbclid=IwAR3KbQMD9WWSnB-drlvcUYXM6cC3jG25HyPW8Rhd_kGbHMM4jMXoyInsTUs

Valtioneuvoston tiedepaneeli. 2020. Valtioneuvoston COVID-19 tiedepaneelin raportti COVID-19-kriisin haitallisten vaikutusten ehkäiseminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tiedepaneelin vastaukset valmisteluryhmän kysymyksiin. Valtioneuvoston COVID19-tiedepaneelin raportti 1.6.2020. [Viitattu 10.11.2020]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/21411573/VNK_Tiedepaneelin_raportti_200601.pdf/b3c837ba-02a1-693b-ccf5-fbdada481c01/VNK_Tiedepaneelin_raportti_200601.pdf