Arjesta tapahtuvien kokemusten arviointi on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana etenkin mielenterveyteen liittyvien oireiden tutkimisessa. Tässä artikkelissa esitellään kokemusotantamenetelmään perustuvan kokemuspäiväkirjan peruskonseptia ja pohditaan sen mahdollisuuksia osana tutkimusta tai tutkimuksellista kehittämishanketta.

Kirjoittaja: Aki Rintala

Strukturoitu kokemuspäiväkirja

Kokemusotantamenetelmä (engl. experience sampling method [ESM] tai ecological momentary assessment [EMA]) on strukturoitu aineistokeruumenetelmä, jossa osallistujalta kysytään toistuvasti useita kertoja päivässä kysymysaikaan ajoittuvia tunteita ja kokemuksia siinä ympäristössä tai tilassa, jossa vastaaja juuri sillä hetkellä toimii. Intensiivisellä tavalla voidaan selvittää, miten esimerkiksi tunnetilat ja kokemukset vaihtelevat suhteessa vuorokausirytmiin, koettuun ympäristöön, aktiviteettiin tai muuhun toimintaan. (Rintala 2021; Myin-Germeys ym. 2018.)

Kyseiselle menetelmälle ei ole kehitetty suomenkielistä lyhennettä ja tässä artikkelissa kokemusotantamenetelmään viitataan kokemuspäiväkirjana. Kokemuspäiväkirjaa on eniten käytetty mielenterveyshäiriöitä sairastavien henkilöiden arjen seuraamiseen, jossa tutkijat ovat kiinnostuneet oireiden muutoksista lyhyellä aikavälillä tai niiden yhteyksistä tiettyihin arjen kokemuksiin, ympäristöön, sosiaaliseen tilaan tai tiettyyn vuorokausirytmiin tai -aikaan (Myin-Germeys ym. 2018). Kyseistä menetelmää on lähdetty laajentamaan myös eri kohderyhmiin, kuten kroonista kipua, neurologista häiriötä ja dementiaa sairastaviin henkilöihin (May ym. 2018; Powell ym. 2017; Kratz ym. 2017; Potts ym. 2020).

Kohderyhmästä riippumatta kyselyn ominaispiirteenä on toistettavuus ja intensiivisyys, jotta voidaan selvittää miten arjessa tapahtuvat toiminnot ja ympäristöt vaikuttavat esimerkiksi vastaajan mielialaan, tunteisiin, hetkellisiin oireisiin tai vaikkapa sosiaaliseen toimintakykyyn. Sen lisäksi kokemuspäiväkirja mahdollistaa vastauksien välisten muutosten tarkastelua yhden päivän sisällä tai päivien välillä. Kyselyjen ajankohta on usein ajoitettu satunnaisesti esimerkiksi älypuhelinsovelluksen avulla, jolloin vastaaja ei tiedä etukäteen, milloin kyselyyn pyydetään vastaamaan. Tämä menetelmä on perusteltua silloin, jos halutaan tunnistaa aitoja tilanteita ja halutaan minimoida riskiä, että kysely itsessään muokkaa arjen toimintoja tai sisältöä. Toinen vaihtoehto on ajoittaa kysely esimerkiksi tiettyyn ennalta määriteltyyn aikaan tai tapahtumaan, jos halutaan selvittää miten tietty aika tai tapahtuma on vaikuttanut vastaajien mielialaan, tunteisiin tai oireisiin. Kolmas vaihtoehto on antaa vastaajien itse valita kyselyn vastaamisajankohta, kun hän itse kokee tarpeen raportoida tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Näiden yhdistelmiäkin on tutkimuksissa havaittu. (Myin-Germeys ym. 2018; Dejonckheere & Erbas 2022.)

Olennaista vaihtoehtojen valinnassa on se, mitä aineistolla halutaan tavoitella tai selvittää (ns. tarve, tavoite, hypoteesi tai tutkimuskysymykset). Lisäksi kyselyn ajoitusta eri päivän ajankohtiin voidaan muokata tilanteen tai tavoitteiden mukaan tiettyjen ennalta sovittujen vuorokausiaikojen sisään. (Dejonckheere & Erbas 2022.) Kuviossa 1 on esitetty esimerkki satunnaistetusta tavasta kysyä strukturoidun kyselyn avulla henkilön tuntemuksia, mielialaa, tapahtumia ja oireita eri vuorokauden aikaan.

Esimerkki kokemusotantamenetelmän satunnaistetusta tavasta kysyä strukturoitua kyselyä arjessa. Esimerkki kuvaa 6 päivän tutkimusotannan, jossa vastaaja vastaa yhdeksän kertaa samaan kyselyyn eri ajankohdissa päivää. Kysely sisältää nopeita helppoja väittämiä kuten ”Olen aktiivinen” ja vastaaja antaa vastauksen Likert-asteikolle 1 (en lainkaan) ja 7 (täysin) välillä.

Kuvio 1. Esimerkki kokemuspäiväkirjan satunnaistetusta tavasta kysyä arjessa tapahtuvia tunteita tai aktiviteetteja (mukaillen Myin-Germeys 2017; Rintala 2021).

Hyödyt ja haasteet

Kokemuspäiväkirjan hyödyntäminen esimerkiksi tutkimuksellisissa hankkeissa tai tutkimuksissa on suotavaa silloin, jos halutaan selvittää mitä henkilöt tuntevat ja kokevat erilaisissa tilanteissa, ympäristöissä tai muissa arjen toiminnoissa juuri siinä hetkessä ja tilanteessa. Tämä on erityisesti hyvä menetelmä silloin, jos halutaan selvittää henkilön subjektiivisia kokemuksia suhteessa erilaisiin arjessa koettuihin ympäristöihin, aktiviteetteihin tai tilanteisiin. Yksi ehdoton rikkaus kyseisen menetelmän käytölle on se, että osallistujien ei tarvitse muistaa tai reflektoida taaksepäin tuntemuksia tai ajatuksiaan, vaan vastaajat vastaavat juuri sillä hetkellä olevan tilanteen ja kokemuksen perusteella. Näin vähennetään niin sanottua muistiharhaa vastauksissa. Toinen vahvuus kyseisen menetelmän käytölle on se, että menetelmällä on todettu vahva niin sanottu ekologinen validiteetti (engl. ecological validity). Ekologinen validiteetti tarkoittaa tässä kontekstissa sitä, että voidaan luottaa arviointituloksien vastaavan tosielämää eli arjessa tapahtuvia toimintoja. (Myin-Germeys ym. 2018; Rintala 2021.)

Kaikissa arviointimenetelmissä on aina haasteensa, ja kokemusotantamenetelmä ei ole siitä poikkeus. Hanketyöntekijän tai tutkijan näkökulmasta haasteet tulevat kyseisen menetelmän teknillisiin ominaisuuksiin, vaikkakin viime vuosikymmenen aikana on tullut tarjolle ilmaisia ja maksullisia älypuhelinsovelluksia, joiden kautta voidaan suunnitella kokemuspäiväkirjan protokolla ja näin nopeuttaa ja helpottaa aineistonkeruuta, aineiston jäsentämistä ja siihen liittyvää analysointia (Raugh ym. 2019). Usein kuitenkin kyseiset sovellukset ovat olleet suhteellisen kalliita ja vaativat lisenssikäyttöä. Tutkijat ovat lisäksi nostaneet huolta siitä, miten kuormittavaa useiden kyselyjen vastaaminen yhden päivän aikana voi olla ja aiheuttavatko toistuvat mittaukset niin sanotusti huolimatonta vastaamista. Nämä näkökulmat voivat heikentää vastausprosenttia sekä pahimmillaan vastauksien laatua, jolloin ekologinen validius heikkenee (Rintala ym. 2021). Näitä huolia on tutkittu useiden metodologisten tutkimuksien kautta ja tällä hetkellä tutkimusnäyttö ei ole pystynyt vahvistamaan epäilyjä todeksi (Rintala ym. 2019; Rintala ym. 2020; Eisele ym. 2022).

Hyödynnettävyys tutkimus- ja kehittämishankkeisiin?

Kokemusotantamenetelmän käyttö vaatii hankkeen työntekijältä tai tutkijalta hyvää perehdytystä menetelmään. Yhtenä haasteena voi olla iso aineisto ja sen käsittely sekä analysointi voi viedä aikaa. Aineistosta on kuitenkin mahdollista luoda suhteellisen helposti graafista materiaalia, joilla voi kuvailla esimerkiksi vastaajien toimintoja suhteessa aikaan tai ympäristöön. Tästä esimerkki on kuvattu kuviossa 2, jossa on kuvitteellinen aineisto vuorokaudesta, jossa osallistujalta on kysytty fyysisen aktiivisuuden aikoja ja tarkasteltu miten saman päivän aikana positiivinen mieliala on vaihdellut.

Esimerkki kokemusotantamenetelmän aineiston kuvailusta graafisesti. Kuvio esittää mallinnusta, miten positiivinen mieliala lisääntyy päivässä tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden jälkeen eri aikaan vuorokaudesta. Vasemmalla y-akselilla (alhaalta ylös) on kuvattu Likert-asteikon vastaukset välillä 1–7 ja x-akselilla (vasemmalta oikealle) on kuvattu vuorokauden ajat, jolloin kyselyä on kysytty vastaajilta. Vastaukset muodostavat lineaarisen kuvion, jossa nähdään positiivinen mielialan lisääntyminen fyysisen aktiivisuuden jälkeen.

Kuvio 2. Esimerkki graafisesta tavasta kuvailla kokemuspäiväkirjan kerättyä aineistoa (kuva: Aki Rintala)

Aineistoa voidaan hyödyntää myös vaativissa tutkimushankkeissa, jos tutkimuksessa halutaan hypoteesiin ja tutkimuskysymyksiin perustuen selvittää arjessa tapahtuvia tunteita, kokemuksia, aktiviteetteja tai tapahtumia, niiden muutosta tai niiden yhteyttä toisiinsa. Yhden vastaajan useiden mittauspisteiden ansiosta aineistoa voidaan analysoida vaativalla monitasomallin regressioanalyyseilla (Viechtbauer 2022).

Lähteet

Dejonckheere, E. & Erbas, Y. 2022. Designing an experience sampling study. Teoksessa Myin-Germeys, I. & Kuppens, P. (toim.). The open handbook of experience sampling methodology. Leuven: The Center for Research on Experience sampling and Ambulatory methods Leuven (REAL). Viitattu 1.4.2022. Saatavissa https://ppw.kuleuven.be/okp/esmhandbook.php

Eisele, G., Vachon, H., Lafit, G., Kuppens, P., Houben, M., Myin-Germeys, I., & Viechtbauer, W. 2022. The effects of sampling frequency and questionnaire length on perceived burden, compliance, and careless responding in experience sampling data in a student population. Assessment. Vol. 29(2), 136-151. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1073191120957102

Kratz, A.L., Murphy, S.L. & Braley, T.J., 2017. Ecological momentary assessment of pain, fatigue, depressive, and cognitive symptoms reveals significant daily variability in multiple sclerosis. Archives of physical medicine and rehabilitation. Vol. 98(11), 2142-2150. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.apmr.2017.07.002

May, M., Junghaenel, D.U., Ono, M., Stone, A.A. & Schneider, S., 2018. Ecological momentary assessment methodology in chronic pain research: a systematic review. The Journal of Pain. Vol. 19(7), 699-716. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jpain.2018.01.006

Myin-Germeys, I., 2017. Experience Sampling Research (aRMT) in mental health and beyond. Plenary lecture at RADAR-CNS Consortium Annual Meeting on June 29th 2017, Barcelona, Spain.

Myin‐Germeys, I., Kasanova, Z., Vaessen, T., Vachon, H., Kirtley, O., Viechtbauer, W. & Reininghaus, U., 2018. Experience sampling methodology in mental health research: new insights and technical developments. World Psychiatry. Vol. 17(2), 123-132. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1002/wps.20513

Potts, C., Bond, R., Ryan, A., Mulvenna, M., McCauley, C., Laird, E. & Goode, D., 2020. Ecological momentary assessment within a digital health intervention for reminiscence in persons with dementia and caregivers: user engagement study. JMIR mHealth and uHealth. Vol. 8(7), e17120. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://mhealth.jmir.org/2020/7/e17120

Powell, D.J., Liossi, C., Schlotz, W. & Moss-Morris, R., 2017. Tracking daily fatigue fluctuations in multiple sclerosis: ecological momentary assessment provides unique insights. Journal of behavioral medicine. Vol. 40(5), 772-783. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10865-017-9840-4

Raugh, I.M., Chapman, H.C., Bartolomeo, L.A., Gonzalez, C. & Strauss, G.P., 2019. A comprehensive review of psychophysiological applications for ecological momentary assessment in psychiatric populations. Psychological assessment. Vol. 31(3), 304-317. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1037/pas0000651

Rintala, A., Wampers, M., Myin-Germeys, I. & Viechtbauer, W., 2019. Response compliance and predictors thereof in studies using the experience sampling method. Psychological assessment. Vol. 31(2), 226-235. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1037/pas0000662

Rintala, A., Wampers, M., Myin-Germeys, I. & Viechtbauer, W., 2020. Momentary predictors of compliance in studies using the experience sampling method. Psychiatry research. Vol. 286, 112896. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.psychres.2020.112896

Rintala, A., 2021. Should we think more carefully when designing a study using experience sampling method? Väitöskirja. KU Leuvenin yliopisto. Belgia. Viitattu 1.4.2022. Saatavissa https://lirias.kuleuven.be/retrieve/622649

Viechtbauer, W. 2022. Statistical methods for ESM data. Teoksessa Myin-Germeys, I. & Kuppens, P. (toim.). The open handbook of experience sampling methodology. Leuven: The Center for Research on Experience sampling and Ambulatory methods Leuven (REAL). Viitattu 1.4.2022. Saatavissa https://ppw.kuleuven.be/okp/esmhandbook.php

Kirjoittaja

Aki Rintala toimii fysioterapian yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä. Hän on tehnyt väitöskirjansa kokemusotantamenetelmän metodologiasta.

Artikkelikuva: Vlada Karpovich. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-luova-muistikirja-kyna-4050300/ (Pexels Licence)

Julkaistu 20.4.2022

Viittausohje

Rintala, A. 2022. Kokemuspäiväkirja ja sen hyödyntäminen tutkimuksessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kokemuspaivakirja-ja-sen-hyodyntaminen-tutkimuksessa/