Kokemuksia Saila hankkeesta – simulaatiotyyppinen näyttökoe vahvistaa hoitotyön osaamisen arviointia

LAB ammattikorkeakoulu osallistui yhdessä 20 muun ammattikorkeakoulun kanssa Saila hankkeen laillistamisväylän opetuksen toteuttamiseen. Valtaosa opiskelijoista suoritti opintonsa loppuun syksyllä 2025, ja hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit tukivat heidän etenemistään kohti ammatillista pätevyyttä. Hoitotyön koulutuksessa simulaatio opetus on keskeinen menetelmä, joka yhdistää teoreettisen tiedon ja käytännön taidot turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä, ja Saila hankkeessa opiskelijoiden osaamista arvioitiin keväällä 2025 simulaatiotyyppisellä näyttökokeella ennen valmistumista. Menetelmä tarjosi mahdollisuuden tarkastella osaamista kokonaisvaltaisesti ja yhdenmukaisesti, mikä vahvisti arvioinnin luotettavuutta ja tuki opiskelijoiden ammatillista kasvua.

Kirjoittaja: Nina Hietaranta

Simulaatio-opetus hoitotyön koulutuksessa

Simulaatio-opetus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella kliinisiä taitoja turvallisesti ilman potilasriskiä, ja se on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä menetelmänä hoitotyön koulutuksessa. Menetelmä tukee potilasturvallisuutta, tiimityötä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa opiskelijoiden päätöksentekokykyä erilaisissa hoitotyön tilanteissa (Cant et al., 2017; Eyikara et al., 2017). Simulaatiotilanteet mahdollistavat myös kriittisten ja harvinaisten tilanteiden harjoittelun, joita ei välttämättä kohdata kliinisillä harjoittelujaksoilla, mutta jotka ovat ammatillisen osaamisen kannalta olennaisia.

Suomessa simulaatio-opetus on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Digitaaliset ratkaisut ja virtuaalitodellisuus ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia oppimiseen, ja niitä hyödynnetään laajasti hoitotyön koulutuksessa (Vaittinen 2025). Simulaatio yhdistää kliinisen osaamisen, potilaskeskeisyyden ja eettisen harkinnan, mikä tekee oppimiskokemuksesta kokonaisvaltaisen ja opiskelijan ammatillista kasvua tukevan. Menetelmä tarjoaa myös turvallisen ympäristön kokeilla, tehdä virheitä ja oppia niistä, mikä on keskeistä hoitotyön vaativien taitojen kehittymisessä.

Näyttökokeen rooli osaamisen arvioinnissa

Saila‑hankkeen opiskelijoiden osaaminen varmistettiin keväällä 2025 toteutetulla simulaatiopohjaisella näyttökokeella ennen valmistumista. Näyttökokeen tavoitteena oli arvioida opiskelijan valmiutta toimia hoitotyön ammattilaisena realistisessa ja vaativassa tilanteessa. Simuloitu potilastilanne koostui useista osa‑alueista, jotka perustuivat suomalaisiin terveydenhuollon käytänteisiin, potilasohjauksen periaatteisiin sekä näyttöön perustuvan tiedon soveltamiseen käytännön työssä. Huolellisesti rakennettu kokonaisuus mahdollisti sen, että opiskelijan osaamista voitiin tarkastella monipuolisesti ja todentaa hänen valmiutensa siirtyä työelämän vaatimuksiin.

Simulaatioympäristö tarjosi mahdollisuuden arvioida opiskelijan osaamista kokonaisvaltaisesti. Näyttökokeessa tarkasteltiin muun muassa potilaan tilan arviointia, hoitotoimenpiteiden toteuttamista, vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekä moniammatillisen yhteistyön sujuvuutta. Tällainen arviointitapa tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja tarjoaa mahdollisuuden osoittaa osaamista turvallisessa mutta autenttisessa ympäristössä, jossa virheistä voidaan oppia ilman potilasriskiä.

Simulaation arviointi edellyttää opettajalta vahvaa pedagogista ja arviointiosaamista. Arvioinnin toistettavuus ja luotettavuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta näyttökoe mittaa opiskelijoiden osaamista yhdenvertaisesti ja johdonmukaisesti (Ristimäki 2025). Huolellisesti suunniteltu arviointiprosessi tukee koulutuksen laatua ja varmistaa, että valmistuvat opiskelijat täyttävät hoitotyön ammatilliset osaamisvaatimukset. Lisäksi se luo perustan jatkuvalle kehittämiselle, jossa arviointimenetelmät pysyvät ajan tasalla ja vastaavat muuttuvan terveydenhuollon tarpeisiin.

Opiskelijoiden kokemukset ja oppiminen

Saila‑hankkeen opiskelijoiden palautteiden perusteella simulaatiopohjainen näyttökoe koettiin sekä opettavaiseksi että jännittäväksi oppimiskokemukseksi. Opiskelijat kokivat, että simulaatio lisäsi itsevarmuutta ja vahvisti erityisesti heidän kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojaan. Keskeisenä pidettiin myös simulaation jälkeistä oppimiskeskustelua, jossa tarkasteltiin sekä onnistumisia että kehittämiskohteita. Tämä reflektiovaihe tukee opiskelijan syvällistä oppimista ja auttaa jäsentämään omaa toimintaansa suhteessa ammatillisiin tavoitteisiin (Savolainen 2022).

Opiskelijat toivat esiin, että simulaatioympäristö koettiin turvalliseksi ja oppimista tukevaksi. Turvallinen ilmapiiri mahdollisti virheiden tekemisen ja niistä oppimisen ilman pelkoa arvioinnin negatiivisista seurauksista. Tutkimusten mukaan simulaatio-opetus parantaa oppimistuloksia merkittävästi verrattuna pelkkään teoriaopetukseen. Se tarjoaa mahdollisuuden harjoitella päätöksentekoa, kriittistä ajattelua ja tilanteenhallintaa realistisissa mutta riskittömissä olosuhteissa (Poutiainen 2024).

Nämä taidot ovat keskeisiä hoitotyön ammattilaisille, sillä työ edellyttää jatkuvaa kykyä arvioida potilaan tilannetta, tehdä perusteltuja ratkaisuja ja toimia tehokkaasti moniammatillisessa ympäristössä. Simulaatioharjoitukset tukevat näin opiskelijoiden ammatillista kasvua ja valmiuksia siirtyä sujuvasti työelämän vaatimuksiin.

Lopuksi

Saila‑hanke päättyi vuoden 2025 lopussa, ja valtaosa opiskelijoista suoritti opintonsa onnistuneesti hankkeen aikana. Vaikka hanke on virallisesti päättynyt, sen tulokset ja opit luovat vahvan perustan toiminnan jatkolle. Erityisen tärkeää on varmistaa, että kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä suomalaisessa terveydenhuollossa.

Tämä edellyttää opettajilta huolellista perehtymistä opiskelijoiden taustoihin, aiempaan osaamiseen ja yksilöllisiin tarpeisiin. Kohdennettu ja tarkoituksenmukainen opetus varmistaa, ettei aikaa käytetä jo hallittuihin sisältöihin, vaan opiskelijat saavat juuri heidän osaamistaan vahvistavaa opetusta. Tällainen lähestymistapa tukee sekä oppimisen laatua että nopeuttaa työelämään siirtymistä.

Saila‑hankkeen kokemukset osoittavat, että laadukkaasti toteutettu, opiskelijalähtöinen koulutusmalli voi merkittävästi edistää osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä. Jatkuva kehittäminen onkin keskeistä, jotta koulutus vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin ja tukee monimuotoisen opiskelijajoukon sujuvaa integroitumista hoitotyön ammattilaisiksi.

Lähteet

Cant, R. & Cooper, S. 2017. Simulation-based learning in nursing education. Vol. 49, 63–71. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2016.11.015

Eyikara, E. & Baykara, G.Z. 2017. The importance of simulation in nursing education. World Journal on Educational Technology: Current Issues. 9 (1).

Poutiainen, M. 2024. Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia etäsimulaatioista – ”Mihin kaikkeen sitä voisikaan hyödyntää”. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos.Viitattu 2.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20240375

Ristimäki, S. 2025. Opiskelijan osaamisen arviointi osana simulaatio-opetusta: Ensihoidon ja hoitotyön opettajien näkökulma. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Hoitotiede. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030616321

Savolainen, S. 2023. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia skenaarioperustaisesta simulaatio-oppimisesta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Viitattu 29.11.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220564

Vaittinen, M. 2025. Simulaatio-opetus suomalaisessa sairaanhoitajien koulutuksessa : integratiivinen kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, Hoitotyö. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817224

Kirjoittaja

Nina Hietaranta, hoitotyön lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu. Toimi asiantuntijana Saila-hankkeessa, vastuualueenaan lääkehoito, kliininen osaaminen sekä työharjoittelu.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-laakari-hammaslaakari-sairaanhoitaja-4270082/ (Pexels Licence)