Kohti valmentavaa johtamista

Miksi sinä teet sitä mitä teet? Mistä sinun motivaatiosi kumpuaa? Tässä artikkelissa pohditaan erilaisia tapoja vaalia merkityksen kokemusta ja johtaa itseään. Johtaminen on olosuhteiden luomista onnistumiselle ja se alkaa itsensä johtamisesta. Toiminnan ytimessä on mestarin polku, jolla pysytään tai jolle harharetkien jälkeen pyritään takaisin. Omaa sisäistä työelämäänsä, tarkoituksen ja merkityksen kokemusta sekä sen laatuun vaikuttavia tekijöitä kannattaakin säännöllisesti miettiä.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Kiinnostuin toistakymmentä vuotta sitten organisaation oppimisesta, oppivasta organisaatiosta sekä organisaatiokulttuurin muuttamisesta johtamisen avulla. Lisäksi tutustuin mm. sosiaalipsykologiaan. Lukupakettini rakentui mm. Chris Argyriksen ja Daniel Schönin (1996), Peter Sengen ja kumppaneiden (Senge 1990; 2006; Senge ym. 1999; 2000), William Isaacsin (1999) sekä Edgar Scheinin (2009; 2010) kirjoista. Daniel Pinkin kirja Drive (2009) edusti minulle kulmakiveä sisäisen motivaation merkityksen ymmärtämiselle ja Carol Dweckin (2016) kirja Mindset – menestymisen psykologia antoi työkaluja kasvuajattelun kehittämiseksi.

Etsin kirjallisuudesta tukea omille ajatuksilleni ja operationaalisia työkaluja niiden oivalluttamiseen muille hanke-, fasilitointi- ja valmennustyön avulla. Lukeminen on vuosien mittaan muuttunut valikoivammaksi, se on silti edelleen minulle tärkeä oppimismenetelmä. Yksi minun toimintaani runsaasti vaikuttaneista kirjoista on Hasse Kvistin, Arto Miekkavaaran ja Eeva-Maria Poutasen (2004) Valmentajan polku. Esittelen lyhyesti kirjan oppeja ja niiden soveltamista tässä artikkelissa.

Mitä valmentaminen on?

Valmentaminen määritellään keinoiksi, joilla aktivoidaan työntekijöiden potentiaalia. Valmentamisen avulla ihmiset pystyvät paremmin tarkastelemaan työelämän tilanteita eri näkökulmista ja ymmärtämään miten oma käyttäytyminen vaikuttaa itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Valmentamisen avulla voidaan auttaa työtekijöitä asettamaan tavoitteita tai tunnistamaan oma rooli työnantajan asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. (Kvist ym. 2004)

Kirjan konteksti on joukkue ja oppeja on ammennettu runsaasti urheilun maailmasta. Samaan aikaan oppeja peilataan työelämän tilanteisiin. Kirjassa esitellään Aikidon mestari George Leonardiin viitaten käsite mestarin polku. Mestarin polun vaiheita ovat herääminen, tekeminen, ymmärrys ja tietoinen hallinta. Mestarin polulla eteneminen edellyttää kahta asiaa:

Intohimoa päämäärää kohtaan
Intohimoa harjoittelemista kohtaan

Kun on syntynyt halu tulla mestariksi jossakin aiheessa, aiheen harjoitteluun ja siinä paremmaksi tulemiseen sitoutuu. Tavoitteen eteen on valmis näkemään vaivaa, silloinkin kun se vaatii sinnikkyyttä ja aikaa. Mestarin polulle sitoutunut ei luovuta kohdatessaan oppimisen tasanteita, joissa kehittyminen on näennäisesti hidasta. (Kvist ym. 2004)

Valmentaja auttaa valmennettavaa löytymään mestarin polun ja luo edellytyksiä sillä pysymiseksi. Valmennettavan vastuulla on kertoa, haluaako hän oikeasti löytää polun ja kulkea sillä. Jos joku ei halua tulla valmennetuksi eikä anna haastaa asennettaan, niin hyvästäkään valmentajasta ei ole apua. Voimme luoda olosuhteita motivaation löytämiselle, mutta emme voi kestävästi motivoida toisia ihmisiä. Motivaatio syntyy tai on syntymättä aina ihmisessä itsessään. (Kvist ym. 2004)

Jokainen valmennussuhde on ihmissuhde ja jokainen ihmissuhde on oppimissuhde. Oppimista valmennussuhteessa tapahtuu aina kumpaankin suuntaan. Tämä ajatuksen pohjalle Kvist ja kumppanit rakentavat listan valmentajalta tarvittavista taidoista:

Kyky rakentaa ihmissuhteita
Kyky rakentaa luottamusta
Kyky aistia valmennettavan tunteita ja löytää ne, mistä valmennettava eniten välittää
Kyky rakentaa avoin ja iloinen ilmapiiri
Kyky auttaa ajatusmallien muuttamisessa

Kiire ja hätäily eivät edistä luottamuksellisen valmennussuhteen rakentumista. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa yleensä muutamasta kuukaudesta vuoteen. Pikavalmennus tuottaa harvoin kestäviä tuloksia. Valmentaja ei voi olla hätähousu. (Kvist ym. 2004)

Muutoksia omassa toiminnassa

Olen koko aikuisikäni ollut tunnollinen ja avulias. Päädyin 1996 töihin amk:hon, siitä lähtien olen ollut monessa mukana ja tekeminen on maistunut. Lähivuosina tavoitteiden ja vastuiden mittakaava on kasvanut runsaasti.

Minun mestarin polkuuni liittyvä haaste on aina ollut tasapainon löytäminen. Mikä on riittävästi? Milloin olen tehnyt tarpeeksi? Miten tasapainotan tekemistä, vuorovaikutusta ja ajattelua? Samalla kun motivoidun kiinnostavista ja haastavista tehtävistä tasapainoilen kohtuuden säilyttämisen kanssa. Näitä miettiessä palaan usein Jim Collinsin (Collins & Hansen 2013) käsitteeseen luova kurinalaisuus, jossa ydinidea on saada tuloksia aikaan tasaisesti. Ei saa alisuoriutua, eikä ylisuoriutua. Laatu kärsii, kun määrä kasvaa. Määrän pitäminen kohtuullisena on minulle pysymistä omalla mestarin polulla.

Olen uudelleen opetellut hidastamaan, kiireen tunne on väistymässä. Pystyn ja haluan kysyä mitä kuuluu, myös itseltäni. Kuuntelen paremmin mitä minulle vastataan ja millaisia tarinoita minulle kerrotaan.

Minulle arjen rutiineiksi tasapainon hakemisessa ovat muodostuneet:

Ajan varaaminen omasta kalenterista työtehtävien hoitamiselle
Omista varauksista kiinni pitäminen
No agenda -tyyppiset ajattelutauot metsälenkillä
Aikaisin aamulla, viikonloppuisin kahvikupin ääressä tai sunnuntai-iltaisin tunnin puolentoista rauhallinen hetki kannettavan ääressä seuraavaa viikkoa sujuvoittavien työasioiden hoitamiseksi.

Kohta 2 ei vielä toimi täysin, muut toimivat aika ajoin jopa hyvin. Olen harhailujen jälkeen palaamassa takaisin omalle mestarin polulleni.

Yrittäjyys muutoksessa

Työelämässä on lähiaikoina tapahtunut paljon. Hybridiurat yhtä aikaa työntekijänä ja yrittäjänä ovat yleistyneet ja määrä- ja osa-aikaista työtä tehdään monilla aloilla paljon. Valtava määrä yrittäjiä on eläköitymässä ja jatkajista on merkittävä pula. Yrittäjyys myös kiinnostaa yhtenä uravaihtoehtona muiden joukossa. Moni nuori on tilanteen aiheuttaman epävarmuuden lisäksi puhunut tilanteen tuottamasta vapaudesta ja helppoudesta.

Myös suhde omistamiseen on muuttumassa. Käytämme monia palveluja kuukausiveloitusta vastaan. Samanlainen kehitystrendi näyttää yleistyvä mm. liikkumisen osalta ja se yleistynee pian myös asumiseen. Uudenalaiset Air BnB:stä ja vastaavista ideansa saaneet liiketoimintamallit kehittyvät edelleen. Moni ennen vaivannäköä vaatinut asia on nykyisin helppoa ja onnistuu parhaimmillaan muutamalla klikkauksella.

Paikka ja aika merkitsevät jatkossa entistä vähemmän työn tavoitteiden saavuttamisessa. Voimme työskennellä tai olla työskentelemättä varsin vapaasti missä ja milloin haluamme ja pandemian helpottaessa sopia kasvokkain tapaamisia tarpeen mukaan. Tässä nopeasti uudistuvassa tilanteessa jokaisen on hyvä pohtia oman itsen johtamista.

Minulle itsen johtaminen kiteytyy mestarin polun avulla. Mikä on sinun tapasi löytää tai säilyttää tasapaino? Millaisia ratkaisuja itsen johtamisessa olet havainnut toimiviksi? Ja edelleen millaisen miten olet saanut ratkaisuja juurrutettua osaksi omia rutiinejasi?

Lähteet

Argyris, C. & D. Schön. 1996. Organizational learning II: Theory, Method and Practice. Reading, MA: AddisonWesley.

Collins, J. & Hansen M.T. 2013. Tietoisesti paras – Epävarmuus, kaaos, sattuma. Menesty niistä huolimatta. Helsinki: Talentum.

Dweck, C.S. 2016. Mindset – Menestymisen psykologia. New York: Random House.

Isaacs, W. 1999. Dialogue: The art of thinking together. New York: Currency.

Kvist, H., Miekkavaara, A. & Poutanen, E. 2004. Valmentajan polku: Valmentamalla huippusuorituksiin. Lohja: Performance Power Associates.

Pink, D. H. 2009. Drive: The surprising truth about what motivates us. Edinburgh: Canongate.

Schein, E. H. 2009. Helping. How to to offer, give and receive help. San Francisco: Berrett-Koehler Publishers.

Schein, E. H. 2010. Organizational Culture and Leadership. Hoboken: John Wiley & Sons

Senge, P. 1990. The Fifth Discipline – The Art & Practice of the Learning Organization. New York: Sage.

Senge, P., Kleiner, A., Roberts, C., Ross, R., Roth, G. & Smith, B. 1999. The dance of change: The challenges of sustaining momentum in learning organizations: a fifth discipline resource. London: Brealey.

Senge, P., Cambron-McCabe, N., Lucas, T., Smith, B., Dutton, J. & Kleiner, A. 2000. Schools that learn: A fifth discipline fieldbook for educators, parents, and everyone who cares about education. New York: Doubleday.

Senge, P. M. 2006. The Fifth Discipline: The Art & Practice of The Learning Organization (revised and updated). New York: Random House.

Kirjoittaja

Pasi Juvonen toimii tällä hetkellä Innovaatioiden kaupallistaminen -vahvuusalueen TKI -johtajana LAB-ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulutyön ohella hän on toiminut jo kohta kymmenen vuotta valmennusyrittäjänä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/596 (CC0)

Julkaistu 29.3.2021