Suomessa tasa-arvohaasteena on edelleen koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen eriytyminen. Jako naisten ja miesten töihin on vahva ja näkyy mm. sukupuolten palkkaeroina sekä joidenkin alojen työvoimapulana tai työttömyytenä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kasvatus-, opetus- ja ohjausalan keinoja sukupuolisegregaation lieventämiseen nuorten kanssa sekä esitellään Roolipeli-hanke, jossa pilotoidaan työkaluja segregaation purkamiseen.

Kirjoittaja: Maisa Anttila

Mistä lähteä liikkeelle, kun segregaatiota halutaan purkaa?

Alavalintojen sukupuolittuneisuutta voidaan lieventää monella tavalla ja tasolla. Sukupuoleen sosiaalistutaan lapsuudesta lähtien, joten sekä kotona että varhaiskasvatuksessa vaikutetaan siihen, millaisiin sukupuolinormeihin ja -rooleihin lapset oppivat. Segregaatiota voidaan purkaa kaiken ikäisten kanssa kyseenalaistamalla sukupuolittuneita rooleja, normeja ja uskomuksia, jotka voivat ohjata näkemään osan ammateista tai osaamisesta vain toiselle sukupuolelle sopivana. Toinen keino on kohdentaa toimenpiteitä niihin tekijöihin, siihen ympäristöön ja elämismaailmaan, jossa nuoret tekevät koulutus- ja uravalintojaan. Jo peruskoulussa on havaittu sukupuolittuneita eroja oppimistuloksissa, suhtautumisessa eri oppiaineisiin sekä oppiainevalinnoissa (Jakku-Sihvonen 2013). Nämä erot heijastuvat edelleen jatko-opintoihin sekä työelämään. Koulutus- ja uravalintoihin vaikuttavat lisäksi lukuisat muut tekijät, joista osaan nuorten parissa töitä tekevät aikuiset voivat vaikuttaa. Seuraavaksi tuodaan esiin muutamia menetelmiä ja toimintamalleja, joilla jakoa naisten ja miesten töihin on pyritty purkamaan.

Millaisia keinoja on jo kokeiltu?

Roolimallit ovat yksi työkalu, joilla nuoria rohkaistaan esikuvien kautta hakeutumaan sukupuolelle epätyypilliselle alalle. Tyttöjä on kannustettu erityisesti miesvaltaisille tekniikan aloille ja poikia naisvaltaiselle sosiaali- ja terveysalalle. Esikuvien lisäksi viestinnällä on tärkeä tehtävänsä segregaation purkamisessa. Oppilaitoksilta (ja muilta organisaatioilta) tarvitaan sukupuolitietoista viestintää ja (oppi)materiaalia, joka on stereotypioita purkavaa, ammattinimikkeiltään sukupuolineutraalia ja antaa äänen ja tilan sekä naisille että miehille osaajina ja asiantuntijoina (THL 2020).

Opetuksessa, ohjauksessa ja kasvatuksessa tasa-arvoa voidaan käsitellä ja edistää paitsi arjen vuorovaikutuksessa myös erilaisten harjoitusten ja tehtävien kautta, jotka herättävät tietoisuuden aiheesta, kyseenalaistavat sukupuolirooleja ja sukupuolittuneita asenteita sekä antavat nuorille välineitä tarkastella kriittisesti sukupuolinormeja. Tällaisia harjoituksia löytyy eri toimijoilta valmiina opettajien ja ohjaajien käyttöön.

Jatko-opintoja pohtivat nuoret tarvitsevat tietoa eri aloista sekä ollakseen niistä ylipäänsä tietoisia, että virheellisten mielikuvien ja uskomusten purkamiseksi. Tietoa eri aloista saadaan mm. alojen esittely- ja infotilaisuuksista, oppilaitosten nettisivuilta, vanhemmilta ja sukulaisilta sekä sosiaalisesta mediasta (TAT 2017). Lisäksi tietoa eri aloista voi välittää työelämälähtöisen opetuksen kautta, kuten tuomalla ohjelmointia lukio-opetukseen (esim. LUNO-hanke). Pelkkä tieto ei välttämättä riitä herättämään kiinnostusta alaa kohtaan, jos omakohtainen kokemus puuttuu. Nykyään onkin kiinnitetty enemmän huomiota kokemuksien tuottamiin eroihin sukupuolittuneiden alavalintojen taustalla.

Kiinnostuksen heräämiseen tarvitaan siis käytännön kokemuksia eri ammateista, aloista ja työtehtävistä esimerkiksi työharjoittelujen, työpajojen ja työelämävierailujen kautta. Tämä ei tapahdu itsestään vaan vaatii ohjausta, jolla aktiivisesti ja tietoisesti ohjataan nuoria tutustumaan myös sukupuolelleen epätyypillisiin aloihin ja aloihin, jotka eivät ole oman arjen kautta tuttuja. Näin on tehtykin sekä Suomessa että maailmalla: on kehitetty esimerkiksi kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisharjoittelua pojille (esim. Soziale Jungs Hamburg 2010-2020) ja tyttöjä on tutustutettu teknologiaan sekä TET-harjoittelun että työelämälähtöisten työpajojen kautta (esim. Sinä osaat! -hanke).

Tutkimuksissa on selvinnyt, että tytöt ovat poikia epävarmempia omasta osaamisestaan ja pelkäävät enemmän epäonnistumista (Leino ym. 2019). Sosiaalisia taitoja pidetään puolestaan tyttöjen osaamisena (TAT 2017). Nuorten minäpystyvyyttä eri aineissa voi vahvistaa esimerkiksi käytännön harjoituksiin pohjautuvien ja kohderyhmän elämismaailmaan linkittyvien työpajojen kautta (Naukkarinen & Ikonen 2018). Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin aineisiin ja taitoihin, joissa on sukupuolieroja opintomenestyksessä tai joiden osaamisesta nuorilla on sukupuolittuneita käsityksiä.

Pelkkä koulutuksen valinta ei riitä purkamaan segregaatiota, vaan alalla tulisi myös pysyä. Sukupuolelleen epätyypilliselle alalle opiskelemaan hakeutuneille voi tarjota kohdennettua tukea esimerkiksi vertaistuen, ryhmäohjauksen tai mentoroinnin keinoin. Näin voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tukea opiskelua: epätyypillinen alavalinta voi olla sosiaalisesti vaativampaa kuin perinteinen (Souto 2014). Oma merkityksensä on myös työnantajien ja -kavereiden tasa-arvoisella toiminnalla työelämässä oppimisen aikana sekä sen jälkeen.
Ammatinvalinta ei ole enää vain nuorten juttu vaan myös aikuiset tekevät ala- ja uravalintoja. Nuorille sukupuolelleen epätyypillisen alan valitseminen voi olla vaikeampaa (EIGE 2018), joten yksi keino alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen on alanvaihdon mahdollistaminen ja tukeminen.

Muutos lähtee itsestä, mutta ei tapahdu itsestään

Muutos kohti tasa-arvoisempaa koulutusta ja työelämää ei tapahdu ilman toimintaa. LAB-ammattikorkeakoulun ja Outward Bound Finlandin toteuttamassa Roolipeli-hankkeessa (2020-2022) muutosta kohti tasa-arvoisempia koulutus- ja uravalintoja lähdetään tekemään nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Keskeisiä hankkeen kohderyhmiä ovat opettajat, opinto-ohjaajat, nuorisotyöntekijät, ohjauspalveluiden työntekijät sekä harrastusohjaajat. Hankkeen valmennusohjelmassa ja työpajoissa löydetään ja kehitetään konkreettisia työvälineitä sukupuolisegregaatiota vahvistavan toiminnan tunnistamiseen ja purkamiseen. Aikuisten ja nuorten muutoksen ja kehityksen välineenä hyödynnetään elämyspedagogiikkaa ja kokemuksellista oppimista. (LAB 2020)

Lähteet

EIGE. 2018. Study and work in the EU: set apart by gender. Luxembourg: Publications Office of the European Union. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavissa: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/92fb36e5-a67d-11e8-99ee-01aa75ed71a1

Jakku-Sihvonen, R. 2013. Sukupuolenmukaista vaihtelua koululaisten oppimistuloksissa ja asenteissa. Helsinki: Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit 2013:5. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2013/09/OPH_0513.pdf

LAB. 2020. Roolipeli. [Viitattu 17.9.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/roolipeli

Leino, K., Ahonen, A., Hienonen, N., Hiltunen, J., Lintuvuori, M., Lähteinen, S., Lämsä, J., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Pulkkinen, J., Rautopuro, J., Sirén, M., Vainikainen, M-P. & Vettenranta, J. 2019. PISA 18 ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-678-2

LUNO-hanke. LUNO – Lukiolaisista nostetta ohjelmistoalalle [Viitattu 21.8.2020]. Saatavissa: https://www.luno.fi/

Naukkarinen, J. & Ikonen, L. 2018. Reaching out for girls. Raising interest and self-efficacy in engineering with ‘girls only’ workshops at a technical university. Proceedings of the 46th Sefi Annual Conference 2018. 338-348. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavissa: https://www.sefi.be/wp-content/uploads/2018/10/SEFI-Proceedings-2-October-2018.pdf

Sinä osaat! 2020. Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -hanke. [Viitattu 25.8.2020]. Saatavissa: https://www.sinaosaat.fi/

Souto, A-M. 2014. ”Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu”: koulutuksen keskeyttäjät ja ammatilliseen koulutukseen kuulumisen ehdot. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. [Viitattu 21.8.2020] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1779995

Soziale Jungs Hamburg 2010–2020. [Viitattu 25.8.2020]. Saatavissa: https://www.soziale-jungs-hamburg.de/home.html

TAT. 2017. Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2017. [Viitattu 21.8.2020] Saatavissa: https://www.tat.fi/julkaisut/kun-koulu-loppuu-nuorten-tulevaisuusraportti-2017/

THL. 2020. Sukupuolitietoinen viestintä. [Viitattu 21.8.2020] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/sukupuolitietoinen-viestinta

Kirjoittaja

Maisa Anttila työskentelee Roolipeli-hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/794937 (CC0)

Julkaistu 17.9.2020

Viittausohje

Anttila, M. 2020. Kohti sukupuolirooleista vapaita uravalintoja. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-sukupuolirooleista-vapaita-uravalintoja/

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 logoEuroopan unioni euroopan aluekehitysrahasto logo