Oppimateriaalien saavutettavuus on sekä lain mukainen vaatimus, että opiskelijoiden toive. Saavutettava oppimateriaali palvelee kaikkia opiskelijoita luomalla laadukasta ja tehokasta oppimiskokemusta. Olemassa olevien materiaalien muuntaminen saavutettaviksi voi kuitenkin tarkoittaa monia työtunteja opettajalle. 2digi2- hankkeen Special Needs -työryhmä selvitteli opiskelijoiden haasteita oppimisessa ja opettajien ratkaisuja sekä toimivia tukimuotoja.

Kirjoittajat: Olesia Kullberg ja Pasi Puranen

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan vuonna 2019, minkä myötä digitaalisten palveluiden saavutettavuutta alettiin määritellä (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019). Saavutettava opetus huomioi kaikki opiskelijat, myös ne, joilla oppimiseen liittyy erityisiä tarpeita. Puhutaan myös inklusiivisesta opetuksesta, mikä huomioi, että jokaisella opiskelijalla on omat ainutlaatuiset oppimisvahvuutensa ja -tarpeensa, ja koulutusjärjestelmissä on otettava huomioon tämä moninaisuus (Woodcock et al. 2022).

Korkeakoulutus ei kuitenkaan ole vielä kaikille saavutettavaa (Kosunen 2021), eivätkä kaikki opintojaksojen sisällöt ja menetelmät vastaa saavutettavuusvaatimuksia. Syynä tähän voi olla opettajien tietämättömyys siitä, millaisia ovat saavutettavat digitaaliset materiaalit ja opetusmenetelmät. Toisena syynä voi olla ajan puute: olemassa olevan kurssin muuntaminen saavutettavaksi on melko suuri työ, joka vaatii ylimääräisiä resursseja. Toisaalta kurssin aikana muokkaaminen saavutettavaksi esimerkiksi yhtä heikkonäköistä opiskelijaa varten voi osoittautua mahdottomaksi, sillä opetuksen aikana ylimääräistä resurssia tällaiseen editointiin ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Tässä tilanteessa tämän yhden opiskelijan oikeus saavutettavaan opiskeluun ei toteudu.

2digi2 -hankkeessa kartoitettiin oppimisen haasteita

2digi2-hankkeen Special Needs -työryhmä toteutti opettajakyselyn (99 vastaajaa), opettajahaastattelut (5 haastattelua) ja opiskelijakyselyn (172 vastaajaa) selvittääkseen, mitä haasteita opiskelijat kohtaavat oppimisessaan, miten opettajat näkevät erilaisten opiskelijoiden oppimisvaikeudet ja millä tavalla he tukevat opiskelijoita oppimisessa. (2digi2 2023)

Melkein kaikki opettajat vastasivat kohdanneensa opetuksessa opiskelijoita, joilla on erilaisia tukitarpeita oppimisessa. Lähes 40 % opiskelijoista totesi, että heillä on jonkinlainen oppimisvaikeus, ja heistä lähes joka kolmas ei ollut hakenut siihen tukea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että melkein jokaisella kurssilla on muutamia opiskelijoita, jotka kohtaavat haasteita oppimisessa ilman, että opettaja on asiasta tietoinen. Tämä yksinään osoittaa, että kaikkien kurssien on hyvä olla saavutettavia, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin erilaisia opiskelijoita. (2digi2 2023)

Oppimateriaalien saavutettavuus on erittäin laaja käsite. Se voi tarkoittaa sitä, että huomioidaan lukemisen ja kirjoittamisen haasteita, keskittymisen haasteita, mielenterveyden haasteita tai fyysisiä ja motorisia haasteita. Saavutettavuutta voidaan parantaa monin keinoin. Lukemisen ja kirjoittamisen haasteisiin voidaan vastata esimerkiksi toteuttamalla kirjalliset materiaalit niin, että ne voidaan lukea ruudunlukijaohjelmalla tai, että pitkiä kirjoitettuja tekstejä on tehty myös äänitiedostoiksi.

Keskittymisen haasteita voidaan taklata muun muassa sillä, että materiaalit ovat etukäteen opiskelijoiden saatavilla, tarjotaan vaihtoehtoisia suoritustapoja ja kiinnitetään erityistä huomiota ohjeiden selkeyteen. Monikanavaisuus on myös tapa helpottaa keskittymisen haasteita, samoin kuin empaattinen ja kunnioittava ohjaaminen. Eräs tärkeimmistä tavoista tukea keskittymisen haasteita on varata riittävästi aikaa niin tehtävien tekemiselle, ajattelulle kuin oppimisellekin.

On tärkeää huomata, että digitaalisten oppimateriaalien saavutettavuudesta jokaisella korkeakoululla on omat ohjeensa, joita on noudatettava. Monilta osin ohjeet ovat toki hyvin samansuuntaisia ja noudattavat lakia digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta.

Saavutettava opetus hyödyntää kaikkia

Saavutettavat opetusmenetelmät ovat erittäin tärkeässä roolissa tuettaessa erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Niiden käyttöönotto vaatii usein asennemuutosta. On hyvä muistaa, että saavutettava opetus ei tarkoita helpotettua tai karsittua opetusta, vaan se merkitsee erilaisten tapojen tarjoamista, jotta jokainen opiskelija pystyisi saavuttamaan asetetut oppimistavoitteet. Esimerkiksi lukihäiriö ei tuo vapautusta erilaisista tehtävistä eikä se vaikuta arviointitapaan, mutta opiskelija voi saada tehostettua tukea tehtävien tekemiseen opettajalta pyydettäessä. Opiskelijan vastuulle jää kuitenkin asioiden opettelu sekä huolellinen kielen oikoluku.

Kaikki opiskelijat hyötyvät opettajan kannustamisesta ja positiivisesta palautteesta, olipa opiskelijalla jokin oppimisvaikeus tai ei. Kaikilla korkeakoulun opiskelijoilla on takanaan monta vuotta opiskelua erilaisten opettajien johdolla, mikä voi tuoda esiin sekä positiivisia että negatiivisia oivalluksia omasta osaamisesta. Toisaalta opiskelupaikan saaminen korkeakoulussa on merkki siitä, että opiskelijalla on riittävä osaaminen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Usein henkinen tuki ja uskon vahvistaminen siihen, että opiskelu onnistuu, ovat jo erittäin merkittäviä apuvälineitä opiskelijalle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että saavutettavuus korkeakouluopetuksessa on ratkaisevan tärkeää kaikille opiskelijoille, oli heillä erityistarpeita tai ei. Saavutettava opetus on inklusiivista eli kaikki opiskelijat huomioivaa. Opettajien rooli on merkittävä saavutettavuuden edistämisessä, ja heidän tulisi olla tietoisia erilaisista tukikeinoista ja mahdollisuuksista. Positiivinen kannustus ja henkinen tuki vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden kokemukseen ja menestykseen, olivatpa heidän haasteensa oppimisessa millaisia tahansa.

Lähteet

2digi2. 2023. Special needs. Viitattu 28.02.2024. Saatavissa https://2digi2.languages.fi/special-needs/

Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. Viitattu 27.02.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. 306/2019. Finlex. Viitattu 27.02.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Woodcock, S., Sharma, U., Subban, P. & Hitches, E. 2022. Teacher self-efficacy and inclusive education practices: Rethinking teachers’ engagement with inclusive practices. Teaching and Teacher Education. Vol. 117. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tate.2022.103802

Kirjoittajat

Olesia Kullberg on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Kielikeskuksessa

Pasi Puranen on LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisen Kielikeskuksen johtaja

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/multiracial-group-of-students-and-teacher-having-fun-during-teamwork-5940837/ (Pexels Licence)

Julkaistu 8.5.2024

Viittausohje

Kullberg, O. & Puranen, P. 2024. Kohti saavutettavampaa korkeakouluopetusta: kohtaavatko opettajien tietoisuus ja opiskelijoiden tarpeet. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-saavutettavampaa-korkeakouluopetusta-kohtaavatko-opettajien-tietoisuus-ja-opiskelijoiden-tarpeet/