Pedagogiikka kehittyy ja opetuksen suunnittelussa ollaan siirtymässä opiskelijalähtöiseen ajattelutapaan, jossa kiinnitetään huomiota opiskelijan toimintaan ja siihen, millainen kokemus hänelle oppimisesta syntyy. Oppimiskokemusta voidaan muotoilla suunnittelemalla ja vaikuttamalla niihin tekijöihin, joista se muodostuu. Tutustumme tässä artikkelissa opetuksen suunnittelun muutokseen, jonka oppimisen muotoilun käyttöönotto tuo tullessaan.

Kirjoittajat: Minna Markkanen ja Minna Ulmala

Mitä on oppimisen muotoilu?

Oppimisen muotoilulla tarkoitetaan systemaattista prosessia, jossa suunnitellaan, millainen oppimiskokemus opiskelijalle halutaan mahdollistaa. Oppimiskokemus on aina jokaisella opiskelijalla henkilökohtainen, mutta niitä asioita, jotka vaikuttavat oppimiskokemuksen muodostumiseen voidaan suunnitella. Oikeampi termi kuvaamaan sitä, mitä prosessissa tehdään, on käyttää verbiä muotoilla suunnittelun sijaan, koska oppimisen muotoilu (learning design) yhdistää pedagogiikkaa, oppimisen psykologiaa ja palvelumuotoilua. Jos ei kuitenkaan ole perehtynyt palvelumuotoiluun, on aluksi  helpompi ymmärtää, mitä prosessissa tehdään, kun siitä puhutaan suunnitteluna. Tässä artikkelissa käytetään kuitenkin oikeampaa muotoilla -verbiä.

Koska oppimiskokemus on henkilökohtainen, oppimisen muotoilussa keskitytään oppimisen kokemuksen muodostumiseen: miten, milloin ja mitä teknologisia välineitä käyttäen opiskelija oppii, sen sijaan että keskityttäisiin siihen, miten opettaja opettaa opittavat sisällöt. Opetuksen suunnittelun sijaan muotoillaan opiskelijan tekemistä. Muotoiluprosessissa huomio on opiskelijan eikä opettajan toiminnassa. Yhtenä oppimisen muotoilun tavoitteena onkin siirtyä opettajajohtoisuudesta ja sisältölähtöisyydestä opiskelijalähtöisyyteen, tai palvelumuotoilun termein käyttäjälähtöisyyteen. Tuija Marstio (2021) kuvaa tätä muutosta opetuksen suunnittelusta oppimisen muotoiluun kuviolla 1.

Kuvio 1. Opetuksen suunnittelusta oppimisen muotoiluun (Marstio 2021).

Teknologiset ratkaisut kehittyvät jatkuvasti ja niitä hyödynnetään paljon korkeakouluissa verkko-opetuksessa ja luokkaopetuksessa. Oppimisen muotoilussa näitä ratkaisuja valitaan sillä perusteella, että niiden käyttö tukee opiskelijan oppimista, oppimiskokemuksesta tulee mahdollisimman ja opittavat asiat ja taidot jäävät pitkäkestoiseen muistiin. Teknologisten ratkaisujen käyttöä pedagogisesti mielekkäällä tavalla jatketaan, mutta laadukasta oppimisen kokemusta rakentavalla tavalla. Teknologiaa ei siis valita teknologian vuoksi, vaan oppijan tarpeisiin vastaten.

Yhteisöllinen työskentely ja vuorovaikutus

Vuorovaikutus on olennainen osa oppimista. Ilman sitä oppiminen jää helposti pintapuoliseksi. Vuorovaikutteinen oppiminen on moniäänistä, reflektoivaa ja oppimisprosessia kehittävää. Oppimiskokemusta syventää, jos opiskeltavasta asiasta voi keskustella yhdessä muiden kanssa. Oppimisen muotoilussa yhteisöllinen työskentely ja vuorovaikutus on suunniteltu etukäteen ja verkkovuorovaikutuksen tavat sekä -kanavat on sovittu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Oppimisen muotoilussa Gilly Salmonin 5-portainen malli konkretisoi yhteisöllisen oppimisen tilan rakentamista, jossa vuorovaikutus ja kokemuksellinen oppiminen ovat keskeisiä (Salmon 2021). Salmonin mallin avulla oppimisen muotoilussa jäsentyvät keskeiseksi motivoituminen, ryhmäytyminen ja verkkoympäristöön tutustuminen. Sen jälkeen opiskelijat ovat valmiimpia itseohjautuvaan ja yhteisölliseen oppimiseen. (Marstio 2021, Salmon 2020, Salmon 2021.)

Palautteen antaminen on yksi ohjauksen muoto (Marstio 2021, 45). Palaute on osa vuorovaikutteista, reflektoivaa ja yhteisöllistä oppimisprosessia, jossa opiskelijat ja opettaja toimivat yhdessä. Palauteprosessit edistävät parhaimmillaan opiskelijan sekä opettajan oppimista, inspiraatiota ja oivalluksia. Opiskelijoiden palautteen perusteella voidaan oppimisprosessin muokkaamista tehdä jo toteutuksen aikana ja opettajan antama vastapalaute toimii keskustelun avaajana opiskelijoiden kanssa käytävään oppimisen reflektointiin. Vuorovaikutteinen, yhteisöllinen ja ennalta suunniteltu palauteprosessi edistää oppimisen muotoilua  ja mm. oppimisprosessin ja oppimistehtävien jatkokehittämistä.

Teknologian rooli oppimisen muotoilussa

Oppimisen muotoilussa teknologian käyttöä suunnitellaan oppijat huomioiden, käyttäjälähtöisesti ja pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Suunnittelua ei tehdä teknologia edellä, vaan oppijoiden tarpeet ovat suunnittelun keskiössä ja pedagogiset ratkaisut tukevat oppimista. Oppimisessa käytettävän teknologian tulisi olla helppokäyttöistä ja saavutettavaa sekä oppimiseen lisäarvoa tuottavaa.

Oppimisen muotoilu -ajattelun omaksuminen ja pedagogisen käsikirjoittamisen kehittäminen on keskeistä opettajan digipedagogista osaamista. Teknologiset välineet sekä tekoälyn käyttö ovat luonteva osa nykyopiskelua ja ne ovat työelämän perustyökaluja sekä tulevaisuuden osaamista. Oppimisen muotoilun ja pedagogisen käsikirjoittamisen avulla luodaan opiskelijoille merkityksellisempiä ja kaikille mahdollistettuja oppimiskokemuksia. (Varjonen & Virtanen 2023.)

Lähteet

Marstio, T. 2021. Pedagogista uudistumista oppimisen muotoilun avulla. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea-julkaisut 173. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-568-9

Salmon, G. 2020. Module Carpe Diem Learning Design: Preparation & Workshop. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://www.gillysalmon.com/uploads/5/0/1/3/50133443/carpe_diem_planning_process_workbook_webversion1june2020.pdf 

Salmon, G. 2021. The Five Stage Model. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://www.gillysalmon.com/five-stage-model.html

Varjonen, K. & Virtanen, L. 2023. Digitaalinen oppimiskokemus – 8 tapaa opiskelijan aktivointiin opintojakson aikana. Laurea Journal. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://journal.laurea.fi/digitaalinen-oppijakokemus-8-tapaa-opiskelijan-aktivointiin-opintojakson-aikana/#bef0659f

Kirjoittajat

Minna Markkanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hän työskentelee tiimissä, joka muodostaa yhteistyössä henkilöstön kanssa lukuvuoden 2023-2024 aikana FL (Future learning) ohjelman. Minna on erikoistunut oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä ja hän toimii LUT-korkeakoulujen Digivisio 2030 digipedagogiikan koulutustoteutuksissa tutorina.

Minna Ulmala toimii tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja Liiketoiminta-yksikön edustajana @peda—tiimissä. Hän on tutorina LUT-korkeakoulujen Oppimisen muotoilu ja ohjaus -henkilöstökoulutuksissa sekä toimii asiantuntijana Customer Experience -kasvualustalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/595817 (CC0)

Julkaistu 30.4.2024

Viittausohje

Markkanen, M. & Ulmala, M. 2024. Kohti oppimisen muotoilua. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-oppimisen-muotoilua/