Kohtaamisen tärkeys

Ihan jokainen meistä haluaa tulla kohdatuksi sekä arvostetusti omana itsenään Näin myös työtön työnhakija, oli hän nuori taikka vanha, ensimmäistä työpaikkaansa hakemassa tai työuransa loppupuolella. Työntekijänä työnhakijan asiassa voi kohtaamisesta tehdä merkityksellisen ja tärkeän hetken. Tällä tavoin voi vahvistaa työnhakijan toimijuutta ja osallisuutta. Jokaisen kansalaisen perusoikeus on tulla kuulluksi omassa asiassaan.

Kirjoittaja: Sanna Leppänen

Sykäys-hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke, jonka toimenpiteissä kohtaamisen merkitys on korostunut. Erityisesti yksilövalmennuksessa tämä on ollut työn ydintä. ”Olispa te-viranomaistenkin palvelut tämän tyylisiä.” Tämä oli pysäyttävä palaute – eikö kohtaaminen ole jokaisen työllisyyspalvelun työntekijän tärkein toimintatapa? Kohtaamisen merkityksen oivaltaminen sai hankkeen työntekijät työstämään kohtaamisen huoneentauluja.

Mitä on kohtaaminen?

Kohtaaminen on tilanne, jossa henkilöt kuuntelevat toisiaan, haluavat tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toisiaan – ja mahdollisesti puhuvat toisilleen. Kohtaaminen on minuuden uudenlaista löytämistä toisen ihmisen hyväksymisen kautta. Aito kohtaaminen on tila, joka merkitsee merkityksen täyteyttä ja ajattomuutta. (Voutilainen 2004.)

Se, että työnhakija tulee kohdatuksi, vaatii työntekijältä taitoa kuunnella. Se ei ole laisinkaan yksinkertaista, vaan koostuu monesta eri osa-alueesta. Alkuun kuulee, mitä toinen sanoo. Se täytyy myös ymmärtää ja toisaalta muistaa, jotta siihen voi reagoida. Työntekijänä tekee tulkintoja ja arvioi tilannetta ennen vastaamistaan. (Gothóni 2020, 21.) Kokonaisvaltainen tilanteiden aistiminen on haastanut meitä tässä poikkeusajassa, kun kohtaaminen on erilaista etävälinein toteutettuna. Kohtaaminen ja keskustelu ei ole pelkästään sanoja, vaan se sisältää myös non-verbaalista viestintää, joka ei perustu sanojen merkitykseen. Katseet, eleet, ilmeet, kosketukset, liikkeet ja vartalon asennot sekä äänensävyt, puheen nopeus ja voimakkuus välittävät tietoa. Pienillä mikroliikkeillä on merkitystä ja niillä voi osoittaa esimerkiksi myötätuntoa. (Pessi 2020).

Kohtaaminen keskiössä

Kohtaamisessa kuunteleminen on tärkeää. Sillä voidaan vähentää väärinkäsityksiä, parantaa tiedonkulkua, päätöksentekoa ja tarkoituksenmukaista ongelmanratkaisua. (Gothóni 2020, 18). Nuoren työnhakijan asiassa voi haastaa se, että eri ammattilaiset puhuvat eri kieltä keskenään. Toisaalta työnhakijana saatat saada kokemuksen, että koet olevasi ulkopuolinen omassa tilanteessasi. Kohtaamistilanteissa ammattilaisen omat asenteet ja tunteet täytyisi jättää sivuun. Sanat ovat työkaluja ihmisen tukemiseen, mutta samalla myös aseita vahingoittamiseen, joten niitä tulee käyttää harkiten. Ammattilainen on oman alansa asiantuntija, mutta ihminen on oman elämänsä asiantuntija (Gothóni 2020, 22, 72, 125.)

Meistä ihan jokainen tarvitsee myös ihmistä, joka uskoo ja vahvistaa luottamusta itseen ja elämään. Kyllä asiat järjestyvät! Kannustus ja kiitos eivät sisällä ehtoja eivätkä mutta-sanaa. (Gothóni 2020, 63, 71). Kohtaaminen on sidottu aikaan ja paikkaan, jossa molemmat ovat yhtäaikaa läsnä. Pelkkä kontakti ei korvaa kokonaisvaltaista kohtaamista. Kohtaaminen on vuorovaikutusta, toisen subjektin kohtaamista. Sen onnistumiseen vaikuttaa eläytymiskykymme, tilanneherkkyytemme ja toisen ihmisen kokemistavan ymmärtäminen. (Voutilainen 2004.)

Kohtaamiset ovat elämän suola, jota ilman näivettyy. Kohtaamiset ovat sydämen ravintoa, toisen ihmisen kuulemista, näkemistä, läsnäoloa. Ilman oikeaa kohtaamista ei ole inspiraatioita, ei energiaa, ei elämänvoimaa, sillä meidät luotiin yhteyteen ja kohtaamiset ovat vuorovaikutusta ja yhteyttä. (Voutilainen 2004.)

Jos ei tule kohdatuksi

Erilaisten asiakasryhmien kokemukset siitä, ettei kukaan kuuntele, ovat lisääntyneet. Kuuntelematta ja kohtaamatta jättäminen voi pahimmassa tapauksessa lamaannuttaa. Ulkopuolelle jäämisen kokemus aktivoi aivoissa samat kohdat kuin fyysinen kipu. (Pessi 2020). Jos pelkää vaikeiden asioiden kohtaamista itsessään, asiakkaan vaikeiden asioiden kohtaaminen voi olla pelottavaa. Työntekijän omat keskeneräiset asiat häiritsevät empaattista kohtaamista ja kuuntelemista. Nopea tulkinta luo myös ongelmia. Silloin ei kuule eikä ymmärrä. (Gothóni 2020, 21, 65.)

Ohjenuoria

Sykäys-hankkeessa tuotettiin huoneentauluja nuorten työnhakijoiden kohtaamisen tueksi. Ohjenuoria noudattaen työnhakijat kohdattiin myös hanketyöntekijöiden taholta yksilöllisesti ja läsnäolevasti, ihminen ihmiselle -periaatteella. Kohtaamistilanteissa poistettiin kuuntelemisen ja kuulemisen esteitä, mielessä pyörivät ajatukset, huolet ja ennakkokäsitykset siirrettiin sivuun. Työnhakijan asiassa viivyttiin niin kauan kuin oli tarvetta. On tärkeää osata motivoida ja löytää työnhakijan vahvuudet, kannustaa ja kannatella eteenpäin. Toisaalta on tärkeää huomioida myös nuoruuden erityispiirteet ja kokemustausta. Kohtaaminen on työn ydintä, kun lähdettiin tarkastelemaan nuoren työnhakijan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Häntä lähdettiin tukemaan ja ohjaamaan kohti hänen omia tavoitteitaan.