KOHOTE − kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota -hankkeen tavoitteena on tukea Päijät-Hämeen kotihoitoyritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi sekä edistää toimijoiden välistä yhteistyötä. Hanke saa varoja EAKR- ja EU-REACT -rahoituksista, jotka pyrkivät tukemaan toipumista Covid-19-kriisin aiheuttamista muutoksista.

Kirjoittajat: Saara Heikkonen & Marja Timperi

Miksi teknologiaa tarvitaan?

Väestörakenteen muuttuessa sote-palveluihin käytössä olevat resurssit jäävät usein tarpeeseen nähden riittämättömiksi. Tämä voi johtaa ongelmiin palvelujen saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut teknologian laajamittaiseen hyödyntämiseen palvelujen järjestämisessä liittyvän laatusuosituksen.  Ensimmäinen suosituskokonaisuus sisältää ehdotuksia ikääntyneiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen. Toisessa kokonaisuudessa suositukset liittyvät lääkehuoltoon ja lääketurvallisuuteen. Kolmas suositusten kokonaisuus koskee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työaikajärjestelyjä ja johtamiskäytäntöjen kehittämistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2017.)

Lisää tietoa ja tietoisuutta

Ikääntyneille suunnatun teknologian tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten arkea ja tukea toimintakykyä kotona. KOHOTE-hankkeessa yksityisten kotihoitoyritysten on mahdollista päästä kokeilemaan erilaisia teknologisia ratkaisuita (LAB-ammattikorkeakoulu 2022).

Ennen laitekokeiluja tehtiin pohjatyötä, jossa selvitettiin mm. Aluehallintoviraston ja Valviran toimintamalleja, kun yksityinen sote-yrittäjä ottaa teknologiaa käyttöön. Selvitystyössä todettiin kyseisen kentän olevan varsin vieras viranomaisillekin, eikä täysin valmiita ja selkeitä vastauksia ole. Lupa terveydenhuollon tuottamiseen tulee olla, mutta antaako kyseinen lupa suoraan mahdollisuuden käyttää esimerkiksi etäpalvelua, ei ole täysin selkeä. Asia vaatii perehtymistä ja kiinnostusta yrittäjältä itseltään, virastojen ohjeet eivät ole täysin yksiselitteisiä. Hankkeen näkökulmasta näitä haasteita tuotiin esiin viranomaisten suuntaan, mutta ehdotetun yhteistyöpalaverin järjestämiseksi ei vastakaikua saatu.

Teknologiakokeilut

Kesäkuussa yksityisissä yrityksissä aloitettiin ensimmäiset laitekokeilut. Kokeiluun otettiin Smila-hoivapalvelu sekä Tunstall avaimeton ovenavaus. Yrityksille tehtiin ensin alkuhaastattelut, joissa kartoitettiin yritysten odotuksia laitekokeiluista. Tämän lisäksi alkuvaiheessa teknologiatoimittajat toteuttivat laitteiden käyttökoulutukset yrityksille.

Smila-hoivapalvelussa yhdistyvät etähoiva sekä koneellinen lääkeannostelija (Tamro 2022).  Tunstallin avaimeton ovenavaus helpottaa aikaa vievää avainten käsittelyä. Palvelussa käytetään perinteisten avainten sijaan mobiilisovelluksen digitaalisia avaimia. (Tunstall 2022.)

Smila-hoivapalvelun avulla pelkkiä lääkkeen antokäyntejä ja aamuruuhkaa pystytään purkamaan, eikä tarvitse kiirehtiä asiakkaan luokse lääkkeen antamisen takia.  Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että lääkeautomaatin hyötyjä ovat esimerkiksi lääkehoidon turvallisuus, aikaan orientoituminen, hoitajien aikatauluista vapautuminen, itsenäisen toiminnan lisääntyminen, huolettomuus ja hoitajien työn helpottuminen (Niemelä ym. 2018).

Avaimettoman oven avauksen hyödyt liittyvät erityisesti ajansäästöön ja turvallisuuteen.  Isommissa yrityksissä kuluu merkittävästi aikaa avainten takia edestakaisin ajeluun.  Erityisesti hoitajien vuorojen vaihdon yhteydessä avainten hakuun ja odotteluun menee aikaa. Lisäksi avainten säilyttäminen ja mukana pitäminen on aina turvallisuusriski.

Lääkeautomaatilla ajansäästöä?

Smila-laitteita on kokeilussa yhteensä yhdeksän kappaletta kahdessa eri yrityksessä. Palaute Smilasta on ollut lähes poikkeuksetta positiivista niin henkilökunnan kuin asiakkaiden osalta. Asiakkaat osoittivat osaavansa käyttää laitetta selvästi ennakko-odotuksia paremmin. Lahden alueella koettiin kuitenkin vastustusta erityisesti omaisten taholta ja laitteiden käyttöönotto viivästyi. Vastustus liittyi useimmiten siihen, ettei ihmiskontaktia haluttu korvattavan laitteella.

Varsinaista ajan säästöä tai ajokilometrien vähenemistä ei ole tapahtunut vielä alkuvaiheessa olevan kokeilun myötä, mutta kiire työssä on kuitenkin vähentynyt, kun kaikkien asiakkaiden luokse ei tarvitse kiirehtiä aamulääkkeen ottamisen takia.  Smila on parantanut myös turvallisuutta lääkkeiden annostelussa, kun ei ole tarvinnut huolehtia siitä, että asiakas tai asiakkaan puoliso ottaisi vahingossa väärät lääkkeet.

Avaimeton ovenavaus

Avaimeton ovenavaus on otettu käyttöön kahdessa yrityksessä Lahdessa. Toisessa yrityksessä avaimeton ovenavaus on käytössä noin 70 asiakkaalla ja toisessa yrityksessä 15 asiakkaalla.  Sähköisen oven avauksen hyödyntäminen on helppoa, mutta kokeilun alussa hoitajat eivät ole aina muistaneet tätä mahdollisuutta, vaan ovat ajaneet vanhasta tottumuksesta toimistolle hakemaan avaimia.

Avaimettomaan ovenavaukseen pitäisi saada riittävän monta asiakasta, että siitä olisi hyötyä. Digitaalisilla avaimilla asiakkaan luokse taloon pääsee, mutta esimerkiksi roskakatoksiin ei useinkaan pääse.  Tämän takia hoitajat ovat joutuneet kuskaamaan asiakkaiden roskia autossa mukana. Sähköisen ovenavauksen avulla on kuitenkin mahdollista säästää työaikaa ja ajokilometrejä kokeilujen edetessä.

Kokeilut jatkuvat

Laitekokeilut jatkuvat vielä ja kokeilujen päättyessä kartoitetaan tarkemmin kokeilujen hyötyjä ja mahdollisia haasteita. Hankkeen aikana on tarkoitus kokeilla vielä muitakin teknologisia ratkaisuita, kuten esimerkiksi data-analytiikkaan pohjautuvaa digitaalista alustaa.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. KOHOTE: Kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota.  Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kotihoitopalveluihin-teknologiaa-ja-digitalisaatiota

Niemelä, M. K., Karttunen, M., Pesonen, H-M., Elo, S. 2018. Ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden ja heidän omaistensa kokemuksia lääkeautomaatista lääkehoidon tukena. EPooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. Viitattu 25.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018103116451

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja
palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017/6. Viitattu 25.8.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3960-8

Tamro Oy. 2022. Uuden ajan hoivapalvelu. Viitattu 29.8.2022. Saatavissa https://www.tamro.fi/fi/palvelut/sosiaali-ja-terveydenhuollolle/smila-hoivapalvelu

Tunstall. 2022. Avaimeton ovenavaus. Viitattu 29.8.2022. Saatavissa https://www.tunstall.fi/palvelut/avaimeton-ovenavaus/

Kirjoittajat

Saara Heikkonen on lehtorina liiketoimintayksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana KOHOTE − kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota –hankkeessa.

Marja Timperi on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana KOHOTE- ja TUULI-hankkeissa.

Artikkelikuva:  https://pxhere.com/en/photo/938405 (CC0)

Julkaistu 8.9.2022

Viittausohje

Heikkonen, S. & Timperi, M. 2022. KOHOTE tuo teknologiaa tutuksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kohote-tuo-teknologiaa-tutuksi/