Kilvoittelua koulutusmarkkinoilla: millaisilla arvosanoilla LABiin opiskelemaan?

Tässä katsauksessa tarkastellaan LABiin ylioppilastutkinnolla ensisijaisesti hakevien opiskelijoiden arvosanoja maakunnittain ja hakukohteittain sekä vertaillaan ammattikorkeakoulujen paikan vastaanottaneiden ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvoja. Artikkelin tausta-aineistona on opetushallinnon opintopolkupalvelun kevään 2020 toisen yhteishaun kaikki LAB-ammattikorkeakouluun amk-tutkintokoulutukseen ensisijaisesti hakeneet sekä tilastopalvelu Vipusen raportit. Tässä nostetaan esille muutamia havaintoja aineistosta.

Kirjoittajat: Marjo-Riitta Järvinen & Heli Peltola

Mitä yo-arvosanat kertovat?

Kevään 2020 aineiston perusteella näyttää siltä, että oman maakunnan hakijoilla on hieman heikompi keskiarvo kuin muista maakunnista tulevilla hakijoilla (ks. kuva 1). Päijäthämäläisten yo-tutkinnolla hakeneiden keskiarvo oli 3,66 ja eteläkarjalaisten 3,59, kun LABin kaikkien ensisijaisten yo-tutkinnolla hakeneiden keskiarvo oli 3,69. (OPH 2020a). Tarkastelussa ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvot on pisteytetty seuraavasti: I=0, A=2, B=3, C=4, M=5, E=6 ja L=7.

On huomioitava, että joistakin maakunnista on vain yksittäisiä hakijoita, jolloin yksittäisten hakijoiden mahdollisesti hyvät keskiarvot luonnollisesti nostavat ko. hakijoiden kotikunnan rankingasemaa. Rankinglistan kärjessä olevasta Pohjois-Karjalasta oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 41.

Kuva 1. Ylioppilastutkinnolla LABiin ensisijaisesti hakeneiden yo-arvosanojen keskiarvo (korkein koulutus yo tai kk) maakunnittain

Seuraavassa tarkastellaan hakukohteittain niitä LABin hakijoita, joiden korkein tutkinto on ylioppilastutkinto (taulukko 1) tai korkeakoulututkinto (taulukko 2). Ne hakijat, joiden korkein tutkinto on yo-tutkinto, hakevat parhaimmilla keskiarvoilla puutekniikkaan, muotoilija- ja medianomikoulutuksiin. Heikoimmilla keskiarvoilla haetaan rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaan sekä tietojenkäsittelyn koulutuksiin.

Hakukohteet, joihin haetaan korkeimmilla keskiarvoilla	Hakukohteet, joihin haetaan heikoimmilla keskiarvoilla
• Insinööri, puutekniikka, monimuoto (3,94)	• Insinööri, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (3,03)
• Muotoilija, pakkaus- ja brändimuotoilu (3,94)	• Tradenomi, tietojenkäsittely, Lahti (3,14)
• Medianomi, graafinen suunnittelu (3,85)	• Tradenomi, tietojenkäsittely, Lappeenranta (3,22)

Taulukko 1. LABin hakijoiden (ylioppilastutkinto korkein tutkinto) hakukohteet, joissa korkeimmat ja heikoimmat yo-arvosanojen keskiarvot

Hakijat, joilla on aiempi korkeakoulututkinto, hakevat korkeimmilla arvosanoilla muotoilijan, fysioterapeutin ja puutekniikan insinöörikoulutuksiin, ja heikoimmilla arvosanoilla sairaanhoitajan, tradenomin ja ensihoitajan koulutuksiin. On otettava huomioon, että joidenkin hakukohteiden vähäiset hakijamäärät saattavat saada tässä kohtaa liian suuren painoarvon.

Hakukohteet, joihin haetaan korkeimmilla keskiarvoilla	Hakukohteet, joihin haetaan heikoimmilla keskiarvoilla
• Muotoilija, sisustus- ja kalustearkkitehtuuri (4,93)	• Sairaanhoitaja (3,47)
• Fysioterapeutti (4,83)	• Tradenomi, liiketalous (3,53)
• Puutekniikka, monimuoto (4,66)	• Ensihoitaja (3,58)

Taulukko 2. LABin hakijoiden (aiempi korkeakoulututkinto) hakukohteet, joissa korkeimmat ja heikoimmat keskiarvot

Niillä hakijoilla, joilla on aiempi korkeakoulututkinto, on paremmat yo-tutkinnon arvosanat kuin niillä hakijoilla, joilla yo-tutkinto on korkein tutkinto. Jo korkeakoulututkinnon suorittaneilla hakijoilla yo-tutkintojen arvosanojen keskiarvo on 4,24, kun se on ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan haluavilla yo-hakijoilla 3,57. Erittäin hyvät yo-arvosanat mahdollistavat jo yhden korkeakoulututkinnon suorittaneen alan vaihtoa.

Kuvassa 2 tarkastellaan vuonna 2020 paikan vastaanottaneiden yo-tutkinnon arvosanojen keskiarvoa ammattikorkeakouluittain. Ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja. Korkeimmat ylioppilastutkintojen arvosanojen keskiarvot ovat Tampereen, Haaga-Helian ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneilla ja heikoimmilla arvosanoilla on päästy sisälle Kokkolan, Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluihin (OPH 2021.) LABin sijoitus tässä vuoden 2020 rankingtilastossa on 9.

Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa korkeimmat paikan vastaanottaneiden keskiarvot löytyvät musiikin, kuntoutuksen, sosiaalityön ja aineenopettajien koulutuksista ja Haaga-Heliassa medianomikoulutuksesta (journalismi) sekä tietojenkäsittelyn ja liikunnan koulutuksista.

Kuva 2. Vuonna 2020 paikan vastaanottaneiden ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvot eri ammattikorkeakouluissa

Keiden koulutusmarkkinat?

Korkeakoulujen rahoitusmalli suosii ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavaa, mikä on vahvasti esillä myös korkeakoulujen ja ministeriön kanssa laadituissa nelivuotisissa sopimuksissa. Sopimustekstin mukaan korkeakoulujen tulisi merkittävästi kasvattaa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta sopimuskauden 2021–2024 loppuun mennessä (OKM 2021). Osa nuorista ei kuitenkaan halua tai uskalla ottaa opiskelupaikkaa vastaan, mikäli se ei ole kaikkein mieluisin. Yhden opiskelupaikan vastaanottamisen tai jo yhden koko tutkinnon suorittamisen jälkeen mahdollinen alan vaihto on hankalampaa.

Valtakunnallisesti tavoitellaan sitä, että jo yhden korkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat päivittää, uudistaa tai täydentää osaamistaan muilla keinoin esim. opiskelemalla tutkintojen osia kokonaisten tutkintojen suorittamisen sijaan. Yhä enemmän on tarjolla erilaisia lyhytkestoisia koulutuksia, moduulin osia, opintojaksoja niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin koulutusmarkkinoilla. ”Tutkintouskovaisuus” on kuitenkin Suomessa yllättävän vahvaa, ja alan vaihtajia hakee edelleen runsaasti pitkäkestoiseen tutkintokoulutukseen.

Yhtenä koulutuspoliittisena tavoitteena on saada nuoret nopeammin koulutukseen ja siten työmarkkinoille. Keväällä 2020 siirryttiin uuteen opiskelijavalintamalliin, jossa yo-todistuksen hyvillä arvosanoilla voi päästä suoraan opiskelemaan. Tämä mahdollistaa sen, että osa opiskelijoista voi vapaammin keskittyä ylioppilaskirjoituksiin ilman, että tarvitsee murehtia pääsykokeita.

LAB on noudattanut valtakunnallista suositusta, ja tällä hetkellä todistuksella otetaan 51 % ja valintakokeella 49 % pois lukien kulttuuriala, jonne valitaan opiskelijat pääsykokeilla. Valtakunnallisesta suosituksesta huolimatta ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja. Joidenkin AMKien hakukohteissa tutkintotodistuksella valittavien osuus nousee jopa 80 %:iin. (Ks. Ammattikorkeakouluun.fi 2021.)

Valintakoeuudistus on johtamassa siihen, että ylioppilaskokeiden uusijoiden määrä kasvaa, kun halutaan varmistaa sisäänpääsy suoraan todistuksella (ks. OPH 2020b, Rautio 2021). Ylioppilaskokeiden arvosanoja voi korottaa niin usein kuin haluaa. Oletettavasti myös koronalla on ollut vaikutusta määrän kasvuun. Mikäli tämä trendi jatkuu, korkeakoulutukseen hakevien arvosanakilvoittelu jatkaa kasvuaan ja keski-ikä nousee. Todistusvalinnan laajuus vaikuttaa myös lukiolaisten oppiainevalintoihin aiempaa enemmän. Ylioppilaskirjoituksissa menestyneillä on varaa valita, mutta suljetaanko ovia liikaa niiltä, joilla syystä tai toisesta ei mennyt kovin hyvin.

Lähteet

Ammattikorkeakouluun.fi. 2021. Todistusvalinnan hakukohteet ammattikorkeakouluittain syksyn 2021 yhteishaussa. [Viitattu 16.8.2021]. Saatavissa: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/wp-content/uploads/2021/08/16082021_Ammattikorkeakoulujen_todistusvalinnan_hakukohteet_syksy_2021.pdf

OKM. 2021. Ammattikorkeakoulujen sopimukset ja kirjalliset palautteet. PDF-dokumentit. Saatavissa: https://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-sopimukset

OPH. 2020a. Opintopolku. Korkeakoulujen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet-raportti. [Viitattu 22.4.2021]. Saatavissa: https://virkailija.opintopolku.fi/virkailija-raamit/virkailija-raamit/raportointi.html

OPH. 2020b. Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita. Tiedote 2.4.2020. [Viitattu 22.4.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/korkeakouluihin-ennatysmaara-hakijoita

OPH. 2021. Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/

Rautio, M. 2021. Ylioppilaskokeiden uusimisten määrä jatkaa kasvua – koronapandemia ja laaja todistusvalinta piiskureina. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11750197

Kirjoittajat

Marjo-Riitta Järvinen ja Heli Peltola työskentelevät LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisissä korkeakoulupalveluissa (johtamisen palvelut) mm. tietotuotannon ja tilastoinnin parissa.

Artikkelikuva: Sanna Henttonen

Julkaistu 6.9.2021