Kielitietoisuuden huomiointi opetuksessa tukee monipuolisesti osaamisen kehittymistä

Kielitietoisuuden huomiointi on tärkeää maahan muuttaneita kohdatessa. Opettajan tulee toimia opetustyössään kielitietoisesti ja huomioida opiskelijoiden tuen tarve myös kielen näkökulmasta. Suomalainen hoitokulttuuri jo itsessään voi olla maahanmuuttajataustaiselle sairaanhoitajaopiskelijalle vieras. Hoitotyön sanasto ja erilaiset käsitteet voivat lisätä haastetta ammatillisen osaamisen kehittymiselle.

Kirjoittaja: Tiia Kangassalo

LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille suunnattua sairaanhoitajakoulutusta. Opetuskielenä koulutusohjelmassa käytetään suomea ja opiskelijoille tarjotaan tukea oman kielitaitonsa kehittämiseen. (LAB 2023a.) Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat osa ammatillista asiantuntijuutta. Opiskelijalle mahdollistetaan sekä kirjallisten että suullisten taitojen harjoitteleminen erilaisissa ammatillisissa tilanteissa opintojaksojen työelämälähtöisten harjoitusten ja osaamistehtävien kautta (LAB 2023b). Opetussuunnitelmaan on lisätty suomen kielen opintoja sekä kielenoppimista, jotta riittävä ammattivaatimuksiin määritelty kielitaito saavutetaan opiskelijan valmistuttua (Valvira 2024).

Kielitaidon kehittyminen on prosessi, johon vaikuttavat opiskelijan yksikölliset sekä ympäristöön liittyvät tekijät (Aalto ym. 2019). Opiskelijan oma motivaatio ja kiinnostus ovat myös keskeisiä tekijöitä osaamisen kehittymisessä. Ammattikorkeakouluopiskelijalta vaaditaankin sitoutuneisuutta ja aikaa ammattiosaamisen kehittymisen lisäksi myös suomen kielen opiskeluun.

Opiskelijoiden erilaiset taustat ja valmiudet vaikuttavat suomen kielen valmiuksiin ja oppimiseen. Kielitaito opiskelijoiden kesken on hyvinkin vaihtelevaa. Osalla opiskelijoista kielitaitoa on hyvinkin paljon ja kokemusta suomen kielen konkreettisesta käytöstä hoitotyössä. Hoitotyön koulutusohjelmassa harjoitustunneilla keskitytään kielen näkökulmasta ammattikielen käyttöön työelämälähtöisissä asiakastilanteissa. Opintojen aikana opettaja tukee kielen kehittymistä eri opintojaksoilla ja osaltaan arvioi riittävää suullista ja kirjallista kielitaitoa suhteessa opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin.

Opettajan kielitietoinen toiminta tärkeä osa opetusta

Kielitietoisuudella tarkoitetaan tietoa ja ymmärrystä kielestä sekä erilaisista kielimuodosta. Kielitietoisuus pitää sisällään ymmärryksen kielen merkityksestä vuorovaikutustilanteissa sekä sen muuttumisesta erilaisten tilanteiden ja kontekstin mukaan. (Lehtonen & Räty 2018.) Kielitietoisuudessa keskeistä on ymmärtää kielen monialainen merkitys opiskelijan oppimisessa. Opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet sisäistää opiskeltavaa asiaa paremmin, kun opettaja pystyy lähestymään aihetta kielitietoisesti tukien opiskelijan suomen kielen kehittymistä. (Opetushallitus 2017, 4.) Kielitietoisuuden huomiointi opetuksessa tukee opiskelijan kielellistä sekä ammatillista osaamisen kehittymistä. Opetusta suunnitellessa onkin tärkeä jäsentää opiskeltavaa teemaa eri osa-alueisiin ja tarkastella myös oppimisen etenemistä eri oppimisen vaiheiden kautta. Tämän kautta opettaja pystyy arvioimaan ohjauksen tarvetta ammattiosaamisen sekä kielellisen tuen tarpeen näkökulmasta. (Opetushallitus 2017, 4.)

Opettajan tulee kiinnittää huomiota omaan kielitietoiseen toimintaan opetuksessa; hän havainnoi ja arvioi opetuksessa sekä oppimateriaaleissa käyttämäänsä kieltä. Opettajan käyttämällä puhetyylillä, – tahdilla ja selkeällä artikuloinnilla voidaan vaikuttaa positiivisesti oppimiseen (Dahlgren 2019, 341). Opettajan laatiessa opintojaksojen sisältöjä ja materiaalia on tärkeää kiinnittää huomiota selkeän kielen käyttöön ja siihen liittyviin vaatimuksiin (Tiittanen 2023). Selkeällä kielellä laaditut opetusmateriaalit ovat osa kielitietoista opetusta (Dahlgren 2019, 341).

Opetukseen on hyvä rakentaa aktivoivia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevia menetelmiä avoimen vuorovaikutuksen tukemiseksi. (Opetushallitus 2017, 12.) Turvallinen oppimisympäristö ja ilmapiiri tukee osaltaan kielen kehitystä, sillä se madaltaa kynnystä kysyä opettajalta vaikeita sanoja tai käytettäviä ilmaisuja sekä termejä (Kangassalo 2023). Positiivisen palautteen antaminen mahdollistaa oppimisen, kasvattaa omiin taitoihin luottamista ja kehittää täten ammatillista itsevarmuutta (Rahmel 2019, 10).

Erilaiset hoitotyössä käytettävät käsitteet ovat usein vieraita opiskelijoille. Opintojaksoilla opiskelijat perehtyvät ennen kontaktiopetusta heille vieraisiin käsitteisiin ja sanoihin, ja selvittävät niiden tarkoituksen. Tämän avulla tuetaan opiskelijaa orientoitumaan yhteiseen opetustilanteeseen sekä käsiteltävään aihepiiriin, mikä osaltaan tukee uuden asian haltuun ottoa. On tärkeä tiedostaa opiskelijoiden erilaiset opiskelutaidot ja käsitellä vielä yhdessä sanojen selitykset ja mahdolliset synonyymit (Opetushallitus 2017, 9). Opiskelijat kokevat tärkeänä saada tukea myös ammattislangiin liittyvään sanastoon, sillä siirtyessään harjoitteluihin sekä työelämään, he kohtaavat myös näitä kielellisiä tilanteita (Kangassalo 2023). Kuvien avulla voidaan tukea sanaston haltuun ottamista ja asian sisäistämistä.

Kielitietoinen opetus vaatii panostusta eikä se synny itsestään. Kielitietoinen opetus vaatii opettajalta pedagogista suunnittelua ja erilaisia menetelmiä myös suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Monipuolisen opiskelijan suomen kieleltä tukevan opetuksen muodostamiseen tarvitaan yhteistyötä suomen kielen opettajien kanssa. Suomen kieltä integroidaan hoitotyön opintojaksoihin ja yhdessä suunnitellut oppimistehtävät täydentävät toisiaan tarjoten opiskelijoille monipuolisen oppimistilanteen. Opiskelijat pääsevät konkreettisesti soveltamaan oppimaansa kielioppia hoitotyön tilanteisiin, ja saavat palautetta niin ammattiosaamisen kuin käyttämänsä kielen osalta. Hoitotyön ja suomen kielen opettajien välinen yhteisopettajuus tukee opiskelijoiden kielen oppimista ja mahdollistaa monipuolisemman opiskelijoiden tarpeita vastaavan tuen tarjoamisen.

Lähteet

Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. 2019. Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://monikielisenoppijanmatkassa.fi

Dahlgren, S. 2020. Selkokieltä S2-oppijalle – kaikille selviä hallinnollisia tekstejä. Puhe ja kieli, 39(4), 325–344. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://journal.fi/pk/article/view/75056

Kangassalo, T. 2023. Selkeän kielen avulla tuetaan oppimista ja yhteistä vuorovaikutusta. LAB Focus. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/selkean-kielen-avulla-tuetaan-oppimista-ja-yhteista-vuorovaikutusta/

LAB. 2023a. Sairaanhoitaja (AMK), maahanmuuttajille suunnattu koulutus, päivätoteutus, Lahti, 210 op. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/koulutus/sairaanhoitaja-amk-maahanmuuttajille-suunnattu-koulutus-paivatoteutus-lahti-210-op

LAB. 2023b. Suomen kieli ja viestintä. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/kieli-ja-viestintaopinnot/suomen-kieli-ja-viestinta

Lehtonen, H. & Räty, R. 2018. Kielitietoisia käytänteitä monikielisessä koulussa: kokemuksia toimintatutkimuksesta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Vol. 9(3). Viitattu 22.1.2024. Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/kielitietoisia-kaytanteita-monikielisessa-koulussa-kokemuksia-toimintatutkimuksesta

Opetushallitus. 2017. Kielitietoinen opetus. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/15664-oph-kielitietoinen-opetus-kielitietoinen-koulu_nettiversio.pdf

Rahmel, P. 2019. OSA I: Kokemuksia ja näkemyksiä opetustyön arjesta. Teoksessa Rahmel P. & Piekkari J. Mahdottoman äärellä? Toiminnallisia mahdollisuuksia maahanmuuttajien opetukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 36. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-177-6

Tiittanen, H. 2023. Selkeää suomea maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. LAB Pro. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/selkeaa-suomea-maahanmuuttajataustaisille-opiskelijoille/

Valvira. 2023. Riittävän kielitaidon osoittaminen. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito

Kirjoittaja

Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä ja opettaa maahanmuuttajataustaisille suunnatussa sairaanhoitajakoulutuksessa.

Artikkelikuva: Tiia Kangassalo

Julkaistu 24.1.2024