Kehitysvammapsykiatrisen potilaan vuorovaikutuksen ohjaaminen

Kirjoittajat: Jari Koivisto, Matleena Siitojoki  & Tuija Rinkinen

Kehitysvammapsykiatrinen potilas

Kehitysvammapsykiatrisella potilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kehitysvamma tai oppimisvaikeuksia, ja tämän lisäksi psykiatrisia ongelmia, jotka vaativat hoitoa. Hoidon tarve voi johtua esimerkiksi mielenterveyden ongelmista, autismikirjon häiriöistä tai vaikea-asteisesta haastavasta käyttäytymisestä, jonka syytä ei tiedetä. (Seppälä 2017; Helsingin yliopistollinen sairaala 2020.) Kehitysvammaisia on Suomessa noin 1 % väestöstä, eli noin 50 000 henkeä. Mielenterveysongelmista taas kärsii tutkimusten mukaan jopa 30–50 % kehitysvammaisista. Esiintyvyys on näin ollen 3–4-kertainen suhteessa muuhun väestöön. (Verneri 2018.)

Kommunikaatio- ja vuorovaikutusongelmat ovat usein syynä kehitysvammaisen haastavassa käytöksessä. Henkilöillä voi olla vaikeuksia ilmaista itseään ja omia tunteitaan sekä vaikeutta ymmärtää ympäristöltä tulevia viestejä. (Eteva 2015; Mielenterveystalo 2020.) Kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvät myös ilmeet, eleet, äänenpaino ja toiminta. Kun näiden ymmärtämisessä on ongelmia, muuttuu monesti koko vuorovaikutus vaikeaksi. (Autismiliitto 2013; Papunet 2021.)

Vuorovaikutuksen haasteet

Vuorovaikutuksen haasteet voivat siis olla syynä haastavalle käytökselle. Haastava käytös tulisi aina määritellä ensin, koska kaikki ihmiset kokevat maailman eri tavalla. Vaikka jonkun ihmisen käytös olisi hankalaa tai vaikeaa, ei se välttämättä ole haastavaa käytöstä. Haastavaan käytökseen tulee puuttua, mikäli kyseessä on ympäristöä häiritsevä käytös. Toisaalta kovan äänen pitäminen tai jatkuva liikkuminen voi olla henkilön oma tapa kontrolloida aistien kautta tulevia ärsykkeitä. (Autismiliitto 2013) Lähes kaikilla autismikirjon henkilöillä ja kehitysvammaisilla on haasteita vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa ja psykoosiin sairastuessa heikko kognitio taantuu lisää. Ymmärryksen puute ja kyvyttömyys viestiä ovat usein syynä haastavaan käytökseen. (Tuulio-Henrikson 2012; Eteva 2015.)

Toisinaan itsemääräämisoikeutta on rajoitettava. Tällöin rajoitusten tulee pohjautua lakiin, ne on perusteltava hoidollisesti ja niiden on oltava täsmällisesti määriteltyjä ja tarkkarajaisia. Rajoitusten tarpeen tulee olla yhteiskunnallinen ja niiden perusteiden perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä. Rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää rangaistuksena tai kurinpidollisina toimina. (Valvira 2013.)

Aistipoikkeavuuksien huomioiminen vuorovaikutustilanteissa helpottaa kommunikointia ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. Esimerkiksi ääniyliherkkä henkilö hyötyy usein korvatulppien tai kuulosuojaimien käytöstä. (Eteva 2015.) Vuorovaikutustilanteissa on myös syytä muistaa riittävä etäisyys ja välimatka sekä selkokielisyys stressiherkkyyden takia, sillä monet kehitysvammaiset ja autistit kärsivät aistien yli- tai aliherkkyyksistä (Autismiliitto 2020).

Opas vuorovaikutuksen tukemiseen

LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä valmistui opas psykiatriselle osastolle kehitysvammapsykiatrisen potilaan vuorovaikutuksen tukemiseen. Oppaan tarkoituksena oli helpottaa kehitysvammapsykiatristen potilaiden kohtaamista sekä lisätä ymmärrystä potilasryhmän kanssa toimimisesta. Lisäksi oppaassa on konkreettisia keinoja vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukemiseen sekä haastavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseen. (Koivisto & Siitojoki 2021.)

Haastavaan käytökseen voidaan puuttua myös muilla kuin rajoitustoimenpiteillä. Vuorovaikutuksen tukemiseen on olemassa monia keinoja. Erilaisia tilanteita voidaan ennakoida sosiaalisten tarinoiden ja kuvien avulla. Vuorovaikutuksessa voidaan käyttää apuna kommunikaatiovälineitä, kuten kuvatauluja ja keskustelumattoja. Toimintoja voidaan strukturoida päiväohjelman tai vaikkapa ensin-sitten-kortin avulla. Ajan hahmottamista helpottavat omat apuvälineensä, kuten Time timer -aikakello. Ensin-sitten-kortilla voidaan konkretisoida nykyhetkeä sekä motivoida toimintaan. (Eteva 2015; Hakkarainen 2013.)

Toiminnanohjausta voidaan tukea pilkotuilla kuvatauluilla (ensin-sitten-kortit) esimerkiksi peseytymiseen, pukeutumiseen ja ruokailuun. Lisäksi ympäristöön voidaan lisätä visuaalisia merkkejä väreillä ja alueita rajaamalla, jotka jäsentävät tilaa ja ilmaisevat mitä on tarkoitus tehdä. (Eteva 2015.)

Kuva 1. Ensin-sitten-kortti (Koivisto & Siitojoki 2021)

Sosiaaliset tarinat ovat kuvitettuja, kirjoitettuja ja/tai piirrettyjä yksilöllisiä toimintamalleja sosiaalisiin tilanteisiin (Papunet 2021). Niillä voidaan ennakoida tulevia haastavia sosiaalisia tilanteita tai käsitellä jo tapahtuneita tilanteita jakamalla tilanne yksinkertaistettuihin kuvaileviin vaiheisiin. Sosiaaliset tarinat toimivat uusien tilanteiden käsittelyssä, ongelmatilanteiden harjoittelussa ja stressin vähentämisessä vaikeissa ja haastavissa tilanteissa, ja niitä käyttämällä voidaan välttää haastavaa käyttäytymistä ja niistä johtuvia pakkokeinoja. (Eteva 2015.)

Kuva 2. Sosiaalinen tarina (Nekola 2021)

Yhtenä tärkeimpänä keinona haastavan käyttäytymisen ja pakkotoimien ehkäisyyn on strukturointi sekä ajankäytön hahmottaminen esimerkiksi munakellolla tai Time Timerilla. Strukturoinnilla tarkoitetaan elämän ja ympäristön järjestämistä sellaiseen muotoon, että kehitysvammaisen on sitä helppo ymmärtää ja seurata. Strukturointi lisää turvallisuuden tunnetta, parantaa selviytymiskykyä, lisää omatoimisuutta, helpottaa kommunikointia ja ehkäisee näin ollen haastavaa käytöstä. (Hakkarainen 2013.) Struktuureilla selkiytetään aikaa, tilannetta ja paikkaa sekä henkilöitä ja kommunikaatiota. Yhtenä keinona strukturointiin on esimerkiksi päiväohjelman tekeminen kuvin tai kirjoittamalla. (Eteva 2015.)

Kuva 3. Time Timer -aikakello (Time Timer 2021)

Hoitohenkilökunnalle strukturointi tarkoittaa yhdenmukaisten toimintamallien luomista ja johdonmukaista toimintaa. Toimintamalleihin tulee sitoutua johdonmukaisesti ja päättäväisesti haastavan käytöksen vähentämiseksi. (Autismikäsikirja 2.0 2015.) Yhteisesti sovitut toimintamallit ovat ensisijainen hoitomuoto haastavaan käytökseen (Socada 2020).

Kommunikaatio ja toisiin ihmisiin kohdistuva vuorovaikutus ei ole aina helppoa, varsinkin kun vuorovaikutukseen liittyvät myös ilmeet, eleet, äänenpaino ja toiminta. Kun näiden ymmärtämisessä on ongelmia, on vuorovaikutus kokonaisuudessaan vaikeaa. (Autismiliitto 2013.) Vuorovaikutuksen vaikeudesta huolimatta jokaisella ihmisellä on oikeus tarvitsemaansa apuun, jotta hän tulee ymmärretyksi. Tämä tarkoittaa, että itsemääräämisoikeutta on tuettava aktiivisesti riittävillä apuvälineillä ja kommunikaatiota tukevilla menetelmillä. (Verneri 2019.)

Lähteet

Autismiliitto 2013. Haastemanuaali. Viiden vammaisalan organisaation yhteistyöhanke. Autismiliitto yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön, Helsingin kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. [ Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://haastemanuaali.autismiliitto.fi/fi/haastava-kayttaytyminen/

Autismiliitto  2020. Autismi (F 84.0). [Viitattu 25.4.2021]. Saatavissa: https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/autismi

Eteva. 2015. Autismikäsikirja 2.0. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://www.eteva.fi/globalassets/tiedostot/tiedostot—eteva/oppaat-ja-julkaisut/autismikasikirja-2.0.pdf

Hakkarainen, M. 2013. Autistinen ja kehitysvammainen henkilö potilaana. Vaalijalan kuntayhtymä. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: http://www.savas.fi/userfiles/file/tepa/TEPA_Hakkarainen_MLI12032013.pdf

Helsingin yliopistollinen sairaala. 2020. Kehitysvammapsykiatrian konsultaatio-ohje. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://www.hus.fi/ammattilaiselle/kehitysvammapsykiatrian-konsultaatio-ohje

Koivisto, J. & Siitojoki, M. 2021. Kehitysvammapsykiatristen potilaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, opas osasto 7 henkilökunnalle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti.  [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123231

Mielenterveystalo. 2020. Tietoa kehitysvammaisten mielenterveydestä. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_kehitysvammaisten_mielenterveydesta/Pages/default.aspx

Papunet. 2021. Apuvälineet. Tietoa puhevammaisuudesta. [Viitattu 10.6.2021] Saatavissa: https://papunet.net/tietoa/apuvalineet

Seppälä, H. 2013. Kehitysvammainen ihminen mielenterveyspotilaana. Kehitysvammaliitto ry. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: http://www.savas.fi/userfiles/file/tepa/TEPA_Kv_mtpotil_07052013.pdf

Seppälä H., 2017. Erilaiset eväät : kirja kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammaliitto ry.

Socadal, L. 2020. Autismikirjon häiriöt. Terveyskirjasto. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00355

Tuulio-Henrikson, A. 2012. Skitsofreniaa sairastavien kuntoutus ja työllistymismahdollisuudet. Kuntoutus. Vol. (1), 38-42. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://yhteisomedia.fi/files/attachments/kuntoutus-lehden_artikkelit/2012/tuulio-katsaus.pdf

Valvira. 2013. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa palveluissa. Lastensuojelussa, vammaispalvelussa, mielenterveyspalveluissa ja päihdehuollossa. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://www.valvira.fi/documents/14444/22511/Selvityksia_1_2013.pdf

Verneri. 2018. Mielenterveyden ongelmat kehitysvammaisilla henkilöillä. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://verneri.net/yleis/mielenterveyden-ongelmat-kehitysvammaisilla-henkiloilla

Verneri. 2019. Itsemääräämisoikeus ja lainsäädäntö. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://verneri.net/yleis/itsemaaraamisoikeus-ja-lainsaadanto

Kuvalähteet

KUVA 1. Koivisto, J. & Siitojoki, M. 2021. Ensin-sitten-kortti. Teoksessa: Kehitysvammapsykiatrisen potilaan kohtaaminen ja vuorovaikutus: Opas psykiatrian osaston 7 henkilökunnalle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Lahti.  [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123231

KUVA 2. Nekola, J. 2021. Sosiaalinen tarina. 2021. Teoksessa: Kehitysvammapsykiatrisen potilaan kohtaaminen ja vuorovaikutus: Opas psykiatrian osaston 7 henkilökunnalle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Lahti.  [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123231

KUVA 3. Time Timer. 2021. Time Timer Original. [Viitattu 4.6.2021]. Saatavissa: https://www.timetimer.com/pages/time-timer-original

Kirjoittajat

Jari Koivisto on LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelija.

Matleena Siitojoki on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut sairaanhoitaja.

Tuija Rinkinen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori, joka on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/stressi-ahdistus-masennus-2902537/ (CC0)

Julkaistu 11.6.2021

Viittausohje

Koivisto, J., Siitojoki, M. & Rinkinen, T. 2021. Kehitysvammapsykiatrisen potilaan vuorovaikutuksen ohjaaminen. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kehitysvammapsykiatrisen-potilaan-vuorovaikutuksen-ohjaaminen/