Kaupankäynti vuonna 2030

Kirjoittajat: Ira Karjalainen, Ville Teräsahde ja Tiina Pernanen

Digitalisaatio tuo mukanaan nopeuden ja vaivattomuuden

Vuoden 2030 kuluttaja on entistä kärsimättömämpi ja vaativampi. Tulevaisuudessa kuluttaja toimii jatkuvasti verkossa eri laitteilla, ja sen myötä kaupan on oltava saatavilla siellä missä kuluttajakin. Kuluttaja tunnistetaan jo myymälän ovella ja maksu hoidetaan poistumalla myymälästä. Maksu on automatisoitu henkilötunnistuksen yhteyteen. (Etu 2019.) Jo tänä päivänä kuluttaja haluaa saada kaiken nyt ja heti. Kuluttajat ovat hintatietoisia, mutta arvostavat ekologisuutta. Digitalisaatio ja sen myötä verkkokauppojen yleistyminen on luonut paremmat edellytykset helpolle ja vaivattomalle ostamiselle. Digitalisaation valttikorttina pidetään myös sen nopeutta. Erityisesti nuoret kuluttajat ovat nähneet tämän potentiaalin ja hyödyntävät sitä aktiivisesti. (Karhunen & Tervoja 2014.) Älylaitteet ovat arkipäivää ja lähestulkoon kukaan ei pysty välttymään digitalisaation mukanaan tuomilta ilmiöiltä. Kivijalkamyymälän ja verkkokaupan halutaan toimivan dynaamisesti yhteen. Eri kanavien saumaton toiminta mahdollistaa kuluttajalle paremman ostokokemuksen ja sitä kautta kivijalan ja verkkokaupan välille ei synny varsinaista kilpailuasetelmaa. Molemmat tukevat toistensa toimintoja ja hyödyntävät niille ominaisia kilpailuetuja.

Kuva 1. Älypuhelin on olennainen osa tulevaisuuden kaupankäyntiä (PhotoMIX Ltd. 2019)

Myymälät muuttuvat

Verkkokauppojen valikoimia pidetään monipuolisina, mutta mahdollisuuksia tuotteiden tunnustelemiseen ja sovittamiseen ennen ostopäätöstä ei ole. Yksi kehityksen suunta on Showroom. Tällä tarkoitetaan tilaa, jossa yrityksen tuotteisiin on mahdollista tutustua paikan päällä ja niitä on mahdollista päästä sovittamaan. Joissakin tilanteissa ostoksia on mahdollista tehdä paikan päällä, mutta useimmiten kaupankäynti tapahtuu yrityksen verkkokaupassa. (Robinson 2017.) Showroom mahdollistaa kuluttajien korkeassa arvossa pitämän ”hypistelykulttuurin” ja sitä kautta tämänkaltainen liikemuoto tuo välitöntä lisäarvoa yrityksen verkkokaupalle. Showroom palvelee pääosin verkkokauppaa ja tuo kivijalkamyymälöiden etuja verkkokauppojen ulottuville (Jalasaho 2016).

Kivijalkamyymälät etsivät keinoja erottuakseen ja nostaakseen statustaan digitalisoituvassa maailmassa, jossa palvelut ja kaupankäynti siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Tutkimuksen mukaan kuluttajat ostavat tuotteensa mieluiten kivijalkamyymälästä. Median tuoma mielikuva kivijalkamyymälöiden katoamisesta näiden tutkimustulosten perusteella on aiheeton. Kyse kuitenkin on siitä, pystyykö kivijalka tarjoamaan kuluttajille oman aikansa mahdollistamia palveluita. Erityisen tärkeää kivijalkamyymälöille on pysyä mukana digitalisaation kehityksessä, ja toisaalta korostaa niitä kivijalkamyymälän kuluttajalle tärkeitä ominaisuuksia, joita verkkokauppa ei pysty tarjoamaan. Erityisen tärkeänä asiana kuluttajat pitävät asiakaspalvelua, jota halutaan saada mieluiten kasvotusten. Kuluttajat odottavat saavansa ammattimaista ja laadukasta palvelua ja ovat lisäksi valmiita siirtymään niiden perässä toisaalle. Kivijalkamyymälöistä haetaan myös elämyksiä. Kuluttajat pitävät arvossa kivijalkamyymälöiden tarjoamaa visuaalista kokemusta, ja sitä, että tuotteita pääsee sovittamaan. Tätä mahdollisuutta verkkokauppa ei tarjoa.

Kuva 2 Kivijalkamyymälät houkuttelevat kuluttajia visuaalisuudellaan ja elämyksillä (Beliaikin 2019)

Koriton ostoskori

Tulevaisuuden myymälä tarjoaa kuluttajille pitkälle vietyä teknologiaa. Virtuaaliset ostoskorit tulevat olemaan arkipäivää. Kuluttajan ei enää tarvitse kerätä itse tuotteita koriin, vaan tuotteet sen sijaan noudetaan varastosta robotin avulla. On todennäköistä, että robotiikka tulee näkymään myös asiakaspalvelussa. Tällä hetkellä kuluttaja ei kuitenkaan ole valmis luopumaan ihmiskontaktista asiakaspalvelutilanteissa. Lisäksi tuotteiden kokeileminen virtuaalisessa ympäristössä yleistyy teknologiakehityksen myötä. Kuluttaja pääsee kokeilemaan tuotetta ympäristössä, joka kuvaa tuotteen todellista käyttöpaikkaa. (Etu 2019.)

Kuva 3 Tulevaisuuden asiakaspalvelija (Knight 2019)

Koska tulevaisuuden kuluttaja on entistä kärsimättömämpi, tulee olennaiseksi yrityksen kannalta löytää ratkaisuja helpottamaan ja nopeuttamaan ostoprosessia. Yksi vaateliikkeissä asioimisen lähes välttämätön paha on vaatteiden sovittaminen. Tätä helpottaakseen yritykset pyrkivät löytämään ratkaisuja kuluttajan hyväksi. Tästä esimerkkinä älysovituskopit. Niitä on jo otettu käyttöön, vaikka ne eivät ole vielä laajalti yleistyneet. Älysovituskopeissa hyödynnetään digitalisaatiota muun muassa koppeihin asennettujen kosketusnäyttöjen avulla. Näytön avulla voidaan pyytää myyjältä palvelua esimerkiksi eri kokoisen tai värisen tuotteen saamiseksi. Tämä säästää kuluttajalta merkittävästi aikaa ja vaivaa. Yhtenä syynä siihen, etteivät älysovituskopit ole vielä yleistyneet, voidaan pitää laitteiden ja integraation tuomia kustannuksia. Uudet teknologiat edellyttävät yritykseltä digitaalisia ratkaisuja myös muilla osa-alueilla. Myyjällä tulisi olla älylaite, jonka avulla palvella asiakasta. Näin ollen kokonaiskustannukset voivat nousta älysovituskopeista saadun hyödyn ylitse. Tulevaisuudessa älysovituskopeista tehdään vielä entistä älykkäämpiä, jolloin koppi muun muassa tunnistaa asiakkaan ja suosittelee hänelle soveltuvia tuotteita (Ikkala 2014; Markkinointi & Mainonta 2014).

Ihminen sanelee tahdin

Tulevaisuuden kaupankäynnin merkit näkyvät jo nyt. Yritykset digitalisoituvat ja niiden oletetaan olevan siellä missä kuluttajakin. Tämän lisäksi yritysten on pystyttävä vaikuttamaan eri kanavissa saumattomasti. Kuluttajat vaativat tulevaisuudessa yrityksiltä yhä enemmän. Keskeisiä ostamiseen liittyviä arvoja ovat nopeus, helppous ja saumattomuus, ekologisia näkökulmia unohtamatta. Vaikka tulevaisuuden toimintoja tullaan suurilta osin automatisoimaan, haluaa ihminen tulla kohdatuksi ihmisenä. Kehityksen takana on ihminen, ja ihmisellä valta siitä, mihin suuntaan kaupankäyntiä halutaan tulevaisuudessa viedä.

Lähteet

Etu. 2019. Kauppa 2040 – kurkistus tulevaisuuteen. [viitattu 9.12.2019]. Saatavissa: https://www.etu.fi/arkisto/kauppa-2040-kurkistus-tulevaisuuteen.html

Ikkala, T. 2014. Älysovituskoppi mullistaa shoppailun. Tekniikka & Talous. [viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/alysovituskoppi-mullistaa- shoppailun/c32af321-34f6-362e-bf86-51aa7c42b970

Jalasaho, J. 2016. Kaupankäynti muuttuu – oletko valmis? Kauppalehti. [viitattu 31.10.2019]. Saatavissa: https://blog.kauppalehti.fi/solteq-yksinkertaisempaa- digitalisaatiota/kaupankayntimuuttuu-oletko-valmis

Karhunen, M. & Tervoja, P. 2014. Tällaisia ovat nuoret kuluttajat. Savon Sanomat. [viitattu 22.10.2019]. Saatavissa: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Tällaisia-ovat-nuoret- kuluttajat/517504

Karjalainen, I., Saukkonen, A. & Teräsahde, V. 2019. Kivijalka digitalisoituvassa maailmassa. Tutkimus kuluttajakäyttäytymisestä. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [viitattu 10.12.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226202

Markkinointi & Mainonta. 2014. Onko tässä kivijalkakauppojen pelastaja? Seuraavaksi tulee digitaalinen sovituskoppi. Alma Talent. [viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.marmai.fi/uutiset/onko-tassa-kivijalkakauppojen-pelastaja-seuraavaksi-tulee- digitaalinen-sovituskoppi/3b2b5d28-95c8-30ad-8d9c-a7dfb44c2889

Robinson, R. 2017. In a direct to costumer era, what’s the point of showrooms? [viitattu: 29.10.2019]. Saatavissa: https://www.businessoffashion.com/articles/retail- recon/in-a-direct-toconsumer-era-whats-the-point-of-showrooms

Kuvalähteet

Beliaikin, A. 2019. Come in We’re Awesome Sign. [viitattu 10.12.2019]. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/come-in-we-re-awesome-sign-1051747/

Knight, A. 2019. High-Angle Photo of Robot. [viitattu 10.12.2019]. Saatavissa:
https://www.pexels.com/photo/high-angle-photo-of-robot-2599244/

PhotoMIX Ltd. 2019. Person Holding Silver Iphone 7. [viitattu 10.12.2019]. Saatavissa:
https://www.pexels.com/photo/person-holding-silver-iphone-7-887751/

Kirjoittajat

Ira Karjalainen, liiketalouden tradenomi

Ville Teräsahde, tietojenkäsittelyn viimeisen vuoden tradenomiopiskelija

Tiina Pernanen, lehtori LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/laptop-technology-ipad-tablet-35550/ (Pexels Licence)

Julkaistu: 9.3.2020

Viittausohje

Karjalainen, I., Teräsahde, V. & Pernanen, T. 2020. Kaupankäynti vuonna 2030. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.labopen.fi/lab-pro/kaupankaynti-vuonna-2030/