Katsaus tulevaan maaseudun rahoituskehykseen

Suomi on pk-yritysten maa, jonka pinta-alasta valtaosa luokitellaan maaseutualueeksi harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen vuoksi. Maaseutualueella tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehdot määräytyvät maaseutupolitiikan mukaan. Rahoituskehyskauden siirtymäjakson päättyessä, tulevat pk-yrityksille tarjolla olevat tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehdot muuttumaan. Jatkossa rahoitusvaihtoehtojen painotuksessa maaseutualueella korostuvat ympäristöasiat, ruoantuotannon edistäminen ja rahoitusehtojen kokonaisvaltaisuus.

Kirjoittajat: Jutta Svärd & Kari Hämeenaho

Pk-yritysten asema

Suomessa toimivista yrityksistä yli 90 % on pk-yrityksiä. Merkittäviä valtion ohjaustoimia pk-yritystoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen ovat erilaiset avustusrahoitukset, joita tarjoavat muun muassa Business Finland, alueelliset ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Leader-ryhmien toiminta perustuu paikallisten asukkaiden kotiseudun kehittämisideoihin. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka myöntävät rahoitusta paikallisten toimijoiden erilaisille hankkeille. (Leader Suomi 2022.) Valikoimista löytyy myös rahoitusvaihtoehtoja, jotka on suunnattu pelkästään maaseutualueella toimiville yrityksille. Rahoitusvaihtoehdot ja suuntaukset määräytyvät maatalouspolitiikan linjausten mukaisesti. Pöystin ja Svärdin (2022) opinnäytetyössä tutustuttiin erilaisiin julkisiin tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehtoihin, jotka koottiin oppaaksi Business Millin asiantuntijoiden käyttöön asiakastyön helpottamiseksi.

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö toteuttavat kaksi kertaa vuodessa pk-yritysbarometrin. Vuoden 2022 ensimmäisessä barometrissä havaittiin, että pk-yritykset aikovat vähentää investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Barometrin tulosten mukaan toiminnan rahoitus tulee edelleen tyypillisesti pankeilta. Pk-yritysten vaihtoehtoisten rahoituslähteiden osuus rahoituksesta oli laskussa aiempiin vuosiin verrattuna. Näin ollen todettiin, että yrityksille on välttämätöntä saada uudenlaisia rahoitusmuotoja. Lisäksi barometrissä nostettiin esille pk-yritysten lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja näiden toimien liiketoimintapotentiaalista. (Pentikäinen ym. 2022.)

Maaseutuohjelman rahoituskausi vaihtuu

Maaseutuohjelman murroskausi tulee päätökseensä vuoden 2022 lopussa. Nyt voidaan tarkastella jo tiedossa olevia muutoksia, jotka ovat tulossa maaseutuohjelman uudelle rahoituskehyskaudelle. Nykyisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tulee korvaamaan CAP-suunnitelma rahoituskaudella 2023–2027. CAP-lyhenne tulee sanoista common agricultural policy, joka vapaasti suomeksi käännettynä tarkoittaa yleistä maaseutukäytäntöä. Uuden CAP-ohjelman on määrä astua voimaan 1.1.2023. (Maa- ja metsätalousministeriö 2022a.)

Uuden CAP-suunnitelman esityksessä on päätavoitteiksi määritetty osaamisen, innovaatioiden ja digitalisaation edistäminen. Lisäksi erityishuomiota tavoitteissa saavat myös ympäristöasiat, suunnitelman erityistavoitteiden muodossa. CAP-suunnitelman avulla pyritään uusien viljelijöiden saamiseen alalle, eläinten hyvinvointiin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen. Tulevassa ohjelmassa myös kokonaisrahoituksen määrä kasvaa edelliseen rahoituskauteen verrattuna.

Uuden suunnitelman myötä on tulossa selkeämpi jaottelu rahoitusvaihtoehtojen jakautumisesta ELY-keskusten ja Leader-ryhmien välille. Uuden rahoituskauden myötä, käynnistämistukea ja omistajanvaihdostukea voidaan hakea vain Leader-ryhmistä. Leader-ryhmien osalta tiedetään, että maaseudun yritystuet tulevat perustamistuen ja investointituen osalta pysymään myös CAP-suunnitelman rahoituskaudella. Lisäksi tulossa on myös uusia rahoitusvaihtoehtoja yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen.

Käytännön vaikutukset rahoitusvaihtoehtoihin

Yksi merkittävimmistä käytännön muutoksista eteläkarjalaisten yritysten näkökulmasta on tuleva muutos alueisiin, jotka luokitellaan maaseutualueeksi kaupunkialueen sijaan. Maaseutualueeseen kuuluminen on eräs edellytyksistä, jotta yritys voi hakea maaseudun yritystukea. CAP-suunnitelman myötä Imatralla Imatrankosken ja Vuoksenniskan alueita ei tulla enää jatkossa luokittelemaan kaupunkialueiksi. Uudet rajaukset vahvistetaan syksyllä 2022.

Kuva 1. Tulevatko myös Lappeenrannan kaupunkialueen rajat muuttumaan uuden CAP-suunnitelman myötä? (Kuva: Jutta Svärd)

Kansalliset painotukset CAP-suunnitelmassa tulevat käytännössä kohdistumaan aktiivisen ruoantuotannon edistämiseen, uudistuvaan ja monipuoliseen maaseutuun, sekä ilmasto- ja ympäristöviisaaseen maatalouteen. Uudella rahoituskaudella kohdennetut toimenpiteet tuotannon ylläpitämiseen ja kehittämiseen vahvistuvat, kun tuotannosta kokonaan irrallisten tukien osuus vähenee. Uudistetuissa toimenpiteissä tukiehdot on tarkoitettu lisäämään mahdollisimman tehokkaasti aktiivisuutta, hallinnollista selkeyttä ja kustannustehokkuutta. Erityishuomiona ohjataan peltojen hoitoa ja viljelyä aktiiviseen ja kestävään suuntaan, jossa ruoantuotanto on etusijalla. (Maa- ja metsätalousministeriö, 2022b.)

Uudistuvan ja monipuolisen maaseudun osalta tulevassa CAP-suunnitelmassa toteutetaan konkreettisia lisäpanostuksia elpymisrahoituksella. Leaderin rahoituksessa tulevalla rahoituskaudella tulee ilmenemään Leader-ryhmien uusi toimintasuunnitelma vahvempina painotuksina maaseutualueiden yritystoiminnan kehittämiseen, investointien ja osaamisen lisäämiseen sekä yhteistyössä ja paikallisessa kehittämistoiminnassa. Tavoitteena on lisätä kokonaisvaltaisesti maaseudun elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja hyvinvointia. (Maa- ja metsätalousministeriö 2022b.)

Ilmasto- ja ympäristöviisaan maatalouden painotukset kohdistuvat käytännössä viljelyn ja ruoantuotannon perusvaatimusten yhtenäisyyden vahvistamiseen aiempaan rahoituskauteen verrattuna. Lisäksi kohdennettujen toimenpiteiden rahoitusmäärää lisätään. Uutena osana tulevat suorien tukien ekojärjestelmät lisäämään ympäristökorvauksia, samalla nostaen kokonaisrahoituksen määrää ympäristökorvauksien osalta. (Maa- ja metsätalousministeriö 2022b.)

Kun verrataan yritysbarometrin tuloksia ja maaseutupolitiikan linjauksia uudelle rahoituskehykselle, voidaan näiden todeta olevan melko hyvin linjassa. Rahoituskehyksen painotukset vaikuttaisivat tällä hetkellä vastaavan hyvin valtion talouden kannalta elintärkeiden pk-yritysten tarpeisiin, jotta toimintaa saadaan ylläpidettyä ja kehitettyä. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, kuinka erilaiset tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehdot löytävät kohdeyleisönsä.

Yleisesti voidaan todeta erilaisten tuki- ja avustusrahoitusvaihtoehtojen olevan melko heikosti tiedossa pk-yrityksissä. Tällaisten rahoitusvaihtoehtojen osalta haasteita luo yritysten epätietoisuus siitä mihin niitä voidaan hyödyntää ja täyttääkö yritys vaadittavat edellytykset avustuksen tai tuen myöntämiselle. Etelä-Karjalan alueella toimija, jolta voi saada tukea edellä mainittuihin asioihin on Business Mill, joka tarjoaa maksuttomia konsulttipalveluita Etelä-Karjalassa sijaitseville yrityksille. Business Milliä lähestyvältä yritykseltä vaaditaan ainoastaan kehitysidea toimintansa kehittämiseen. (Business Mill 2022.)

Lähteet

Business Mill. 2022. Ketterä luottokaveri yrityksellesi. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.businessmill.fi/business-mill

Leader Suomi. 2022. Mitä on Leader? Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.leadersuomi.fi/fi/

Maa- ja metsätalousministeriö. 2022a. CAP27. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://mmm.fi/cap27

Maa- ja metsätalousministeriö. 2022b. Suomen CAP-suunnitelma 2023–2027-valmisteluvaiheet ja keskeinen sisältö. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://mmm.fi/documents/1410837/12210688/Suomen+CAP-suunnitelma_yleisinfo_+(1).pdf/74dcf392-b10e-28af-48bc-76046568a439/Suomen+CAP-suunnitelma_yleisinfo_+(1).pdf?t=1651225310035

Pentikäinen M, Heikkilä P & Lundström I. 2022. PK-yritysbarometri 1/2022. Yrittäjät. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/pk-yritysbarometri-1-2022/

Pöysti, J. & Svärd, J. 2022. Opas julkisista tuki- ja rahoitusvaihtoehdoista yrityksen kehitysvaiheessa : Business Mill. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114350