Kansainvälisistä opiskelijoista apua työvoimapulaan Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa opiskelee paljon ulkomaalaistaustaisia nuoria. LAB:n hallinnoimassa hankkeessa pyritään luomaan positiivista pitovoimaa alueelle, jotta nuoret osaajat työllistyvät ja jäävät alueelle, missä ovat opiskelleet.

Kirjoittaja: Tarja Vahtokari-Sahari

Osaajat ja muuttajat Kaakkois-Suomessa

Lukuvuonna 2020-2021 Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa opiskelee korkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa yhteensä 23139 opiskelijaa, joista 2519 eli 11% kotimaa on muu kuin Suomi. (Ekami 2020; LUT yliopisto 2020; LAB-ammattikorkeakoulu 2020a; Saimaan ammattiopisto Sampo 2020; Aikuiskoulutus Taitaja 2020; XAMK 2020). Suurin osa opintonsa päättävistä henkilöistä hakeutui pois opiskelupaikkakunniltaan ja muutti pääkaupunkiseudulle tai toiseen maahan. Tilannetta kuvaa osaltaan se, että Suomesta poistui 9% LUT:lta valmistuneista opiskelijoista vuonna 2018 (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2021) ja 10% LAB:lta valmistuneista opiskelijoista (LAB-ammattikorkeakoulu 2020b).

Maan sisäiset muutot ovat suuntautuneet pääosin kaupunkimaisiin kuntiin sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla. Kuviossa 1 kuvataan, miten muuttovoitto suhteessa taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin on kaupunkimaisilla kunnilla kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien, saavuttaen viime vuosina 1990-luvun puolenvälin korkeat lukemat. Vuonna 2019 määrä kuitenkin laski hieman edellisvuodesta.

Kuvio 1. Lähtömuuttoalttius Suomessa kaupunkimaisissa sekä taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa 1990-2019 (Suomen Virallinen Tilasto 2020)

Teollisuuden tarpeet

Teollisuus on peräänkuuluttanut koulutettua työvoimaa ja se on tuonut usein esiin, että yritys ei pysty kasvamaan, kun pullonkaulana on puute osaavista työntekijöistä. Alueelta poismuuttaneiden määrä on samaan aikaan suuri, joten kohtaanto-ongelma on todellinen. Samaa toteaa myös OKM:n johtaja Birgitta Vuorinen, joka vahvistaa, että ulkomaalaisille osaajille on kysyntää (Orjala 2021).

Helmikuussa 2019 julkaistusta yrittäjäbarometrista käy ilmi, että suomalaisista pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan. Työvoimapulan ja takkuavan viennin lisäksi yrittäjät uskoivat myös rakennusinvestointien määrän vähenevän. Etelä-Karjalassa näkymät olivat samansuuntaiset muun maan kanssa. (Pullinen 2019).

Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja kommentoi syksyllä 2019, että osaavan työvoiman puute on Etelä-Karjalassa edelleen kova jarru yritysten kasvulle. Toisaalta joka neljäs yritys olisi tulevaisuudessa valmis rekrytoimaan ulkomaalaista työvoimaa. (Manskinen 2019). Tämä on positiivinen signaali myös oppilaitosten kansainvälisille opiskelijoille, joita paikalliset yritykset kiinnostaisivat työnantajina.

Toimiala	Tarpeen suuruus
Sovellussuunnittelijat	pulaa työnhakijoista
Sovellusohjelmoijat	pulaa työnhakijoista
Muut ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät	pulaa työnhakijoista
Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja	paljon pulaa työntekijöistä
Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät	pulaa työnhakijoista
Lähihoitajat	paljon pulaa työntekijöistä
Hitsaajat ja kaasuleikkaajat	paljon pulaa työntekijöistä
Ohutlevysepät	paljon pulaa työntekijöistä

Taulukko 1. Eniten työvoimapulasta kärsivät työtehtävät (mukaellen TEM, ELY-Keskus ja TE-Keskus 2020)

Viimeisen Kaakkois-Suomen ammattibarometrin mukaan työvoimapulaa ei ole ainoastaan sairaanhoitohenkilökunnasta vaan erilaista teknistä ja it-osaamista hallitsevista työtekijöistä. Samoin eri kädentaitajille, joita ammattioppilaitoksista valmistuu, on myös suuri kysyntä. Hyvä talonrakentaja, hitsari tai levyseppä työllistyy varmasti, kun osaaminen on kohdallaan ja kielitaitokin sellainen, että arjen työssä pärjää. (TEM, ELY-Keskus ja TE-Keskus 2020)

Tilanne pandemian aikana

Viime vuoden syyskuussa kauppakamarit teettivät kyselyn työvoimatarpeista. Kymenlaakson yrityksistä 54% ilmoitti, että osaajista on pulaa ja viidenneksellä pula on huomattava. Kolmanneksella tilanne oli tasapainossa ja 13%:lla yrityksistä oli ylitarjontaa työvoimasta. Vähän yli puolet yrityksistä arvioi, että rekrytointitarpeet pysyvät vakaina seuraavan puolen vuoden aikana. Lähes neljäsosa ilmoitti, että tulee tarvitsemaan enemmän työntekijöitä. Pitkällä aikavälillä (2-3 vuotta) 90%:ssa yrityksistä rekrytointitarve kasvaa. (Kymenlaakson Kauppakamari 2020).

Merkillepantavaa on, että kysely suoritettiin syyskuussa, jolloin pandemia oli ollut vallalla jo useita kuukausia, joskin kesän kuukaudet näyttivät tilanteen hetkellisesti helpottuneen. Tästä huolimatta keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija totesi, että koronapandemia on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavoin. Toisilla toiminnalta on lähtenyt pohja kokonaan, toiset taas ovat kovassa kasvussa ja kärsivät osaajapulasta. Iso kuva näyttää olevan se, että tälläkin hetkellä käsissämme on osaajapula ja tähän pitää hakea ratkaisuja aktiivisesti. (Kymenlaakson Kauppakamari 2020).

Asenteet esteenä

Miksi yritykset eivät siis rekrytoi ei-suomalaisia osaajia? Onko kyse epäluuloista, koetaanko ulkomaalaistaustaisen henkilön rekrytointi työläämmäksi vai katsotaanko yrityksessä, että ehdoton edellytys työllistämiseen on erinomainen suomen kielen taito? Onko kulttuurieroilla merkitystä? Aasialaisista maista lähteneet henkilöt koetaan yleisesti ottaen ahkeriksi työntekijöiksi. Onko vikana se, että he ovat tottuneet tiukasti ohjattuun työskentelyyn ja Suomessa yritysjohto tai esimiehet kokevat tällaisen henkilön ohjaamisen työlääksi ja ei-toivottavaksi? Tämän tyyppisiin kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia ja samalla madaltamaan kynnystä rekrytoida näitä kv-talentteja, joiksi heitä voi hyvällä syyllä kutsua.

Kotouttamiseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota ja ’Kotona Suomessa’ -hankkeen projektipäällikkö Ilona Korhonen (2020) toteaakin, että työmarkkinoiden vastaanottavuus on ratkaisevassa roolissa rekrytointeja tehtäessä. Hankkeessa tehtiin tammi-maaliskuussa 2020 Taloustutkimuksen toimesta rakennus-, teollisuus-, kaupan-, palvelu- ja sosiaali- ja terveysalalla toimiviin yrityksiin laaja puhelinkysely, jossa tiedusteltiin syitä rekrytointien vaikeuteen. Haastatteluissa tuli ilmi, että ainoastaan viidesosalle yrityksistä työpaikkojen täyttäminen oli ollut helppoa. Yleisin syy rekrytointivaikeuksiin oli ollut osaavien työntekijöiden puute alalla. (Korhonen 2020).

Rekrytoijat nostivat selvästi tärkeimmäksi asiaksi työnhakijan sopivuuden työyhteisöön. Tämä on hankala vaatimus maahanmuuttajien kotouttamisen ja työelämänpalveluiden kannalta, sillä sopivuus on erittäin moniulotteinen ja vaikeasti todennettavissa oleva työnhakijan ”ominaisuus”. Myös kvalitatiivisessa tutkimuksessa nostettiin toistuvasti esiin ajatus hakijan persoonallisuudesta: töihin halutaan oikeanlainen tyyppi, ja hakijan soveltuvuus työyhteisöön on osa tätä vaatimusta. (Taloustutkimus 2020).

Ongelmaan on törmätty koko Suomessa ja paikkakunnasta riippuen muuttovirta on vienyt pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille (Orjala 2021 ). Kaakkois-Suomessa asiaan on pureuduttu LAB:n hallinnoimassa hankkeessa ’Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa’. Hankkeessa ovat mukana kaikki alueen keskiasteen ja korkeakouluopetusta tarjoavat oppilaitokset. Lisäksi mukana on Kymenlaakson puolella elinkeinoyhtiöt. Etelä-Karjalassa Imatran elinkeinoyhtiö sekä Wirma yrityspalvelut Lappeenrannan kaupungilta tekevät yhteistyötä hankkeen kanssa. Elinkeinotoimijoiden ja LUT yliopiston tehtävä on markkinoida valmistuvia kv-opiskelijoita alueen yrityksille.

Hankkeen aikana yrityksille järjestetään opastusta ja neuvontaa rekrytointeihin liittyen. Tavoite on saada mahdollisimman moni kv-taustainen osaaja työllistymään Kaakkois-Suomeen. Koronapandemia on jälleen vahvistunut, joten nähtäväksi jää, miten yrityksillä on mahdollisuuksia rekrytointeihin. Hanke jatkuu kuitenkin pitkälle vuoteen 2022, joten hankkeen aikana saadaan merkkejä siitä, miten osin haastavassakin tehtävässä on onnistuttu.

Lähteet

Aikuiskoulutus Taitaja. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon tieto.

Ekami. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Korhonen, I. 2020. Työmarkkinoiden vastaanottavuus on ratkaisevaa maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Kotona Suomessa -hanke (ESR). Kotouttaminen.fi-blogi. [Viitattu 04.01.2021]. Saatavissa: https://kotouttaminen.fi/blogi/-/blogs/tyomarkkinoiden-vastaanottavuus-on-ratkaisevaa-maahanmuuttajien-tyollistymisen-kannalta

Kymenlaakson kauppakamari. 2020. Kauppakamariasiaa. Osaajapula ei ole kadonnut koronan myötä. [Viitattu 04.01.2021]. Saatavissa: https://jasentiedote.fi/fi/jasentiedote/kymenlaakson-kauppakamari/2020/7/kauppakamarien-kysely-osaajapula-ei-ole-kadonnut-koronan-myota/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2020a. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2020b. Alumnikyselyn tulokset. Opiskelijoiden muutto ulkomaille opintojen päättymisen jälkeen. Julkaisematon aineisto.

LUT yliopisto. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Manskinen, H. 2019. Talouskehitys hidastumassa Etelä-Karjalassa — Lappeenrannan ja Imatran erot suuria. Etelä-Saimaa 11.9.2019. [Viitattu 04.01.2021]. Saatavissa: https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/cca6052e-b2a9-4515-b33d-e06908f7c535

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. 2021. Yliopistosta valmistuneiden työllistyminen, alueellinen sijoittuminen ja ammattiasema. [Viitattu 21.01.2021]. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen – analyysiraportti.xlsb

Orjala, A. 2021. Suomeen opintojensa jälkeen työllistynyt Caelum Davies on yksi niistä, joita Suomi tahtoo lisää – Tutkija: Anonyymi rekrytointi auttaisi. YLE 18.01.2021. [Viitattu 21.01.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11697800

Pullinen, K. 2019. Pula työvoimasta yhdistää Imatraa ja Lappeenrantaa — ”Työntekijän on oltava moniosaaja ja valmis monipuolisiin tehtäviin etenkin pienissä yrityksissä”. [Viitattu 04.01.2021]. Saatavissa: https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/9038b7c3-e72d-4d81-98d8-c66dd1461469

Saimaan ammattiopisto Sampo. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Suomen virallinen tilasto. 2020. Muuttoliike 2019. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 22.1.2021]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/muutl/2019/02/muutl_2019_02_2020-12-21_tie_001_fi.html

Taloustutkimus. 2020. Kotona Suomessa. Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta. Tutkimusraportti. [Viitattu 14.01.2021]. Saatavissa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/40186220/Kotona+Suomessa_Tutkimusraportti/c576a95b-b7fd-4823-9bb7-c97e35c068ce

TEM, ELY-Keskus ja TE-Keskus. 2020. Työllistymisen näkymät eri ammateissa. Kaakkois-Suomen ammattibarometri II / 2020. [Viitattu 04.01.2021]. Saatavissa: https://www.ammattibarometri.fi/vertailu.asp?maakunta=kaakkoissuomi&vuosi=20ii&kieli=

XAMK. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Kirjoittaja

Kirjoittaja Tarja Vahtokari-Sahari toimii tki-asiantuntijana LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja työskentelee Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1447017 (CC0)

Julkaistu 4.2.2021