Kansainväliset opiskelijat hyväntekijöinä – pääsiäisperinteitä ja apua ukrainalaisille pakolaisille

Onko hyvän tekeminen kulttuurisidonnaista? Eikö nuorissa ole talkoohenkeä? Euroopan Komissio kannustaa eurooppalaisia nuoria vapaaehtoistyöhön inkluusion tukemiseksi, ympäröivän yhteisön kehittämiseksi ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. LAB-ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat vastasivat haasteeseen ja oppivat uutta ensimmäisissä hyväntekeväisyysprojekteissaan Etelä-Karjalassa.

Kirjoittaja: Jaana Häkli

LAB-ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat kansainvälisen kaupan ja hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmista toteuttivat huhtikuussa erilaisia monikulttuurisuuteen ja kansainvälisiin pääsiäis- tai kevätperinteisiin liittyviä hyväntekeväisyysprojekteja, joissa partnereina toimivat Lappeenrannan Repsikka ja ortodoksinen seurakunta, Nicehearts ja Hope Lappeenranta, Imatran toimintakeskus Kipinä sekä LAB-ammattikorkeakoulun kummikoulu Sammonlahden koulu. Opiskelijat ideoivat hyväntekeväisyysprojektinsa sisällön itse ja oppivat samalla monikulttuurisesta tiimityöstä, ideoinnista, ongelmanratkaisusta, työelämäyhteistyöstä, projektin- ja ajanhallinnasta sekä siitä, mitä hädässä ja heikommassa asemassa olevien auttaminen oikeasti voi olla. Kurssilla opitut teoriat mm. tiiminjohtamisesta ja tiimityöskentelystä sekä hankalien tilanteiden ratkaisemisesta muuttuivat hyväntekeväisyysprojekteissa konkreettisiksi teoksi non-formaalisen oppimisen kautta.

Pehmeät taidot harjaantuvat projekteissa

Vapaasti valittavalle Multicultural Teamwork and Leadership in Charity Project -kurssille ei osallistunut ainuttakaan suomalaista opiskelijaa, vaikka se lukujärjestyksen puolesta olisi ollut mahdollista. Tämä herätti pohtimaan, eikö suomalaisilla nuorilla ole samalla lailla talkoohenkeä vai eivätkö he osaa asettautua heikompiosaisten asemaan? Eivätkö nuoret ymmärrä, että hyväntekeväisyyden tekeminen näyttäytyy positiivisena henkilökohtaisena piirteenä myös ansioluettelossa? Ranskassa vapaaehtoistyö on osa opetussuunnitelmaa (Khasanzyonova 2017). Myös yhteisöllisistä kulttuureista kuten Aasian, Afrikan ja Karibian maista tulevat opiskelijat ovat kertoneet, kuinka heidän kotimaissaan vapaaehtoistyön tekeminen osana opintoja on pakollista, kun taas suomalaiset opiskelijat ovat usein kommentoineet työelämäprojekteista, etteivät he eivät halua olla orjatyövoimaa vaan haluavat tehdystä työstä rahaa tai vähintään opintopisteitä. Vaikka suomalaisten auttamishalu on näkynyt ukrainalaisten pakolaisten kohdalla ehkä erityisen voimakkaastikin, European Solidarity Corpsin raportin mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvia aktiviteetteja toteutetaan kaikkialla Euroopassa, mutta erityisesti Etelä-Euroopan maissa. Suomalaiset puolestaan ovat Euroopan neljänneksi laiskimpia ohjelmaan osallistujia. Taaksemme jäävät vain maat kuten Kypros, Malta ja Luxemburg. (European Commission 2020.) Olisiko jo aika juurruttaa hyvän tekeminen myös Suomeen ja muihin pohjoismaihin?

Hyväntekeväisyyttä tekemällä opiskelija harjoittaa työelämässä tarvittavia pehmeitä taitoja, kuten luovuutta, kuuntelemista ja empatian osoittamista. Vuosina 2019 ja 2020 LinkedInin työnantajilla teettämän tutkimuksen mukaan tämän päivän työelämän tärkeimpiä pehmeitä taitoja ovat juuri luovuus, suostuttelutaidot, yhteistyötaidot, sopeutuvaisuus muuttuviin tilanteisiin sekä tunneäly. (Anderson 2020.) Näitä kaikkia taitoja harjoitettiin hyväntekeväisyysprojekteissa, sillä koronarajoitusten muuttuessa tehdyt suunnitelmat olikin romutettava ja hyväntekeväisyysprojektit piti kohdentaa yksinelävistä vanhuksista toisiin kohderyhmiin. Myös kykyä sopeutua muutoksiin arvostetaan työelämässä (Khasanzyonova 2017). Lisäksi hyväntekeväisyysprojekteissa oppii asioita, kuten kuinka yksilökin voi muuttaa maailmaa ja tehdä hyvää toiselle, mikä puolestaan on osa globaalia sivistystä ja solidaarisuutta ja kannustaa meitä kaikkia aktiiviseen kansalaisuuteen. Tehdylle työlle tulee tarkoitus ja se avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia ihmisten kohtaamisille – yksilön näkemiselle yksilönä. Näistä kohtaamisista tulee merkityksellisiä niin hyväntekeväisyyden tekijälle kuin sen vastaanottajalle. Keskustelut vapaaehtoistyön tekijöiden kanssa toivat perspektiiviä auttamishaluun. ”Olen joskus itse ollut avun tarpeessa ja olen saanut apua. Nyt haluan antaa apua takaisin sitä tarvitseville”, kertoo vapaaehtoistyöntekijä Tuulia Ahonen Lappeenrannan Repsikasta syystään auttaa.

Kuva 1. Lahjoituksia luovuttamassa Ukrainan pakolaisille. Kuvassa Jaana Häkli, Tuulia Ahonen Repsikka ry:stä ja opiskelija Nghia Nguyen.

Kaikissa hyväntekeväisyyssessioissa opiskelijoiden ja asiakkaiden välillä ei ollut yhteistä kieltä – paitsi hymyn ja muiden eleiden kieli. Opiskelijat oppivat myös keskustelemaan eri-ikäisten ihmisten kanssa ja ohjaamaan heitä, sillä toimintakeskus Kipinässä Imatralla perhekerhossa asiakkaita oli vauvasta vaariin ja heidän kanssaan kommunikoitiin milloin suomeksi, milloin englanniksi. Oman itsensä johtaminen, vastuunkanto asiakkaille ja oman tiimin jäsenille sekä ammattimainen esiintyminen harjaantuivat myös hyväntekeväisyysprojekteissa ja projektit toimivatkin loistavina esimerkkeinä non-formaalista oppimisesta. Kaikkia edellä mainittuja taitoja tarvitaan varmasti valmistumisen jälkeisessä työelämässä niin kansainvälisen kaupan kuin hotelli- ja ravintola -aloillakin. Euroopan komission julkaiseman European Solidarity Corpsin raportin (2020, 11) mukaan 83% heidän vapaaehtoistyöhön osallistuneista nuorista oli sitä mieltä, että he olivat oppineet projekteissaan uusia, tarpeellisia taitoja, jotka edistävät heidän työllistymistään.

Keräyslahjoituksia ja kevätperinteitä

Monen pikkuprojektin kohderyhmänä olivat ukrainalaiset pakolaiset, joille pääsiäinen on vuoden tärkein juhla. Opiskelijoiden Skinnarilan kampuksella toteuttama keräys osoittautui menestykseksi: lahjoituksia kertyi autolastillinen niin pakolaisille kuin eteläkarjalaisille vähävaraisille perheille jaettavaksi Repsikka Lappeenrannan ja Hope Lappeenrannan kautta. Opiskelijoille tärkeä oppi oli huomata, että pienillä teoilla on myös merkitystä. Lahjoituksena saadut vaatteet, hygieniatuotteet, lelut, askartelu- ja koulunkäyntitarvikkeet ilahduttavat varmasti monia Ukrainan pakolaisia, jotka nyt rakentavat elämäänsä uudelleen.

Opiskelijat toimivat LAB-ammattikorkeakoulun lähettiläinä edistäen monikulttuurisuuden sanomaa ja opettamalla esim. LABin kummikoulussa Sammonlahden koulun yläkoululaisille, kuinka pääsiäis- tai kevätperinteet vaihtelevat eri kulttuureissa kuten Nigeria, Vietnam, Irlanti ja Nepal. Vaikka maantieteelliset etäisyydet ovat pitkät, monia yhtäläisyyksiä perinteissä löytyy: vietnamilaisessa Tet-juhlassa ja nepalilaisessa Diwali-juhlassa on monia samoja piirteitä kuin suomalaisessa pääsiäisessä. Englanniksi pidettyjen oppituntien ja sen toiminnallisen aktiviteetin aikana yläkoululaiset kuulivat myös eri aksenteilla puhuttua englantia ja LABin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat puolestaan saivat kokemusta esiintymisestä englanniksi. Hyväntekeväisyysprojektien kohteena olleet organisaatiot antoivat myös palautetta opiskelijoiden projekteista, mitä opiskelijat arvostivat. ”Tärkeää oli huomata, että asiakkaat ja organisaatiot arvostivat työtämme ja halusivat myös antaa siitä palautetta. Opimme opintojemme ensimmäisistä työelämäprojekteista paljon”, kiteytti opiskelija Bonaventure Ugochukwu.

Lähteet

Anderson, B. 2020. The Most In-Demand Hard and Soft Skills of 2020. LinkedIn Talent Blog. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://www.linkedin.com/business/talent/blog/talent-strategy/linkedin-most-in-demand-hard-and-soft-skills

European Commission. 2020. European Solidarity Corps Report 2018-2019. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://europa.eu/youth/sites/default/files/esc_ar_2018-2019_-_op_version.pdf

Khasanzyanova, A. 2017. How volunteering helps students to develop soft skills. International Review of Education. Vol. 63, 363–379. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11159-017-9645-2

Kirjoittaja

Jaana Häkli työskentelee kulttuurienvälisen viestinnän lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänen mielenkiintonsa kohteita ovat inkluusio, monikulttuurisuus ja hyväntekeväisyys.

Artikkelikuva: Toimintakeskus Kipinässä askarreltuja kevätkissoja. Kuva: Rita Wallenius.

Julkaistu 16.5.2022