Kansainvälinen toiminta ja verkostoyhteistyö ovat oppilaitosten perustoimintaa, jotka toimivat voimavaroina oppilaitosten kehittämistoiminnalle. Näihin liittyy kuitenkin myös haasteita, jotka on hyvä tiedostaa. Artikkelissa kuvataan LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälistä verkostotoimintaa ja sen merkitystä hoitotyön koulutuksen kehittämiselle.

Kirjoittajat: Hannele Tiittanen & Eveliina Kivinen

Koulutusorganisaatioista on tullut yhä monimutkaisempia toimintaympäristöjä kansainvälistyvässä ja digitalisoituvassa maailmassa. Tässä maailmassa yhteistyöstä, yhdessä tekemisestä ja tiedon jakamisesta ja rakentamisesta erilaisissa verkostoissa on tullut entistä tärkeämpi osa oppilaitosten toimintakulttuuria. Verkostoilla tarkoitetaan toisiinsa liittyvien ihmisten tai asioiden ryhmiä tai järjestelmiä, joissa voidaan vaihtaa osaamista ja jossa eri osapuolet hyötyvät. Verkostoa pitää yhdessä yhteinen mielenkiinnonkohde ja siihen liittyvät tavoitteet. Verkosto tarjoaa selkeitä synergiaetuja esimerkiksi uusien ideoiden ja käytäntöjen kehittämiseksi, jolloin erilaiset verkostot ovat dynaamisia toimijoita myös koulutusorganisaation pedagogisessa toiminnassa ja rakenteissa. (European Commission 2018.)

Erilaisilla yhteistyöverkostoilla on merkittävä asema Euroopassa. Verkostot tekevät koulutusorganisaatioista vuorovaikutteisia toimijoita suhteessa toisiin oppilaitoksiin, työelämäkumppaneihin ja muihin yhteistyötahoihin. Verkostot voivat olla eri muotoisia, ne voivat olla oppilaitosten välisiä liittoutumia tai partneriuksia, akateemisia verkostoja, teemallisia verkostoja tai ammattialaan liittyviä verkostoja. Viimeaikainen trendi näyttää tukevan erilaisten ekosysteemien luomista, joissa erilaiset verkostot liittyvät toisiinsa ja mahdollistavat niiden laajemman kehittymisen. (Azorn 2022.)

Hoitotyön eurooppalainen verkosto

The Florence Network (2023) on yksi Euroopan vanhimmista hoitotyön ja kätilötyön verkostoista, se on perustettu vuonna 1995. Verkostoon kuuluu 46 sairaanhoitajia ja kätilöitä kouluttavaa korkeakoulua 21:sta Euroopan maasta. LAB-ammattikorkeakoulu on ollut mukana verkoston alkuajoista lähtien. Verkoston alkuperäinen tehtävä liittyi vahvasti oppilaitosten kansainvälisyystoiminnan kehittämiseen ja opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden lisäämiseen, joka on edelleenkin sen tärkeä tehtävä. Tämän lisäksi tavoitteena on kehittää hoitotyön ja kätilökoulutusten käytäntöjä ja laatua. Uusimmaksi tehtäväksi on noussut tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän yhteistyön kehittäminen.

Eri partnerikorkeakoulut järjestävät vuorollaan vuosittaisen tapaamisen, johon osallistuu opettajien, hoitotyön johtajien ja opiskelijavaihdosta vastaavien henkilöiden lisäksi runsaasti opiskelijoita. Vuoden 2023 tapaamista huhtikuussa isännöi Comillas Pontifical University Madridissa, Campus San Rafael, ja sen teemana oli Health innovation for change. Luentojen, työpajojen ja posteriesitysten aiheissa käsiteltiin esimerkiksi terveydenhuollon digitalisoitumista ja teknologian tuomia mahdollisuuksia hoitotyön koulutukseen.

Verkoston merkitys hoitotyön koulutukselle 

LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoille verkosto tarjoaa kokemuksen kansainvälisestä verkostoyhteistyöstä ja mahdollisuuden tutustua partnerikorkeakoulujen opiskelijoihin ja luoda kestäviä ystävyyssuhteita. Opettajille verkosto tarjoaa tilaisuuden pitkäaikaiseen verkostotyöskentelyyn, ammatilliseen kehittymiseen ja kansainvälisten kontaktien luomiseen. Verkosto mahdollistaa luotettavien partneriuksien rakentumisen sellaisten korkeakoulujen välille, joilla on samat hanketoiminnan kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet kuin hoitotyön koulutuksessa LAB:n hyvinvointiyksikössä.

Kansainvälinen verkostotyöskentely on ikkuna Euroopan alueen hoitotyön ja kätilötyön koulutuksiin. Verkosto tarjoaa hyvän mahdollisuuden verrata, miten hoitotyön koulutusta toteutetaan eri maissa. Madridin tapaamisessa nähtiin esimerkiksi, miten virtuaalilaseja ja hologrammeja oli otettu jo käyttöön ja miten niitä hyödynnetään opetuksessa, jolloin näistä saadut kokemukset ovat hyviä esimerkkejä jaettavaksi koko verkostolle. Lisäksi yhteinen keskustelu vie hoitotyön ja kätilötyön kehitystä eteenpäin kaikissa verkoston osallistujakorkeakoulussa. Terveydenhuoltoa uhkaava työvoimapula edellyttää koulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä sekä uuden teknologian hyödyntämistä koulutuksessa, niin että valmistuvilla opiskelijoilla on riittävä osaaminen vastata muuttuviin terveystarpeisiin (ICN 2023).

Verkostotyön haasteet

Korkeakoulut toimivat monenlaisissa kotimaisissa ja kansainvälissä verkostoissa. Etenkin kansainvälisten verkostojen osalta on mietittävä mihin verkostoihin on tarkoituksenmukaista liittyä, millaista lisäarvoa verkosto antaa koulutukselle ja sen kehittämiselle. Olemassa olevien verkostojen kohdalla on hyvä säännöllisesti arvioida verkoston toimivuutta ja millaista näyttöä toiminnasta on olemassa. Jos verkoston tuloksista kerätään palautetta, niin on hyvä tehdä näkyväksi palautteen hyödyntäminen verkoston kehittämisessä. Laajoissa verkostoissa on hyvä pohtia miten osallisuutta ja sitoutumista ylläpidetään toimijoiden välillä, jos toiminta ei ole kovin aktiivista. Koska kansainvälisellä verkostotoiminnalla voidaan saada laajasti vaikuttavuutta aikaan, niin tulisi miettiä miten verkoston avulla voidaan vastata niihin kehittämistarpeisiin, joita on nostettu esille eurooppalaisissa politiikkadokumenteissa. Verkostotyöskentelyssä on paljon mahdollisuuksia, mutta myös rajoittavia tekijöitä, jotka voivat ehkäistä tiedon ja ideoiden hyödyntämistä, nämä on hyvä tiedostaa. (European Commission 2018.)

Florence Network on laaja yhteistyöverkosto, jolla on säännöllisesti vaihtuva puheenjohtaja, akateeminen koordinaatioryhmä, verkoston näkyvyyttä edistävä ryhmä sekä tutkimustoimintaa kehittävä ryhmä. Opiskelijoilla on vastaava organisaatio, puheenjohtaja ja koordinoivat ryhmät. Laajana ja toimintatavoiltaan väljänä verkostona verkoston hallinnollinen toimintatapa on perinteistä, melko muodollista ja päätöksenteko hidasta. Hoitotyön koulutuksen yhteiset haasteet ja sitoutuminen koulutuksen kehittämiseen pitävät verkostoa toiminnassa. Tapaamisia pidetään koulutuksen kehittämistä palvelevana, joten verkostosta ei juurikaan poistuta vaan siihen halutaan mukaan. Tapaamisiin osallistuneet opiskelijat ovat kokeneet tilaisuudet hyödylliseksi, heillä on ollut mahdollisuus esimerkiksi vertailla opintojen toteutuksia eri maissa. Yllättävää on, että vaikka opiskelijat ovat yleisesti kiinnostuneita matkustamaan ulkomaille, niin opintojen puitteissa tähän ei ole isoa halukkuutta, tämä on tullut esille myös Curtisin ja Ledgerwoodin (2018) tutkimuksessa. Hoitotyön koulutuksessa tulisi analysoida opiskelijoiden kansainväistymiseen liittyviä asenteita, jotka edistävät tai estävät heitä lähtemästä kansainvälisiin vaihtoihin. Spencer-Oateyn ja Dauberin (2019) tutkimuksen mukaan opiskelijaliikkuvuuden lisääminen on arvokasta koulutuksen laadun kehittämiselle ja edistää opiskelijoiden monikulttuurisuuskompetenssin ja kulttuurisen herkkyyden kehittymistä. Liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta merkittävää on riittävän informaation saaminen opiskelun alussa ja korkeakoulun tuki (Brown, Boateng & Evans 2016). Verkostotoiminta on voimavara hoitotyön koulutuksen kehittymiselle ja samalla se osaltaan rakentaa koko korkeakoulun kansainvälisyyskompetenssia ja moninaisuuteen liittyvän toimintakulttuurin muodostumista.

Lähteet

Azorín, C. 2022. Collaborative networking in education: Learning across international contexts. REICE. Revista Iberoamericana sobre Calidad, Eficacia y Cambio en Educación 20:3, 63-79. Viitattu 10.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.15366/reice2022.20.3.004

Brown, M., Boateng, E. A. & Evans, C. 2016. Should I stay or should I go? A systematic review of factors that influence healthcare students’ decisions around study abroad programmes. Nurse Education Today 39:63-71. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2015.12.024

Curtis, T. & Ledgerwood, J.R. 2018. Students’ motivations, perceived benefits and constraints towards study abroad and other international education opportunities. Journal of International Education in Business 11:1, 63-78. Viitattu 11.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1108/JIEB-01-2017-0002

European Commission. 2018. Networks for learning and development across school education. Brussels: European Comission. Viitattu 10.5.2023. Saatavissa https://www.schooleducationgateway.eu/downloads/Governance/2018-wgs5-networks-learning_en.pdf

ICN. 2023. International Nurses Day 2023. Our Nurses. Our Future. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.icn.ch/system/files/2023-05/ICN_IND_2023_Report_EN_web_0.pdf

Spencer-Oatey, H. & Dauber, D. 2019. Internationalisation and student diversity: how far are the opportunity benefits being perceived and exploited? Higher Education 78:1035–1058. Viitattu 10.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10734-019-00386-4

The Florence Network. 2023. About Florence Network. Viitattu 11.5.2023. Saatavissa https://florence-network.org/

Kirjoittajat

Hannele Tiittanen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä.

Eveliina Kivinen toimii osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä.

Molemmat kirjoittajat ovat osallistuneet useita kertoja FlorenceNet verkoston tapaamisiin.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/group-of-people-wearing-long-sleeves-talking-in-a-room-8761649/ (CC0)

Julkaistu 31.5.2023

Viittausohje

Tiittanen, H. & Kivinen, E. 2023. LAB Pro. Kansainvälinen verkostoyhteistyö hoitotyön koulutuksen voimavarana. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kansainvalinen-verkostoyhteistyo-hoitotyon-koulutuksen-voimavarana/