Arvonlisävero on erittäin tärkeä verotulojen kannalta kaikille EU-maille ja arvonlisäverotuksen soveltaminen on EU-jäsenyyden edellytys. Jäsenmaiden arvonlisäverotuksessa on sovellettu väliaikaiseksi tarkoitettua järjestelmää viimeiset 27 vuotta. Järjestelmää pidetään monimutkaisena ja sen avulla on vaikeuksia vastata rajat ylittävän kaupankäynnin lisääntymiseen sekä digitalouden ja sähköisen kaupankäynnin vaatimuksiin. Sisämarkkinoiden arvonlisäverojärjestelmä on parhaillaan muutosvaiheessa, jonka lopullisena tavoitteena on muuttaa sisämarkkinoiden välisten liiketapahtumien arvonlisäverokohtelu noudattamaan määräpaikkaperiaatetta. Toteutuessaan muutokset tulisivat vaikuttamaan yritysten välisen kaupankäynnin arvonlisäverokohteluun sisämarkkinoilla merkittävästi.

Kirjoittajat: Anniina Marjanen ja Tatu Saarinen

Euroopan unionin yhteinen arvonlisäverojärjestelmä

Arvonlisäverotusta Euroopan unionin alueella säätelee yhteinen arvonlisäverojärjestelmä. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1993, kun jäsenmaiden rajoilla tapahtuvasta tullausmenettelystä ja tuontiverotuksesta luovuttiin tavarakaupan sujuvuuden edesauttamiseksi. Tullausmenettelystä luopuminen on edellyttänyt erilaisten verotus- ja valvontamenetelmien käyttöönottoa verotulojen kertymisen varmistamiseksi tavaroiden kulutusmaassa sekä jäsenvaltioiden eri verokannoista aiheutuvien kilpailuvääristymien ja petosyritysten estämiseksi. (Nieminen ym. 2020, 11.Yhteisökauppa.)

Kohti selkeämpää järjestelmää

Käytössä olevan arvonlisäverojärjestelmän ei katsota vastaavan nykyisiin EU:n jäsenvaltioiden välisten rajojen ylittävän kaupan tarpeisiin. Lisäksi järjestelmässä tavaroiden ja palveluiden hankinta muista jäsenmaista verottomasti antaa tilaisuuden veropetoksiin rajat ylittävässä kaupankäynnissä. (Euroopan komissio 2016.) Euroopan komission julkaiseman tut-kimuksen mukaan vuonna 2017 EU-maiden alv-vajeena menetetty arvo oli 137 miljardia euroa. Uudistuksen tavoitteena onkin alv-vajeen pienentäminen jäsenvaltioiden yhteistyötä lisäämällä, jotta alv-petoksia kyetään torjumaan. Tämä hyödyttäisi luonnollisesti velvoitteensa tunnollisesti hoitavia yrityksiä. (Euroopan komissio 2019.)

Anniina Marjasen LAB-ammattikorkeakoulussa keväällä 2020 julkaistussa opinnäytetyössä tutkittiin laadullisin tutkimusmenetelmin taloushallinnon toimihenkilöiden kokemuksia kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää kansainvälisesti toimivan konsernin taloushallinnon ammattilaista, joilla on pitkän linjan kokemus kansainvälisen arvonlisäverotuksen kirjanpidollisista työtehtävistä. Tulosten mukaan arvonlisäveron kirjanpidollisessa käsittelyssä epäselvyyttä aiheuttavat tavaroiden yhteisökaupan tilanteet sekä kansainvälinen palvelukauppa. Sisämarkkinoiden arvonlisäverojärjestelmän soveltamisessa tulkinnanvaraisuutta aiheuttavat erityisesti ne tilanteet, joissa yrityksellä on käytössään kahden eri jäsenmaan arvonlisäverotunniste. Tutkimuksen mukaan kahden eri arvonlisäverotunnisteen käytön tueksi ei ole saatavilla tietoa, jota tilanteiden arvonlisäverokäsittelyyn voisi soveltaa tai saatavilla oleva tieto jättää tilanteisiin tulkinnanvaraisuutta. Kansainvälisen palvelukaupan osalta epäselvyyttä aiheuttavat monimutkaiset ja tavarakaupasta poikkeavat säännökset. (Marjanen 2020.)

Muutoksen tavoitteet ja vaikutukset

Euroopan komission esittämässä toimintasuunnitelmassa arvonlisäverotusta koskevia nykyisiä sääntöjä on tarpeen uudistaa, jotta järjestelmä yksinkertaistuisi, kaupankäynti sisämarkkina-alueella helpottuisi ja kaupankäynnin teknologian kehityksessä pysyttäisiin mukana. Edellä mainittu petosten torjunta on myös uudistuksen keskeinen elementti. (Euroopan komissio 2016.)

Uudistusten myötä kaikkea tavaroiden myyntiä kohdeltaisiin sisämarkkinoilla samalla tavoin riippumatta siitä, ovatko ne maiden sisäisiä myyntejä vai rajat ylittäviä. Myyjä siis käytännössä lähettäisi laskun toisessa EU-maassa sijaitsevalle ostajayritykselle tavaroiden määränpäämaan verokannalla. Vero ilmoitettaisiin EU:n yhteiseen raportointijärjestelmään. Poikkeuksen uudessa järjestelmässä muodostaisivat kuitenkin CTP (Certified Tax Payer, luotettava verovelvollinen) -statuksen saaneet yritykset. Jos yritykselle myönnettäisiin luotettava verovelvollinen -status, yritys voisi suorittaa ja raportoida muista EU-maista hankkimistaan tavaroista myynnin veron. (Ahonen 2018; Nyrhinen ym. 2019, 525.)

Uudistukset kohti lopullista sisämarkkinoilla sovellettavaa arvonlisäverojärjestelmää otetaan käyttöön asteittain, ja ensimmäisen vaihe on tarkoituksena ottaa käyttöön vuonna 2022. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset koskevat tavarakauppaa ja seuraavassa vaiheessa myös palvelukauppaa. Muutosvaihe aiheuttanee arvonlisäverovelvollisille yritykselle hallinnollisia ja järjestelmämuutoksiin liittyviä kustannuksia henkilöstön kouluttamiseen liittyvien kustannusten lisäksi. Myös muutosten tapahtuminen asteittain voi osaltaan aiheuttaa haasteita sovellettaessa siirtymävaiheessa eri arvonlisäverokäsittelyä tavaroiden ja palvelujen osalta (Huhtala 2020.)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisen arvonlisäverojärjestelmän uudistaminen vaatii jokaisen jäsenvaltion hyväksynnän. On selvää, että useita eri valtioita koskettavien säännöksien muuttaminen ei ole yksiselitteistä, mistä kertoo osaltaan myös se, että väliaikaiseksi tarkoitettua arvonlisäverojärjestelmää on sovellettu jo vuosikymmeniä. Arvonlisäverojärjestelmän uudistukset ovat tervetulleita muutoksia monitulkintaiseen ja osaltaan vaikeaselkoiseen arvonlisäverojärjestelmään. Uudistusten toimivuus riippuu paljon myös jäsenvaltioiden yhteistyön ja digitaalisten työvälineiden tehokkaasta hyödyntämisestä muutoksen tukena.

Sisämarkkinoiden toimivuus on osaltaan olennaisessa roolissa Suomen kilpailukyvyn säilyttämisessä kansainvälisillä markkinoilla, koska Suomen viennistä 60 prosenttia ja tuonnista 73 % perustuu EU:n sisämarkkinoihin (Keskuskauppakamari 2020, 56). Nähtäväksi jää, kuinka merkittävästi uudistukset tulevat yksinkertaistamaan yritysten kansainvälisiä liiketoimia ja mitä haasteita siirtymävaihe nykyisestä järjestelmästä kohti lopullista järjestelmää tulee aiheuttamaan yrityksille. Selvää kuitenkin on, että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten tulee valmistautua uudistukseen ja seurata aktiivisesti sen etenemistä.

Lähteet

Ahonen, P. 2018. Yritysten välisen tavarakaupan pelisäännöt EU:ssa muuttuvat 2022 – Missä mennään? Suomen Tilintarkastajat ry. [viitattu 26.5.2020]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/blogi/talouden-ammattilaisille/yritysten-valisen-tavarakaupan-pelisaannot-eu-ssa-muuttuvat-2022-missa-mennaan

Euroopan komissio 2016. Alv-toimintasuunnitelma: komissio esittää toimenpiteitä EU:n arvonlisäverojärjestelmän uudistamiseksi. Lehdistötiedote. [viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_16_1022

Euroopan komissio 2019. Alv-vaje: Arvonlisäverotuloja menetettiin EU-maissa 137 miljardia euroa vuonna 2017. Lehdistötiedote. [viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_19_5511

Huhtala, H. 2020. Arvonlisäverotukseen luvassa merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Grant Thornton Finland. [viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: https://www.grantthornton.fi/ajankohtaista/arvonlisaverotukseen-luvassa-merkittavia-muutoksia-lahitulevaisuudessa/

Keskuskauppakamari 2020. Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla – Suomesta maailman kilpailukykyisin maa. [viitattu 26.5.2020]. Saatavissa: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/12/kilpailukyvyn-avaimet.pdf

Marjanen, A. 2020. Arvonlisäverotus kansainvälisen kaupan liiketapahtumissa. [viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814882

Nieminen, A., Anttila, R., Äärilä, L., Jokinen, M. & Pikkujämsä, M. 2020. Arvonlisäverotus, 11. luku Yhteisökauppa. [viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://fokus-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/HACBGXGTBF#kohta:ARVONLIS((c4)VEROTUS/piste:tX

Nyrhinen, R., Hyttinen, P. & Lamppu, K. 2019. Arvonlisäverotus käytännössä. 12. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent Oy.

Kirjoittajat

Anniina Marjanen valmistuu tradenomiksi kesäkuussa 2020 LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta

Tatu Saarinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/euroopan-parlamentti-strasbourg-1274765/ (Pixabay License)

Julkaistu 22.6.2020

Viittausohje

Marjanen, A. & Saarinen, T. 2020. Kansainvälinen arvonlisäverotus muutoksen keskellä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kansainvalinen-arvonlisaverotus-muutoksen-keskella/