Julkiset organisaatiot toimivat eri intresseillä kuin yritykset. Tulojen keräämisen tarkoituksena on toiminnan rahoitus, ei voiton tuottaminen. Julkisessa organisaatiossa taloutta tarkastellaan suhteessa organisaation perustehtävään ja sille asetettuihin vaikuttavuustavoitteisiin. Usein vaikuttavuuden merkitystä pidetään niin suurena, ettei talouden tuomista tarkasteluun pidetä sopivana. Sosiaali- ja terveysalalla käynnissä olevat muutokset luovat kuitenkin painetta ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta taloudesta perustyössä.
Kirjoittajat: Mervi Hietaranta ja Sirpa Varajärvi
Tietoa ja taitoja talouden johtamiseen
Sosiaali- ja terveystoimen johtaminen on muutoksessa ja tämä haastaa muuttamaan johtajan työn sisältöä. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveystoimi ovat yhtenäisen hallinnon ja johdon alaisuudessa. Useissa tutkimuksissa sosiaali- ja terveysalan johtajat ovat ilmaisseet, että heillä on puutteelliset taidot talousjohtamiseen. Taitojen merkitys korostuu tulevaisuudessa. (Heikka 2008, 16, 78.) Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen vaatii laajasti ymmärrystä sekä julkisen että yksityisen sektorin taloudesta. Päivittäisjohtamisessa johtajan tulee huolehtia, että budjetti ja reaaliaikainen seuranta toteutuvat. (Rissanen & Lammintakanen 2017, 201, 205.)
Lakiin perustuva toiminta ja julkisten varojen käyttö luovat selkeät reunaehdot julkisen sektorin talouden johtamiseen. Johtajan velvollisuus on ottaa vastuu organisaation talouden suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta. (Niiranen ym. 2010, 46-48.) Johtamisjärjestelmän selkeys luo pohjan hyvälle talouden johtamiselle. Julkisessa organisaatiossa talouden johtamisen näkökulmasta tulee määrittää johtamisen kohteet – mitä asioita johdetaan, missä ja miten päätetään, roolit eli ketkä ovat vastuussa sekä johtamisen prosessit. Pelisäännöt helpottavat johtajan työtä. (Raudasoja & Johansson 2009, 169-171.)
Taloushallinnon ulkoistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen
Apuna talouden hallintaan on ulkoistaminen, mutta sekään ei toimi ilman johtamista. Onnistunut ulkoistaminen tarvitsee hyvän suunnitelman ja strategian. Se, että ulkoistetaan ei riitä vaan ulkoistajan on tärkeä vaalia ja kehittää suhdettaan palveluntuottajaan. Ilman oman johtajiston uskoa ja sitoutumista ulkoistamisratkaisu ei toimi. Ulkoistuksen hyötyjen maksimointi on asetettava johdolle tavoitteeksi. (Lumijärvi 2007, 216-219.) Kiinnostuksen luominen auttaa vastuun syntymisessä. Uudenlainen johtaminen, jossa luodaan kiinnostusta taloutta kohtaan luo tunteen siitä, että työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä. (Pokki ym. 2012, 43.) Tuomalla talous osaksi arjen toimintaa, luodaan kiinnostusta talouden hallintaa kohtaan.
Uudistavalla johtamisella voidaan edistää digitalisaation positiivisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Työelämää muokkaava ilmiö voidaan nähdä uhkana. Digitalisaatio tulisi kuitenkin nähdä ilmiönä, joka tuo uusia mahdollisuuksia taloushallinnon ja johdon raportointiin, kuten Haukka (2017, 223-228) artikkelissaan toteaa. Sähköisellä taloushallinnolla tavoitetaan merkittäviä hyötyjä mm. joustavuutta, ajan säästöä sekä väärinkäytösten minimointia. Kaiken pohjana voidaan pitää suunnitelmallisuutta – näin vältytään hallitsemattomalta toiminnalta. (Junni 2017, 240.)
Keinoja talouden hallintaan
Talous kertoo toiminnasta numeroin (Alhola & Lauslahti 2005, 10). Viime vuosina julkisilta toimijoilta on ryhdytty vaatimaan entistä parempaa läpinäkyvyyttä – ennen kaikkea rahan käyttöön liittyen (Raudasoja & Johansson 2009, 72-86). Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta suunnitelmat pitää myös toteuttaa. Suunnitelmien jalkauttaminen vaatii kulttuuria, jossa organisaatio toimii suunnitellusti ja kurinalaisesti ilman turhaa hierarkiaa, byrokratiaa ja kontrollointia. Strategia, johtaminen ja vuorovaikutus ovat ratkaisevia tekijöitä, mikäli pyritään hallitsemaan taloutta. (Niskavaara 2010, 153-154.)
Mervi Hietaranta (2019) selvitti YAMK-opinnäytetyössään Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitoksen talouden ohjauksen nykytilaa sekä kartoitti keinoja, joilla voidaan tukea talouden hallintaa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tehostaa ja vahvistaa toimintatapoja tekemällä talouden seuranta rutiiniksi. Tutkimus osoitti, että onnistunut talouden ohjaus vaatii selkeää johtamista, vastuiden jakamista sekä yhdessä toimimista. Käytännön ymmärrystä tulee vahvistaa talouden suunnittelun, seurannan ja arvioinnin osalta lisäämällä perehdytystä sekä rakentamalla talouden seuranta jatkuvaksi. Konkreettisina keinoina nähtiin muun muassa perehdytysopas, koulutus talousohjelman käyttöön sekä vuosikello muistuttamaan raportointiin liittyvistä tärkeistä päivämääristä. Lisäksi todettiin, että talouden ohjauksen tilaa voidaan parantaa luomalla selkeät rakenteet ja toimintamallit talouden seurantaan. Tämä vaatii vastuunjaon ja toimintamallien selkeyttämistä myös ulkoistettujen taloushallinnon palveluiden osalta.
Yhteenveto
Sosiaali- ja terveysalalla käynnissä olevat muutokset vaativat johtajalta talouden johtamista ja ymmärrystä talouden perusasioista. Talouden ulkoistaminen ja digitalisaatio tuovat lisäarvoa kuten virheettömyyttä, oikea-aikaisuutta, nopeutta ja kustannustehokkuutta organisaation toiminnan tueksi. Laittamalla prosessit ja rakenteet kuntoon luodaan helposti hallittava organisaatio. Johtamisen kehittäminen on tärkeää myös talouden saralla.
Lähteet
Alhola, K. & Lauslahti, S. 2005. Taloutta johtamista varten esimiehille ja asiantuntijoille. Helsinki: Edita Publishing.
Haukka, H. 2017. Taloushallinnon digitalisaatio johdon raportoinnissa. Teoksessa: Tuokko, Y. (toim.) Talous on taitolaji. Helsinki: Kiriprintti. 223-228.
Heikka, H. 2008. Sosiaali – ja terveysjohtajan työn sisältö ja kompetenssit. Väitöskirja. Oulun Yliopisto. [Viitattu 9.12.2019]. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514287886.pdf
Hietaranta, M. 2019. Liikelaitoksen talouden ohjaus. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 9.12.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025824
Junni, T. 2017. Sähköisen taloushallinnon tarjoamat mahdollisuudet ja vaarat. Teoksessa: Tuokko, Y. (toim.) Talous on taitolaji. Helsinki: Kiriprintti. 237 – 247.
Lumijärvi, O.-P. (toim.) 2007. Huipulla. Miten yrityksen menestysyhtälö ratkaistaan? Helsinki: WSOY.
Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Sinkkonen, M. & Vartiainen, P. 2010. Johtaminen sosiaalialalla. Helsinki: Yliopistokustannus.
Niskavaara, E. 2010. Yritystaloutta esimiehille. Helsinki: WSOYpro.
Pokki, S. & Ekroos, V. & Kauhanen, J. 2012. Suoriteperusteisuus-Kohti kannustavaa kuntataloutta. Uusia ajatuksia, malleja ja välineitä toiminnan sekä talouden ohjaukseen. Nokia: Vertikal.
Raudasoja, K. & Johansson, M-L. 2009. Esimies talouden johtajana julkishallinnossa. Helsinki: WSOYpro.
Rissanen, S. & Lammintakanen, J. 2017. Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Helsinki: Sanoma Pro.
Kirjoittajat
Mervi Hietaranta on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta liiketoiminnan ja uudistavan johtamisen koulutusohjelmasta (tradenomi YAMK) ja toimii sihteerinä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitoksessa.
Sirpa Varajärvi toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/887006 (CC0)
Julkaistu 9.3.2020
Viittausohje
Hietaranta, M. & Varajärvi, S. 2020. Julkisen toimijan talouden ohjaus. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.labopen.fi/lab-pro/julkisen-toimijan-talouden-ohjaus/