Joulu tulla jolkottaa, mutta miten se näkyy matkailutarjonnassa?

Suomalaisille joulu on perinteisesti aikaa viettää kotona perheen ja ystävien kesken, mutta matkailun näkökulmasta joulu tarjoaa myös mahdollisuuksia. Kun ajatellaan joulumatkailua, mieleen saattaa tulla Lapin joulupukin pajat, lumikelkkailu, husky-safarit ja lämmin takkatuli glögeineen. Vaikka täällä eteläisessä Suomessa ei ehkä olekaan sitä aitoa joulupukin pajaa ja kaikkina jouluina ei edes lunta, täällä on silti tarjota monenlaisia elämyksiä sekä ulkomaalaisille joulumatkailijoille että kotimaisille joulunviettäjille.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Majoittujia riittää

Vuonna 2022 joulukuussa Suomessa kirjattiin noin 1,8 miljoonaa yöpymisvuorokautta majoitusliikkeissä, joista ulkomaalaisten osuus oli 730 000 ja suomalaisten 1,07 miljoonaa yöpymisvuorokautta (Tilastokeskus 2022). Tämä tarkoitti kaikkiaan 12 % kasvua edellisvuoteen (Tilastokeskus 2022). Päijät-Hämeessä yöpymisvuorokausia oli kaikkiaan 30 100 (Visitory 2022a) ja Etelä-Karjalassa 35 229 (Tuomaala 2023). Rahaa käytettiin majoitukseen Päijät-Hämeessä 1,6 miljoonaa ja Etelä-Karjalassa hieman enemmän pelkästään joulukuussa 2022.

Puhutaan siis merkittävistä luvuista, joihin ei ole edes laskettu niitä matkoja, joissa yövyttiin sukulaisten tai tuttavien luona. Matkailijat luovatkin suuren potentiaalin alueen elinvoimalle perinteisen joulukaupan lisäksi, mutta osaammeko hyödyntää heitä?

Joulun palvelutarjontaa voisi selkeyttää

On kiinnostavaa pohtia, mitä palveluita joulun vierailijat käyttivät paikallisten hotellien ja majoitusliikkeiden lisäksi. Pelkästään matkailuorganisaatioiden ja kuntien sivuja tutkimalla ei joulutarjonta avaudu. Sivustoilla on kyllä listattu alueen tapahtumia, konsertteja ja myyjäisiä, mikä on hieno alku. Lisäksi löytyy tietoa erilaisista elämyksistä ja joidenkin hotellien joulupaketeista. Mutta joulun aikaan tarjolla olevia, kohtuuhintaisia ja ei välttämättä etukäteen varattavia aktiviteetteja on hyvin vähän. Tämä voi toki johtua esimerkiksi hakusanojen valinnasta, sillä niissä voi olla eroja, kuten ”joulu” ja ”Christmas” tai ajankohta marraskuun alussa oli liian aikainen. Toisaalta eikö palvelujen löytymisen tulisi olla niin helppoa, että ne löytyvät, käyttää sitten mitä kanavaa tai hakutermiä tahansa. Ja asiantuntijalähteethän suosittelevat joulumatkojen varaamista viimeistään lokakuussa (van Cleave & Novak 2023).

Joitakin jouluun liittyviä, suomalaisille tuttuja tekemisiä, kuten pilkkimistä ja hevosajeluita, pidetään itsestäänselvyyksinä eikä ehkä siten koeta tarvetta niiden esilletuomiseksi. Erityisesti ulkomaiset matkailijat kuitenkin etsivät autenttista tekemistä, ja monesti myös haluaisivat saada kontaktin alueen ihmiseen (Visit Finland 2023). Niinpä esimerkiksi paikalliset seurat voisivat opettaa suomalaisia jouluperinteitä ja käsityötaitoja vieraille, joille näin jäisi itse tehty joulumuisto – ja ehkäpä myös taito ja tieto – kotiinviemisiksi. Kyläyhdistykset voisivat järjestää vaikkapa lumilinnan rakentamista tai joulupuuron keittokursseja. Miksi emme loisi paketteja, jotka tarjoavat ulkomaisille vieraille mahdollisuuden kokea suomalaisen joulun, kuten kävelyä puistossa iltahämärässä ja räntäsateessa? Se, mikä meille on arkipäivää, voi olla vieraille eksoottista.

Toinen unohtamamme kohderyhmä ovat ne kotimaiset joulunviettäjät, jotka majoittuvat ja matkustavat alueen kautta. Ehkä voisimme perinteisten teatteriesitysten ja myyjäisten ohella keksiä heillekin jouluun liittyviä elämyksiä, jotka houkuttelisivat heitä viettämään enemmän aikaa alueella ja käyttämään rahaa paikallisiin palveluihin. Pelkästään ohiajaviakin voisi houkutella jäämään vähän pidemmäksi aikaa kuin pakollisen biotauon ja lounaan verran ABC:llä.

Oppilaitosyhteistyöllä ideoita ja työrukkasia

Edellä mainitut ovat kaikki aiheita ja aihioita, joissa LAB-ammattikorkeakoulun – ja muidenkin oppilaitosten – kehittämishankkeet ja myös opiskelijoiden oppimistehtävät voisivat olla avuksi niin ideoinnissa kuin toteutuksessakin. Monestihan haaste yrittäjälle on juuri se, että arkisessa aherruksessa ja kiireessä eivät uudet ideat oikein pompahtele esiin tai sitten niiden toteuttamiselle ei ole aikaa eikä resursseja.

Pelkästään opetuksen näkökulmasta oppilaitokset voisivat järjestää vaikka jouluhackathoninin, jossa opiskelijat ideoisivat ja hahmottelisivat uusia (oheis)palveluja joulunviettäjille yhteistyössä alueen kehitysyhtiöiden, Visit-organisaatioiden ja alueen yrittäjien kanssa. Näistä elinkelpoisimpien markkinoinnista ja toteutuksesta voisivat opiskelijat sitten vaikkapa ansaita muutaman euron joululahjakassaansa sekä muutaman opintopisteen projektikurssista tai työharjoittelusta. Ja samalla tulisivat tuotteet tällä ketterällä kokeilulla testattua jatkokehitystä ja -kaupallistamista ajatellen.

Loppujen lopuksi tämä kaikki vaatii hyviä ideoita ja yhteistyötä, ei välttämättä monimutkaisia kaupallisia paketteja. Kyse on siitä, miten voimme jakaa jouluiloa ja saada myös itsellemme hyvän joulumielen. Tarjolla voi olla palveluita ja ohjelmia, jotka tarjoavat jotain uutta vierailijoille ja houkuttelevat heidät palaamaan alueelle – ehkä jo ensi kesänä.

Lähteet

Tilastokeskus. 2022. Suomalaisten matkailu, joulukuu 2022. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://www.stat.fi/julkaisu/cldofqxygmtpt0autg131aqwd

Tuomaala, A. 2023. Visitoryn tilastot Lappeenrannan alueelta joulukuulta 2022. Sähköpostihaastattelu 7.11.2023

van Cleave, K. & Novak, A. 2023. Best time to book holiday travel is mid-October, expert says: ”It’s the sweet spot”. CBS News 5.9.2023. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://www.cbsnews.com/news/holiday-travel-sweet-spot-book-before-prices-increase/.

Visit Finland. 2023. Tunnista kohderyhmäsi, asiakkaasi ja vahvuutesi: Visit Finland, Suomen potentiaali, positio ja kohderyhmätutkimus. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4a5481/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2023/tunnista-kohderyhmasi-asiakkaasi-ja-vahvuutesi.pdf

Visitory. 2022. Päijät-Häme. Accommodation and Travel Stats. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://visitory.io/en/public/paijat-hame/2022-12/

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, mutta monialaisena ihmisenä hän on myös kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista. Väitöskirjaansa hän viimeistelee asiakkaasta välittämisestä chat-palvelussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1260560

Julkaistu 14.11.2023