Kiusaamiseen on mahdollista vaikuttaa ennaltaehkäisemällä ja puuttumalla. Usein jälkihoito unohdetaan etenkin, jos kiusaaminen on jo loppunut. Kiusaamisen seuraukset voivat seurata kuitenkin pitkälle aikuisikään, jos tunteita ei käsitellä. Kiusaamisen tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku on tarjonnut ryhmämuotoista kiusaamisen jälkihoitoa, jota vahvistetaan matalan kynnyksen vertaistukiryhmämallilla.

Kirjoittajat: Hannaleena Ahtiainen, Hanna Juuti & Mari Rask

Kiusaamisen esiintyminen on monimuotoista

Kiusaamisen ennaltaehkäisyn eteen on tehty töitä jo kauan. KiVa koulu – Kiusaamisen vastainen on suomalainen tutkimuksiin perustuva toimenpideohjelma kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. KiVa koulussa on mukana yli 900 koulua ja ohjelma on käytössä yli 20 muussa maassa. Ohjelman avulla pyritään luomaan kiusaamisen vastainen kouluyhteisö, joka lopulta johtaisi kiusaamisen loppumiseen. (KiVa Antibullying program 2020.) Koulukiusaaminen on näkyvin kiusaamisen muoto, mutta kiusaamista ilmenee myös muissa yhteisöissä. Työmaailmassa, armeijassa ja harrastusporukoissa ilmenee samalla tavalla kiusaamista kuin missä vain muussakin yhteisössä. Kiusaaminen on yhteisöstä riippumatta ikävää ja sen uhriksi joutuneelle jopa traumatisoivaa. Tärkeää olisi puuttua kiusaamiseen nopeasti riippumatta yhteisöstä, jossa sitä tapahtuu.

Kiusaamisen ilmiö voidaan jakaa kolmeen eri tasoon, joita ovat teot, tarinat ja todellisen syyn tarkastelu. Teoissa kuvataan tarkasti, miten kiusaaminen on tapahtunut tai kuinka se ilmenee. Näitä ovat esimerkiksi eristäminen, testaaminen ja vaientaminen. Tarinoissa puolestaan tuodaan esiin, mitä kiusatusta kerrotaan tai minkä avulla kiusatulle luodaan tietynlainen maine. Todellista syytä tarkasteltaessa kiusaamiseen liitetään esimerkiksi kiusaajan pelon, häpeän tai syyllisyyden tunne suhteessa omaan kaveripiiriin tai yhteisöön. Todellisista syistä ei usein puhuta julkisesti, vaan keskustelua käydään tekojen tasolla. (Hamarus ym. 2015, 16-20.)

Kiusaamisen seuraukset voivat seurata aikuisikään

Kiusaamisen aiheuttamia oireita ei täysin ole tunnistettu. Oireet saattavat ilmetä vasta myöhemmin elämässä, joka tekee oireiden tunnistamisesta haastavaa. Kiusaamisen seuraukset on mahdollista jakaa kahteen eri ryhmään, joita ovat akuutit reaktiot ja laaja-alaiset traumat. Akuutteja reaktioita tyypillisesti ovat psykosomaattiset oireet, kivut (vatsakipu tai päänsärky), unettomuus, keskittymishäiriöt, ahdistus tai pelokkuus. Laaja-alaisia traumoja ovat esimerkiksi vaikutukset henkilön minäkuvaan ja itsetuntoon, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireet, syömishäiriöt, lamaantuminen, viiltely tai eristäytyminen. Kiusaaminen voi jättää kiusattuun häpeän, pelon ja arvottomuuden tunteita. Kauan jatkuneesta kiusaamisesta voi tulla kiusatulle normaali tila, joka aiheuttaa lamaantumista sekä luo tunteen omasta arvottomuudesta. (Hamarus ym. 2015, 50-53.)

Kiusaamiseen yhteydessä olevia oireita voi olla vaikeaa tunnistaa, minkä vuoksi niitä voidaan hoitaa väärin keinoin. Tämän vuoksi on tärkeää puhua kiusaamiskokemusten käsittelemisestä, vaikka kiusaamisesta olisikin jo vuosia aikaa. Vaikka kiusaamiseen olisikin puututtu ja se olisi saatu loppumaan, ei se automaattisesti poista ongelmaa. Pitkään jatkunut kiusaaminen on voinut kuormittaa henkisesti ja fyysisesti niin kauan, ettei pelkästään kiusaamisen loppuminen riitä oireiden poistumiseen.

Matalan kynnyksen vertaistukiryhmämalli avuksi kiusaamiskokemusten jälkihoitoon

Kiusaamisasioiden Tuki- ja Neuvontakeskus Valopilkku Lahdessa tarjoaa ryhmämuotoista kiusaamisen jälkihoitoa. Ryhmän avulla kiusattu pääsee työstämään kokemuksiaan ja aloittamaan kiusaamisesta toipumisen. (Tukikeskus Valopilkku 2020.) Samankaltainen elämäntilanne tai elämänkokemus mahdollistavat vertaistukiryhmässä osanottajien tietävän oman kokemuksensa pohjalta jotakin toisten ryhmäläisten tunteista. Usein vertaistukiryhmään osallistuneet kokevat tulevansa ymmärretyiksi omista kokemuksistaan ja tunteistaan. Ryhmäläisiltä saatu empatia ja tuki on usein myös erilaista kuin ammattilaisilta, ystäviltä tai perheeltä saatu tuki. Joskus vertaistukiryhmä on ainoa paikka, jossa osanottaja kokee tulevansa kuulluksi omine ongelmineen, tunteineen, kysymyksineen ja ajatuksineen. (Holm ym. 2010, 19.)

Miehet hakeutuvat helpommin avun piiriin, jos toiminta on kohdennettu erityisesti miehille. Kokemuksia on mm. eroryhmistä, joiden ollessa pelkästään miehille on miesten osallistuminen  huomattavasti parempi kuin ryhmien ollessa kohdennettuja sekä miehille että naisille. Auttajan roolissa olevan sukupuolella ei ole katsottu olevan suurta merkitystä. (Yli-Räisänen 2017.)

Ahtiainen ja Juuti (2020) ovat tuottaneet AMK-opinnäytetyössään Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkulle vertaistukiryhmämallin miehille . Vertaistukiryhmämallin avulla on mahdollista tarjota kiusaamista kokeneille miehille turvallinen ympäristö hankkia positiivisia kokemuksia ryhmässä toimimisesta saman kokeneiden henkilöiden kanssa. Kokemusten ja saavutetun itsevarmuuden avulla osallistujien on mahdollista käsitellä kiusaamiskokemuksiaan vertaistukiryhmässä, joka edes auttaa toipumisen käynnistymisessä.

Vertaistukiryhmämallin avulla Valopilkulla on mahdollista kehittää asiakkailleen tarjottavaa tukea. Ryhmän avulla puhuminen kiusaamisesta, sen oireista ja jälkihoidosta lisääntyy, mikä tekee kiusaamisen seuraukset näkyvämmäksi, jolloin myös sen tärkeys yhteiskunnassamme huomioidaan. Ennen kaikkea ryhmiin osallistuneet saavat työkaluja selviytyä kiusaamisesta.

Lähteet

Ahtiainen, H. & Juuti, H. 2020. Miehet toistensa vertaisina. Vertaistukiryhmämalli kiusaamista kokeneille miehille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826748

Hamarus, P., Holmberg-Kalenius, T. & Salmi, S. 2015. Opas kiusaamisen jälkihoitoon. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Holm, J., Huuskonen, P., Jyrkämä, O., Karnell, S., Laimio, A., Lehtinen, I., Myllymaa, T. & Vahtivaara, J. 2010. Vertaistoiminta kannattaa. Tampere: Asumispalvelusäätiö ASPA. [Viitattu 7.11.2020]. Saatavissa: https://a-kiltojenliitto.fi/akilta/wp-content/uploads/2015/02/Vertaistoiminta_kannattaa.pdf

KiVa Antibullying program. 2020. Mikä KiVa on? [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://www.kivakoulu.fi/kivaohjelmasta/

Tukikeskus Valopilkku. 2020. Vahvuudet esiin! Kiusaamisen jälkihoitomalli®. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://www.valopilkkuja.fi/mika-on-valopilkku/vahvuudet-esiin-kiusaamisen-jalk/

Yli-Räisänen, H. 2017. Miehet tukipalveluissa ja kapeasti käsitetty mieheys. RIKU – rikosuhripäivystys 3/2017.[Viitattu 25.5.2020]. Saatavissa: https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/riku-lehti/riku-lehti-3-2017/mie-het-tukipalveluissa-ja-kapeasti-kasitetty-mieheys/

Kirjoittajat

Hannaleena Ahtiainen ja Hanna Juuti opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla sosiaalipedagogista aikuissosiaaliohjausta.

Mari Rask työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa päätoimisena tuntiopettajana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/yksin-kirja-tiilisein%C3%A4-mies-1869997/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 8.12.2020

Viittausohje

Ahtiainen, H., Juuti, H. & Rask, M. 2020. Jälkihoidolla tukea kiusaamisesta toipumiseen. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/jalkihoidolla-tukea-kiusaamisesta-toipumiseen/