Ikäihmisten palvelujen vetovoimaisuus sosionomeille

LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa järjestettiin työelämätreffit ensimmäistä kertaa marraskuussa 2023. Työelämätreffeillä yhdistettiin ikäihmisten teema-alueella opiskelijoita, alan ammattilaisia sekä ammattikorkeakoulun kehittämistyöntekijöitä. Veto- ja pitovoima hyvinvointialalla on vahvasti ollut esillä viime vuosina.

Kirjoittaja: Sanna Leppänen

Realistinen kuva alasta

Työelämätreffien taustalla oli jo Eksoten ajalta toive vahvistaa sosionomien kiinnostusta ikäihmisten palveluja kohtaan. Työelämätreffit olivat osa HAVUJA-hankkeen toimenpiteitä, jossa kehitetään hyvinvointialan vetovoimaisuutta. Tärkeää on realistinen kuva alasta ja tällä tapaamisella pyrittiinkin ikäihmisten palveluista tätä kuvaa luomaan, koska se on monelle opiskelijalle epäselvä. Sosionomien työllistymismahdollisuudet eivät ole kovin tunnettuja. Työelämätreffien jälkeen tehtiin kysely kaikille sosionomiopiskelijoille samaisesta teemasta. Vastauksia saatiin 42 opiskelijalta. Vastanneista noin puolet oli osallistunut työelämätreffeille.

Ikäihmisten palvelujen vetovoimaisuus

Vetovoimasta puhuttaessa on hyvä ymmärtää, että silloin ei puhuta yhdestä yhtenäisestä ilmiöstä. Eri ammateissa ja esimerkiksi eri elämäntilanteissa olevilla osaajilla vetovoimatekijät voivat muodostua erilaisista asioista. Vetovoimatekijöitä on kartoitettu mm. Tehyn erikoissairaanhoitajien näkökulmasta (2019). Tässä kartoituksessa kävi ilmi, että lähes kaikki vastanneet (N= 497) sairaanhoitajat pitivät työtään merkityksellisenä ja tärkeänä. Kuitenkin vain vähän yli puolet 56% pitivät alaa vetovoimaisena.

LAB-ammattikorkeakoulun kyselyyn vastanneista sosionomiopiskelijoista 60% voisi ajatella ikäihmisten palveluita tulevaisuuden työkenttänä. Kenen kohdalla vetovoimaa ei ollut, syy oli yksiselitteinen: Kohderyhmä ei tunnu omalta. Moni ei kuitenkaan poissulje mitään vaihtoehtoja. Tämän vuoksi kokemus kohderyhmästä opintojen aikana ja parempi tuntemus voi herättääkin tulevan ammattilaisen kiinnostuksen.

Kiinnostus palvelukenttää kohtaan oli vastanneiden osalta korkeampi heillä, jotka olivat osallisina työelämätreffeillä. Vetovoimaisina alaa piti 78% osallistuneista ja taas ei-osallistuneista vain alle 37%. Työelämätreffeillä oli opiskelijoita, joille tapaaminen oli osa opintojakson suoritusta eikä osallistuminen ollut kiinni teeman kiinnostavuudesta. Selkeästi tietoisuus alasta lisäsi opiskelijoiden kiinnostusta palvelukenttää kohtaan. Tämän pohjalta on kannustettavaa tarjota mahdollisuuksia kuulla niistä työkentistä, joilla on haasteita saada työntekijöitä ja pitovoimaa tarvitaan. Realistinen kuva alasta helpottaa molemmissa tilanteissa.

Kohtaaminen työn ydintä

Sosionomiopiskelijat pääsivät kertomaan, mitä annettavaa ja minkälaisia vahvuusalueita he näkevät tulevina ammattilaisina olevan juuri ikäihmisten palveluihin. Kohtaamistaidot sekä ihmisyyden kokonaisvaltainen ymmärrys nousivat monen vastauksessa esille. Kohtaamisessa korostetaan yksilöllisyyttä ja läsnäolon taitoja. Sosionomi tekee työtä kannustavalla ja voimavaralähtöisellä työotteella, ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn huomioivalla tavalla.

Opiskelijat korostivat ohjaajan osaamista ja palvelujen sekä tukien tuntemusta. Osallisuuden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen sekä mielekkään elämän tukeminen nähdään tärkeänä osa-alueena työssä. Asiakkaan tarpeiden arviointi, yhteistyö ikääntyneiden omaisten ja verkostojen kanssa on sosionomille ominaista. Eettisyys, empatia sekä vuorovaikutustaidot myös toistuivat mainituissa vahvuuksissa.

Sosionomin työnkuvan muotoilua

Ensinnäkin toivottiin selkeämpää työnkuvaa sosionomille ikäihmisten palveluissa. Ei saisi joutua tekemään hoitotyötä. Siihenhän sosionomilla ei ole koulutusta, mutta jollakin saattaa olla hoitotyön taustaa. Työnkuvaa sosiaalialan ammattilaisena ikäihmisten palveluissa kehitettäisiin antamalla enemmän aikaa ja resursseja tehdä työtä laadukkaasti jatkuvan kiireen välttämiseksi.

Yhdessä vastauksessa oli hyvin reflektoitu resurssien tarvetta:

Enemmän resursseja kartoittamaan ikäihmisten yksinäisyyttä ja kotona pärjäämistä. Riittävästi aikaa palvelutarpeen arviointeihin ja ikääntyneen olosuhteiden kartoittamiseen. Yksi käyntikerta ei välttämättä kerro totuutta.

Vastauksissa nousi esille myös toivetta toimistotyön ja käytännön työn tasapainottamiseksi. Ikäihmisten kohdalla yksilöllisyyttä ja läsnäoloa haluttaisiin lisätä. Eli kaikessa palataan resurssi- ja aikakysymykseen. Työtä halutaan tehdä aidosti kohdaten, kiireettömästi ja yksilö huomioiden.

Työelämätreffien anti

Ammattilaisten kertoma näkökulma koettiin parhaimpana antina treffeiltä, saatiin kentältä ammattilaisia kertomaan omasta työstään. Tällä tavoin saa konkreettisempaa kuvaa arjen työstä. Toisena tärkeänä antina nostettiin opiskelijan näkökulma erityisesti harjoitteluihin ja siellä tehtyihin oivalluksiin ja mahdollisten ennakkoajatusten kumoutumiseen. Työelämätreffien monipuolisuus toi kiitosta. On siis tärkeää tuoda esille sekä työelämän että opiskelijoiden kokemuksia.

Sosionomiopiskelijoilla oli pian opinnoissaan edessä valinta, jolloin he tekivät valinnan varhaiskasvatuksen vai sosiaaliohjauksen opintojen väliltä. Sosiaaliohjauksen opintojen sisällä on vielä mahdollisuus valita gerontologinen sosiaaliohjaus, joiden opintojen sisältöjä työelämätreffit hyvin pohjustivat. Ikäihmisten palvelujen työnkuvien avartuminen ja urapolkutarinat helpottivat opiskelijoiden tulevaa valintaa. Moneen alaan verrattuna sosiaalialalla on hyvin laaja valikoima erilaisia työtehtäviä. Osalla opiskelijoista on hoitotyön tausta, joten työelämätreffit myös avasivat, mitä muuta kuin hoitotyötä ikäihmisten palvelut ovat.