Ikääntyvän väestön määrän kasvu yhteiskunnassa edellyttää hyvinvointialueilta aktiivista otetta ikääntyneiden palvelujen kehittämiseksi ja teknologian hyödyntämiseksi osana palveluja. Aktiivisen liikkumisen lisääminen iäkkään väestönosan parissa tukee heidän toimintakykyään ja hyvinvointia. Tässä artikkelissa LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat tarkastelevat sensoriteknologian hyödyntämistä liikkumisen tukena ja kuinka sensoriteknologiaan liittyvää aktiivisuusmittausta voisi hyödyntää hyvinvointialeuiden palveluissa.

Kirjoittajat: Reeta Kaulio, Johanna Knuuttila-Kozma, Liisa Launis, Nina Stock, Tuija Rinkinen & Hannele Tiittanen

Suomalaiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä (Husu ym. 2022, 99). Vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheutti 3,2 miljardin euron ja liiallinen istuminen 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa vuonna 2017. Erilaiset menetelmät fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi olisivat hyödyllisiä ja vähentäisivät suoraan terveydenhuollon kustannuksia sekä esimerkiksi sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyskorvauksia. (Kolu ym. 2022.) Liikunnallinen elämäntapa edistää terveyttä ja ennaltaehkäisee esimerkiksi metabolista oireyhtymää (Garthwaite ym. 2022).

Terveysteknologia liikkumisen edistämisessä 

Liikkumattomuuden syyt ovat moninaisia, kuten tiedon puute, aikaisemmat epämiellyttävät liikuntakokemukset, osattomuus kuten varattomuus sekä kapea ajattelu hyvästä ja huonosta liikunnasta (Parkkinen ym. 2019, 34-35).  Liikunta- ja elintapaohjauksessa tulisi ottaa huomioon jokaisen yksilölliset kokemukset ja tarpeet (Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi 2021, 12).

Mittaamiseen pohjautuvilla terveysteknologisilla ratkaisuilla voidaan tehostaa liikunta- ja elintapaohjausta (Husu ym. 2022, 16). Sensoriteknologialla nähdään olevan useita sovelluskohteita terveydenhuollossa. Sensori on laite, jolla voidaan mitata haluttua tekijää kuten esimerkiksi sydämen sykettä tai verensokeria. (Vähäkainu & Neittaanmäki 2018, 41.) Liian vähän liikkuvia voitaisiin tunnistaa helposti muutaman päivän liikemittarin käytöllä. Terveystarkastuksissa voisi kyselyn sijaan tai sen rinnalla käyttää liikemittaria todentamaan todellinen fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja unen määrä. (Husu ym. 2022 116.) Liikuntasovellukset tulisi suunnitella houkutteleviksi ja motivoiviksi, jotta niitä hyödynnettäisiin liikkumista edistävällä tavalla (Parkkinen ym. 2019, 16).

Liikuntasensoreiden käyttö osana ikääntyvien ennaltaehkäisevää kuntoutusta

Vähän liikkuvat ikäihmiset kokivat terveytensä sekä toimintakykynsä huonommaksi kuin enemmän liikkuvat (Husu ym. 2022, 108–109). Ikääntyneille tulisi tarjota ennaltaehkäisevää kuntoutusta osana perusterveydenhuoltoa / sote-palveluita fyysisen toimintakyvyn vajeiden ennaltaehkäisemiseksi ja kognition ylläpitämiseksi. (Jyrkkäkorpi yms. 2020, 342–343.) Hyvinvointiteknologiat ja innovaatiot opintojaksolla LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat saivat tehtäväksi tuottaa ehdotuksia, miten sensoriteknologiaan perustuvaa pientä, puettavaa aktiivisuusmittaria voisi soveltaa hyvinvointialueiden eri tehtäväalueilla. Hyödyt liikuntasensorien sovelluksista palvelisivat etenkin ikääntyneen väestön terveyttä ja toimintakykyä.

Liikuntasensorit tarjoaisivat merkittävää hyötyä etenkin ikääntyneiden kotikuntoutuksessa. Liikuntasensoria hyödyntämällä vähän liikkuvat ikääntyneet sekä liikkumisessa tapahtuvat muutokset pystytään havaitsemaan, jolloin mahdollistuisi kuntoutuksen antamisen oikea-aikaisesti. Kun kotona tapahtuvaa mittausta toistettaisiin ikääntyneelle asiakkaille määräajoin, kuntoutusta ja liikkumisen muutosta pystyttäisiin seuraamaan. Avofysioterapiassa kohteena olisivat sekä työikäiset että ikääntyneet. Käyttäjäryhmä on suuri ja sensoriin perustuvasta aktiivisuusmittarista saatu data ohjaisi fysioterapian sisältöä. Kuntoutustutkimuspoliklinikoilla fysioterapeuteilla olisi mahdollista tehdä aktiivisuusmittarin avulla arvioita fyysisestä aktiivisuudesta, paikallaanolosta ja unesta. Aktiivisuusmittarin käyttö osana diabeteksen hoitoa voisi pienentää erityisesti pitkällä aikavälillä diabetesta sairastavan asiakkaan hoitokustannuksia. Liikunta ja aktiivinen elämäntapa ovat edelleenkin diabeteksen hoidon kulmakiviä. Diabeteshoitaja saisi työkalun asiakkaiden aktiivisuustason määrittämiseen ja jatkohoidon arvioimiseen. Datan avulla asiakkaita voitaisiin motivoida lisäämään omaa aktiivisuutta diabeteksen omahoidossa.

Teknologia tarjoaa ratkaisuja hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen

Sosiaali- ja terveysministeriön (2020) laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, iäkkäitä tulee kannustaa toimintaan, jossa he itse ottavat enemmän vastuuta toimintakykynsä vahvistamisesta. Eri tahojen tulee tukea ikääntyneitä tässä esimerkiksi ohjauksen ja neuvonnan avulla. Kunnissa tulee myös lisätä liikuntaan ja kaatumisten ehkäisyyn liittyvää toimintaa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.  Digitalisaatio ja teknologia tarjoavat entistä enemmän ratkaisuja ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitämiseen ja suosituksen mukaan ikääntyneille tulee tarjota tietoa näistä mahdollisuuksista sekä niihin liittyvistä tietoturva-asioista. Teknologia tulisi ottaa osaksi ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä lisääviä palveluja ja varmistaa että palveluissa toimivalla henkilöstöllä on riittävästi osaamista näiden palvelujen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen.

Pienet, huomaamattomat ja helposti käytettävät liikkumista seuraavat aktiivisuusmittarit voivat olla hyvä apuväline ikääntyneiden liikkumisen seurannassa ja kannustamisessa. Aktiivisuusmittari on hyvä apuväline ikääntyneen itsenäiseen omaseurantaan, mutta antaa arvokasta tietoa myös ammattilaisille asiakkaan kuntoutumisen tueksi tai erilaisten pitkäaikaissairauksien hoidon tueksi. Kaasalaisen ja Neittaanmäen (2018) mukaan ikääntyneille tarkoitetun teknologian mahdollisuudet liittyvät etenkin ennaltaehkäisevien palvelujen lisäämiseen. Ikääntyvällä väestöllä on entistä enemmän osaamista teknologian hyödyntämiseen, joka lisää mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia digitaalisia ja teknologisia palveluita. Usein esimerkiksi pienilläkin aktiivisuutta lisäävillä ja tukevilla apuvälineillä voi olla merkittävä hyöty toimintakyvyn ylläpitämisessä. Lisäksi ikääntyneiden liikunnan lisäämisellä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä kaatumisten ennaltaehkäisyn muodossa.

Lähteet

Garthwaite, T., Sjöros, T., Laine, S., Vähä-Ypyä, H., Löyttyniemi, E., Sievänen, H., Houttu, N., Laitinen, K., Kalliokoski, K., Vasankari, T. Knuuti, J. & Heinonen, K. 2022. Effects of reduced sedentary time on cardiometabolic health in adults with metabolic syndrome: A three-month randomized controlled trial. Journal of Science and Medicine in Sport 25, 579–585. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jsams.2022.04.002

Heimonen, S., Jyväkorpi, S., Kokko, K., Pitkälä, K., Strandberg, T., Suominen, M., Urtamo, A. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Artikkeli. Gerontologia 4/2020. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624

Husu, P., Tokola, K., Vasankari, T., Vähä-Ypyä,H. 2022. Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3

Kaasalainen, K., Neittaanmäki, P. 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 63/2018. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7616-3

Kolu, P., Kari, J.T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T.H., Pahkala, K., Hutrki-Kähkönen, N., Raitakari, O.T. & Vasankari,T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiol Community Health 76, 677-684. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1136/jech-2021-217998

Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi. 2021. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset – toteuttaminen, yhteistyö ja arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 38. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://liikkuvaaikuinen.fi/wp-content/uploads/2021/03/Liikuntaneuvonnan_suositukset_FINAL.pdf

Parkkinen, M., Ahokas, I., Kiviluoto, K., Saarimaa, R. & Tapio, P.  2019. Liikunnallisen elämäntavan haasteita ja ratkaisuja. STYLE-hankkeen sidosryhmätyöpajojen tulokset. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-539-6

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

Vähäkainu, P. & Neittaanmäki, P. 2018. Digitaalinen terveys ja älykäs terveydenhuollon teknologia.  Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 43/2018. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/digitaalinen-terveys-ja-alykas-terveydenhuollon-teknologia.pdf

Kirjoittajat

Reeta Kaulio ja Liisa Launis opiskelevat Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja (YAMK) -koulutusohjelmassa.

Johanna Knuuttila-Kozma ja Nina Stock opiskelevat Sosiaali- ja terveyspalelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusohjelmassa.

Tuija Rinkinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä.

Hannele Tiittanen työskentelee LAB- ammattikorkeakoulussa yliopettajana hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/henkil%c3%b6-mies-nainen-ihmiset-pari-3553814/   (MabelAmber, Pixabay Licence)

Julkaistu 8.3.2023

Viittausohje

Kaulio, R., Knuuttila-Kozma, J., Launis, L. Stock, N., Rinkinen, T. & Tiittanen, H. 2023. Ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistäminen terveysteknologisilla ratkaisuilla. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ikaantyneiden-liikunnallisen-elamantavan-edistaminen-terveysteknologisilla-ratkaisuilla/