Kaatumiset ovat hyvin yleisiä ikääntyneiden keskuudessa. Noin joka kolmas 65 vuotta täyttänyt ja noin joka toinen 80 vuotta täyttänyt ihminen kaatuu vuosittain. Joka toinen kaatuminen aiheuttaa vamman. Noin 1000 ikääntynyttä kuolee kaatumisen seurauksena vuosittain. Kaatuminen aiheuttaa fyysisen vamman lisäksi kaatumispelkoa, joka heikentää mahdollisuutta liikkua. Ikääntyneillä kaatumisen seuraukset ovat usein vakavat, sillä iän myötä suojaamisrefleksit hidastuvat.

Kirjoittajat: Miira Räty & Sari Lappalainen

Kaatumisen vaaratekijät ikääntyneillä

Kaatumisvaaraa ikääntyneillä lisäävät heikentynyt toimintakyky, riittämätön ravinnonsaanti sekä sopimaton lääkitys. Näiden lisäksi monet sairaudet heikentävät toimintakykyä, jollei pysyvästi niin hetkellisesti, jos näitä sairauksia ei hoideta asianmukaisesti. (Saarsalmi & Koivula 2017, 43.) Myös pitkäaikaissairauksien paheneminen ja runsas alkoholin käyttö heikentävät ikääntyneen toimintakykyä. Näiden lisäksi aistien heikkeneminen, kuten näköaistin ja alaraajojen vaivat lisäävät kaatumisriskiä. (Saarelma 2019.)

Yleinen syy kaatumiselle tai kompastumiselle on hapensaannin äkillinen heikentyminen. Hapensaannin äkillinen heikentyminen ikääntyneillä voi johtua sydämen toiminnan häiriöstä, verenpaineen laskusta tai verisuonien tukkeutumisesta. (Saarelma 2019.) Pitkäaikaissairauksista etenkin Parkinsonin tauti lisää kaatumisvaaraa (Pajala 2012, 117). Osa ikääntyneillä käytetyistä lääkkeistä nostaa kaatumisriskiä. Näitä lääkkeitä ovat muun muassa verenpainetta alentavat lääkkeet, psyykelääkkeet, epilepsialääkkeet sekä opioidit. (Hartikainen & Antikainen 2018.)

Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1) kaatumisen vaaratekijät on jaettu sisäisiin ja ulkoisiin kaatumisen vaaratekijöihin sekä tilanne- ja käyttäytymistekijöihin. Moneen kaatumisen vaaratekijään voidaan vaikuttaa esimerkiksi hyvällä ohjauksella. Osaan vaaratekijöistä ei voida vaikuttaa. Näitä ovat ikä, sukupuoli, perinnölliset sairaudet, etnisyys ja aiemmat kaatumiset. (Pajala 2012, 16.)

Taulukko 1. Kaatumisen vaaratekijät (Pajala 2012,16).

Sisäiset vaaratekijätUlkoiset vaaratekijätTilanne- ja käyttäytymistekijät
Vaaratekijät, joihin ehkäisyn keinoin ei voida vaikuttaaIkä, sukupuoli, perinnölliset sairaudet, aiemmat kaatumiset, etnisyys
Vaaratekijät, joihin ehkäisyn keinoin voidaan vaikuttaaSairaudet, heikentynyt muisti ja kognitio, heikentynyt toiminta- ja liikkumiskyky, alentunut tasapainokyky ja lihasvoima, kaatumispelko, aistien puutokset, inkontenssiLääkkeet ja niiden sivu- ja haittavaikutukset, monilääkitys tai epäsopiva lääkitys, kodin vaarapaikat, vaarapaikat ja vaaratilanteet kodin ulkopuolella, jalkineetKiiruhtaminen, huolimattomuus, ”turhien” riskien ottaminen, liiallinen varovaisuus, omien voimavarojen yli- tai aliarviointi, levottomuus, väsymys ja vireystila, energiataso ja nestehukka

Testit ja mittarit kaatumisvaaran arvioinnin tukena

Kaatumisvaaran arviointi tulee tehdä aina, kun ikääntynyt on kaatunut, joutunut sairaalaan tai kun, asuinympäristö vaihtuu. Ikääntyneen terveydentilan muuttuminen voi vaikuttaa kaatumisvaaraan ja tämän vuoksi kaatumisriski tulee arvioida uudelleen terveydentilan muutosten yhteydessä. Kaatumisvaaran arviointi tulee tehdä säännöllisesti kaatumisten ehkäisyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaatumisen arviointiin voidaan käyttää erilaisia mittareita, ja ne kertovat enemmän kuin silmämääräinen arviointi. (Pajala 2012, 107-120.)

Yleinen hoivapalveluissa ja sairaaloissa käytetty kaatumisen arvioinnin mittari on FRAT (Falls Risk Assessment Tool) (FRAT 2012). Ikääntyneiden kaatumisvaaraa voidaan arvioida myös ABC–asteikon (Activity-Spesific Balance Confidence) avulla (Pajala 2012, 110).

Kuinka kaatumista voidaan ennaltaehkäistä?

Yksilöllisesti suunnitellulla liikuntaharjoittelulla ja vaaratekijöiden tunnistuksella pystytään parhaiten ennaltaehkäisemään kaatumisia ikääntyneillä (Havulinna ym. 2017). Kaatumisen ennaltaehkäisyssä tulee huomioida hyvä ravitsemustila, jonka avulla voidaan ehkäistä lihaskatoa, ylläpitää kehon hallintaa ja toimintakykyä (Schwab 2019).

Lattiapintojen puhtaanapito sekä luistamattomuus, tukikaiteet ja ohjaus yhdessä vähentävät ikääntyneiden alttiutta kaatumiselle (Pajala 2012, 51). Näkökyvyn säännöllisellä huoltamisella ja sopivalla valaistuksella voidaan myös ennaltaehkäistä kaatumisia (Saarsalmi & Koivula 2017, 44).

Kaatumisen ennaltaehkäisyn opas

Rädyn (2020) opinnäytetyö käsitteli ikääntyneiden kaatumisen ennaltaehkäisyä. Ikääntyneiden määrän kasvaessa kaatumisen ennaltaehkäisyn huomioiminen ja toteuttaminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Kaatumista ehkäisevällä toiminnalla pystytään ylläpitämään ja edistämään ikäihmisten elämänlaatua, vähentää kaatumisvammoja sekä terveydenhuollon kustannuksia (Sievänen ym. 2014, 1).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli ennaltaehkäistä ikääntyneiden kaatumisia Attendo Tähdistössä. Tähdistö on vanhuksille tarkoitettu palveluasumisen yksikkö. Tarkoituksena oli edistää hoitohenkilökunnan tietoisuutta ikääntyneiden kaatumisista sekä niiden ennaltaehkäisystä. Tavoitteena oli tuottaa Tähdistön hoitohenkilökunnalle opas, jossa on tiivistetty ikääntyneiden kaatumisen ennaltaehkäisyn tärkeimmät seikat.

Ikääntyneiden kaatumisen ennaltaehkäisyn oppaasta tuli kolmen A4 paperisivun kokoinen. Opas sisälsi ikääntyneiden kaatumisen vaaratekijät, kaatumisriskin arvioinnin sekä kaatumisen ennaltaehkäisyn. Loppuun lisättiin ”lisätietoja”- otsikko, jossa on linkkejä, joiden avulla henkilökunta pystyi hakemaan lisätietoa aiheesta.

Tähdistön esimies ja hoitohenkilökunta arvioivat oppaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Palautteen mukaan toimeksiantaja sekä henkilökunta koki oppaan tarpeelliseksi yksikölle. Hoitohenkilökunnasta suurin osa koki saaneensa uutta näkökulmaa kaatumisen ennaltaehkäisyyn. Osa hoitohenkilökunnasta toivoi oppaan laajentamista. Tämän vuoksi oppaan loppuun lisättiin lisätietoihin lähteet, joista hoitohenkilökunta voi halutessaan saada lisää tietoa ikääntyneiden kaatumisen ennaltaehkäisystä. Jokainen henkilökunnasta koki voivansa hyödyntää opasta työssään.

Tulevaisuudessa opasta voidaan muokata yksilöllisemmäksi asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Oppaaseen voidaan myös lisätä esimerkiksi kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä vastaavia aktiviteetteja.

Lähteet

FRAT. 2012. Lyhyt kaatumisvaaran arviointi. Hoivapalvelut ja sairaala. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/documents/966696/1449811/FRAT_.pdf/895413f0-490a-4a87-8269-cb99912453bb

Hartikainen, S. & Antikainen, R. 2019. Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet. Sic! Fimea. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136987/Tunnista%20kaatumisvaaraa%20lisäävät%20lääkkeet.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Havulinna, S., Piirtola, M., Karinkanta, S., Pitkänen, T., Punakallio, A., Sihvonen, S., Kettunen, J. & Häkkinen, H. 2017. Kaatumisen ja esikaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Terveyskirjasto. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00003

Pajala, S. 2012. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. IKINÄ-opas. UKK-instituutti. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: https://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1555-IKINa-opas.pdf

Räty, M. 2020. Ikääntyneiden kaatumisen ennaltaehkäisy: opas Attendo Tähdistön hoitohenkilökunnalle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyö. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004205441

Saarelma, O. 2019. Kaatuileva vanhus. Terveyskirjasto. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00760

Saarsalmi, O. & Koivula, R. 2017. Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134849/URN_ISBN_978-952-302-895-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Schwab, U. 2019. Ikääntyneiden ravitsemus. Terveyskirjasto. [viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01086

Sievänen, H. Katinkanta, S. Tokola, K. Pajala, S. Vasankari, T. Kaikkonen, R. 2014. Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset Suomessa. Terveyden ja
hyvinvoinninlaitos. [viitattu 14.12.2019]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116072/URN_ISBN_978-952-302-205-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjoittajat

Miira Räty on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva sairaanhoitajaopiskelija.

Sari Lappalainen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/686685 (CC0)

Julkaistu 14.5.2020

Viittausohje

Räty, M. & Lappalainen, S. 2020. Ikääntyneiden kaatumisen ennaltaehkäisy. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/ikaantyneiden-kaatumisen-ennaltaehkaisy/