Ihmislähtöinen oppiminen insinööriosaamisen uudistamisessa

Aloitettaessa LAB ammattikorkeakoulun toimintaa, nostettiin teknologian yksikön strategiatyössä yhtenä tavoitteena uudistaa insinööriosaamista Suomessa. Samaan aikaan pieni joukko innokkaita oppimisen tutkijoita pohti, kuinka saada opiskelijoille vahvistettua oppimisen ilon tunnetta. Näistä lähtökohdista alkoi ihmislähtöisen oppimismallin rakentaminen.

Kirjoittaja: Tapani Heikkilä

Mallin taustalla ovat työelämän tositilanteet ja haasteet. Oppiminen simuloi työelämän tilanteita siten, että ensin haasteet ovat pienimuotoisia ja oppimisen mahdollistavia virheitä tehdään, sallitaan ja niihin kannustetaan. Oppimispolun edetessä haasteet kasvavat ja virheet vähenevät eli lähestytään sitä hetkeä, kun oppija voi loikata sujuvasti koulumaailmasta palkkatyöhön.

Ihmisläheinen oppiminen – Human Based Learning – alkaa siitä, että opiskelija herättää itsessään uteliaisuuden ja rakentaa itse ja omista lähtökohdistaan oman oppimispolun ja -suunnan. Tämä poikkeaa radikaalisti perinteisestä mallista juuri siinä, että sekä suunta, syvyys että etenemisnopeus ovat täysin opiskelijasta itsestään kiinni. Tätä mallia käytetään nyt Industrial Mechanical Engineering ohjelmassa. Malli muistuttaa paljolti Tiimiakatemian laajasti testaamaa oppimissopimusmallia, missä opiskelija omista lähtökohdistaan tekee sopimuksen itsensä ja valmentajansa kanssa oppimistavoitteista (Tiimiakatemia 2022).

Motivaatio ja ilo kaiken oppimisen taustalla

Mietitäänpä tilannetta, missä olemme halunneet oppia ja kokea jotain uutta. Esimerkiksi junioreina lähteneet harrastamaan jotain pallopeliä. Aivan ensimmäisenä on herätetty uteliaisuus pelin kautta; höntsäilemme, pompottelemme tai heittelemme palloa ja pelaamme peliä sellaisena kuin olemme sen nähneet. Tästä syntyy uteliaisuus, mielenkiinto ja intohimo lajia kohtaan. Kun taitomme kehittyvät, saamme valmennusta lajiin liittyviin yksityiskohtiin: kuinka potkaista tai laukaista teknisesti paremmin, kuinka luistella nopeammin, kuinka ohittaa vastustaja tai estää vastustajaa etenemästä. Jos lajitaito ja mielenkiinto edelleen kasvavat, alkavat tukevat perusharjoitteet kuten kuntosali ja lenkkeily – ihan viimeisenä tulevat taktiset harjoitteet eli teoria. Eli ne, mitä me varsin laajasti kutsumme perusasioiksi tulevat mukaan vasta viimeisenä. Tätä samaa oppimiskäsitystä oma tiimimme haluaa käyttää oppimisessa: ensin haetaan uteliaisuus rakentamalla erilaisia asioita, mielenkiinnon noustessa johonkin tiettyyn asiaan valmennetaan niitä taitoja ja vasta tarvittaessa keskitytään perinteisiin perusasioihin kuten luonnontieteisiin ja niihinkin todellisten tarpeiden kautta.

Oppimisen maailmassa ei ole oikeaa ja väärää, ei parempaa ja huonompaa. Oma usko on kuitenkin vahva siihen, että tällainen ihmislähtöinen oppimismalli on innostava, motivoiva ja sitä kautta positiivisesti vaikuttava tapa saada ihminen oppimaan uutta.

Ihmislähtöinen oppiminen vaikuttaa pitovoimaan sekä regointikykyymme kohdatessamme ulkoisia muutoksia

Kyseisen valmennuksen avulla saamme taklattua lukuisat haasteet, joita nyt pyrimme ratkaisemaan erilaisten konseptien tai mallien kautta, kuten Fast Track, yksilölliset oppimispolut, yrityslähtöiset tiimioppimiset, tuetun oppimisen mallit jne. Human Based Learning toimii myös erityisen ketterästi tilanteissa, joissa paikallinen yrityskenttä – tyypillisesti teknologiateollisuuden kehittyvät yritykset – hakevat osaajia nopealla aikataululla ketterästi. Malli on siis todellinen win-win malli niin oppijan kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta.

Toimintatapa haastaa sekä oppijan että valmentajan. Tässä mallissa ei ole suunniteltuja kursseja ja niiden sisältöjä valmiiksi mietittynä, vaan opiskelijan tulee ottaa vastuuta omasta oppimisestaan niin sisällöllisesti, aikataulullisesti kuin aiheen syvyyden näkökulmastakin. Valmentajaa tämä haastaa sikäli, ettei turvana ole valmiiksi tehtyjä esityskalvoja – jotka käydään läpi kaiken varalta – eikä valmiita tehtäviä pankista, vaan opiskelija esittää mielenkiinnon kohteen tai saamme täysin satunnaisen toimeksiannon ulkoa ja tätä lähdetään yhdessä ratkomaan opiskelijan toimin valmentajien avulla. Tässä ajattelussa korostuu oppimisen valmentaminen tiedon kaatamisen sijaan.

Rakenteellisesti tarkasteltuna ohjelman opetussuunnitelma sisältää kolme laajempaa kokonaisuutta, joiden sisällä opiskelijat taklaavat haasteita osatoteutuksina ja tätä kautta keräävät itselleen sekä osaamisportfoliota että toki samalla Peppiin opintopisteitä. He käyttävät mahdollisuuksien mukaan erilaisia fasiliteetteja – kuten Jamie Hyneman Center (JHC) – sekä tietysti digitaalisia ympäristöjä. Ideaalitilanteessa ensimmäisen kokonaisuuden aikana tussaroidaan omia ajatuksia ja haaveita konkretiaksi, toisen vaiheen aikana ollaan mukana mahdollisimman reaalisissa hankkeissa ja kolmannessa vaiheessa toimitaan näiden hankkeiden eräänlaisina vastuuopiskelijoina. Samaan aikaan oppijoilla on tarjolla kaikki muut oppimisen mahdollisuudet kuten koko maailman avoin verkkotarjonta.

Haastava, mutta palkitseva malli

Malli haastaa siis opiskelijat ja valmentajat. Eikä pelkästään sen suhteen, että eteen tulevia kysymyksiä ei osata ennakoida vaan malli vaatii esim. resurssisuunnitteluun ihan uutta näkökulmaa. Haasteena on myös hakukohdekeskeisyytemme eli nyt ohjelma on perinteisesti rakennettu yhteen ohjelmaan Industrial Mechanical Engineering. Tämä on kuitenkin laajempi ideologia, mikä ei saisi olla sidottuna yhteen hakukohteeseen vaan toimisi sisältöriippumattomana kasvualustana erilaisille oppijoille.

Meillä on kova usko asiaamme ja vilpitön halu laajentaa mallia entisestään. Voisiko tämä olla sitä, mitä innovaatioammattikorkeakoululla ja insinööriosaamisen uudistamisella aidosti tarkoitetaan? Toivomme myös tämän herättävän uteliaisuutta ja synnyttävän laajalti kysymyksen ”miksi”, sen sijaan, että tyydymme helppoihin kysymyksiin ”mitä” ja ”miten”. Itse ainakin olen valmis avoimeen dialogiin kaikkien kiinnostuneiden kanssa.

Lähteet

Tiimiakatemia Global 2022. Oppimissopimus Vinkkejä ja ideoita. Tiimiakatemian julkaisusarja. Viitattu 19.2.2025. Saatavissa https://tiimiakatemia.com/ladattavat/oppimissopimus/

Kirjoittaja

Tapani Heikkilä toimii lehtorina LAB ammattikorkeakoulun teknologian yksikössä tavoitteena käyttää uusia pedagogisia menetelmiä ulkomaalaisten opiskelijoiden maahan integroinnin apuna.

Artikkelikuva: Teemu Leinonen