Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen lisäämiseen on useita asiakaslähtöisiä sekä kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä perusteluita. Parhaimmillaan digitalisaatiolla voidaan ratkaista toimintaan liittyviä kehityshaasteita ja tuoda työhön uusia voimavaroja sekä vahvuuksia. Digitaalisten palvelujen muotoilun opetuksen kytkeminen hyvinvointialueen kehittämistarpeisiin voi tuoda lisäarvoa monipuolisesti kaikille osapuolille.

Kirjoittajat: Arja-Tuulikki Malin, Anu Poikala, Niina Ahvenainen, Riikka Kettunen ja Sari Teräsheimo

Työelämäyhteistyö ammattikorkeakoulun opetuksessa

Keväällä 2024 LAB ammattikorkeakoulun opintojakso Sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palvelujen muotoilu (5 op) toteutettiin työelämälähtöisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Opintojakso sijoittui Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun (YAMK) tutkinto-opiskelijoiden ydinopintoihin. Lähtökohtana työelämäyhteistyössä toteutetun opetuksen suunnittelu perustui LAB ammattikorkeakoulun strategiaan, opintojakson osaamistavoitteisiin ja aineettoman arvon luomiseen hyvinvointialueelle (LAB 2024; Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2024; TEM 2018) ammattikorkeakouluille asetettujen tehtävien mukaisesti (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

Työelämäyhteistyö voi tarjota opiskelijoille innostavia ja motivoivia oppimisen kokemuksia. Työelämän edustajille yhteistyö on usein tuottanut käytännöllistä hyötyä, mikä on myös näkynyt kiinnostuksena yhteistyön jatkamiseen. (Virtanen ym. 2022; Töytäri ym. 2019; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2018). Ammattikorkeakoulun tehtäväksi on tunnistettu myös hyvän elämän edistäminen (Mutanen ym. 2016), mikä on yhdensuuntainen kestävyyden tavoitteiden kanssa (YK-liitto 2024). Tässä artikkelissa hy-vän elämän tavoite konkretisoituu ihmisen elämänkaaren loppupäähän, jossa inhimillisen kärsimyksen vähentäminen ja hyvä elämä pyritään takaamaan tasapuolisesti kaikille palveluita kehittämällä. Digitaa-listen palvelujen muotoilun opetus toteutettiin työelämälähtöisesti geriatrisen osaamiskeskuksen ni-meämien kehittämistarpeiden pohjalta.

Geriatriselle osaamiskeskukselle kehitettiin ratkaisuja yhteistyöllä

Geriatrinen osaamiskeskus on osa ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialan kokonaisuutta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Geriatriseen osaamiskeskukseen kuuluvat: Perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden kahdeksan (8) osastoa Lahdessa, Heinolassa ja Orimattilassa, Geriatrian poliklinikka ja lääkäripalvelut iäkkäille potilaille ja asiakkaille. Keskuksen tavoitteena on tuottaa tehokkaasti ja joustavasti laadukkaita, potilaslähtöisiä akuuttigeriatrian palveluita, potilaan toimintakykyä tukevia kuntouttavia palveluita ja hyvää oireenmukaista hoitoa. Tämä edellyttää sairauksien varhaista diagnosointia, tehokasta hoitoa ja kuntoutusta sekä suunniteltua kotiutusprosessia. Tulosalueella työskentelee noin 300 terveydenhuollon ammattilaista. Geriatriselle osaamiskeskukselle tarjoutui mahdollisuus toteuttaa yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palvelujen muotoilun opiskelijoiden kanssa yhteistyöprojekti, jossa opiskelijat muotoilivat digitaalisia palveluita. Palvelut koskivat haavanhoitoa ja palliatiivista hoitoa.

Palliatiivisessa kotisairaalassa oli päätetty videovastaanottotoiminnan käynnistämistä kevään 2024 aikana. Videovastaanottopalvelulla haluttiin tarjota potilaalle ja hänen läheisilleen mahdollisuus valita nykyaikainen ja helpommin saavutettava palvelumuoto. Käytännön koulutukset asiaan liittyen oli jo henkilöstön osalta toteutettu ennen yhteistyön käynnistymistä. Palliatiivisen kotisairaalan potilaat ovat videovastaanottotoiminnan näkökulmasta haasteellinen kohderyhmä; kenelle ja missä tilanteessa tällainen palvelu on soveltuva. Yhteistyö LAB ammattikorkeakoulun kanssa antoi mahdollisuuden tarkastella palvelutarjontaa kokonaisvaltaisemmin ja toi yksikön ulkopuolelta sote-alan ammattilaisen näkökulman ”boksin ulkopuolelta”. YAMK-opiskelijat tuottivat projektissa videovastaanoton optimaalisen käynnistymisen työkaluiksi muun muassa päätöksentekokaavion ja videovastaanoton checklistan. Nämä kehittämisehdotukset ovat suoraan hyödynnettävissä potilaslähtöisen videovastaanottopalvelun tuottamiseen. Yhteistyö LABin kanssa konkretisoi ja toi näkyväksi henkilöstölle sen, miten löydetään tähän palvelumuotoon sopivat potilaat. Kehittämisprojektissa tuotetut työkalut mahdollistavat palvelun tasalaatuisuuden ja lisäksi tämä vahvistaa palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta.

Osaston J31 kehittämistyö koski haavapalvelua. Opiskelijoille asetettiin tavoitteeksi ja työstettäväksi kaksi kehittämiskohdetta: Alueellisen haavahoidon keskittäminen ajansäästämiseksi ja digitaalisen palvelumuotoilun keinot etävastaanoton pitoon ammattilaisten kesken. Hyvinvointialuetasoinen toiminta-alue luo haavapalvelulle omat haasteensa; haavahoitajan ajankäyttö ja käyntien kohdentuminen maantieteellisesti. Opiskelijoiden työskentely tapahtui palvelumuotoiluprosessia mukaillen ja henkilöstöä osallistaen muun muassa Webropol-kysely lähetettiin haavapalvelua käyttäville hoitajille ja haavahoitajat osallistuivat myös yhteiskehittämistyöpajaan. Lisäksi asiakasymmärrystä kerättiin nykytilasta ja haavapalveluun liittyvistä tarpeista ja haasteista. Näiden tulosten perusteella opiskelijat esittivät ratkaisuehdotuksina sähköinen esitietokaavake ja fraasipohja potilastietojärjestelmään. Opiskelijoiden tekemät kehittämisehdotukset hyödyttävät haavapalvelua säästämällä haavanhoitajan työaikaa: haavahoitaja saa sähköistä esitietolomaketta käyttämällä kattavat esitiedot asiakkaasta ennen haavapalvelun toteuttamista, joka parantaa haavapalvelun koordinointia. Toisena kehittämisaiheena ollutta Digitaalista etävastaanottoa ammattilaisten kesken, ei voida tällä hetkellä toteuttaa hyvinvointialueen tietojärjestelmien puitteissa. Opiskelijat toivat esille, että haavapalvelulla on paljon mahdollisuuksia palvelun jatkokehittämiseen: haavapalvelun yhteistyötä palveluntuottajien kanssa voidaan lisätä käyttämällä hyödyksi teknologian tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi tuottamalla koulutuksellisia videoita yhteistyökumppaneille.

Hyötyä työelämälle ja opiskelijoille

Opintojakson aikana opiskelijat etsivät ratkaisuja palvelujen parantamiseksi käyttämällä palvelumuotoi-lun keinoja ja luovuttavat ratkaisuehdotukset Geriatriselle osaamiskeskukselle. Opintojakson toteutta-miseksi opiskelijat keräsivät tietoja palveluista eri näkökulmista ja LAB ammattikorkeakoulun opettaja ohjasi opiskelijoita. Geriatrinen osaamiskeskus on erittäin tyytyväinen yhteistyössä toteutettuihin kehit-tämisehdotuksiin. Tämä kehittämisprojekti osoitti myös, että erinomaisia kehittämisehdotuksia saadaan aikaan hyvinkin nopeatempoisessa ja lyhyessä ajassa. Opiskelijoille yhteistyö tarjosi ainutlaatuisen tilai-suuden ratkaista aitoja työelämän kehittämishaasteita – Opiskelun ja työn parhaita puolia!

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2013. Finlex. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

LAB. 2024. Opiskelun ja työelämän parhaat puolet. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/info

Mutanen, A., Kantola, M. & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) 2016. Hyvä elämä. Käytäntö, tutkimus ja ammattipedagogiikka. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 44.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2024. Tietoa hyvinvointialueesta. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://www.paijatha.fi/tietoa-hyvinvointialueesta/

TEM. 2018. Arvoa synnyttävän liiketoiminnan lähteillä. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM oppaat ja muut julkaisut 4/2018.

Töytäri, A., Tynjälä, P., Vanhanen-Nuutinen, L., Virtanen, A. & Piirainen, A. 2019. Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21(1), 14–30. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/84452

Vanhanen-Nuutinen, L. & Laitinen-Väänänen, S. 2018. Mitä hyötyä on ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyöstä? Teoksessa A. Mutanen., P. Houni., J. Mäntyvaara. & M. Kantola. (toim.). Hyöty. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 48. 166–177. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/818633

Virtanen, A., Tynjälä, P., Virolainen, M. & Heikkinen, H. L. T. 2022. Opiskelijan oppiminen työelämäyhteistyössä – pedagoginen näkökulma. Teoksessa K. Mäki. & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) 2022. Korkeakoulupedagogiikka : ajat, paikat, tulkinnat. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helian julkaisut 7/2022. 172–191.

YK-liitto. 2024. Kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys

Kirjoittajat

Arja-Tuulikki Malin, HT, KL, VTM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa kehittämistä ja johtamista hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös johtamisen tutkija ja kehittäjä.

Anu Poikala, sh, TtM, on Geriatrisen osaamiskeskuksen palvelupäällikkö

Niina Ahvenainen, sh YAMK, on osastonhoitaja Palliatiivisen ja saattohoidon osastolla J12, sekä palliatiivisessa kotisairaalassa, Salpausselän kuntoutussairaalassa.

Riikka Kettunen, sh YAMK, on apulaisosastonhoitaja Palliatiivisen ja saattohoidon osastolla J12, sekä palliatiivisessa kotisairaalassa, Salpausselän kuntoutussairaalassa.

Sari Teräsheimo, sh YAMK, on osastonhoitaja Haava ja infektioiden hoidon osastolla J31, jonka yhteydessä toimii Ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen haavapalvelukokonaisuus.

 

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-vanha-vanhuus-vanhukset-2906458/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 6.6.2024

Viittausohje

Malin, A-T., Poikala, A., Ahvenainen, N., Kettunen, R. & Teräsheimo, S. 2024. Hyvinvointialueelle digitaalisten palveluiden muotoilua opiskelijavoimin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hyvinvointialueelle-digitaalisten-palveluiden-muotoilua-opiskelijavoimin/