Hyvin suunniteltu teknologian käyttöönotto voi tuottaa tietoa työhyvinvoinnin johtamiseen

Työelämän muutoksessa työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii uudenlaisia keinoja – kuten teknologian hyödyntämistä. Teknologian avulla voidaan tukea ja edistää työhyvinvointia, mikäli teknologian käyttöönotto suunnitellaan hyvin. Suunnittelussa on hyvä pohtia eri näkökulmia, joita tarkastellaan seuraavaksi.

Kirjoittajat: Sari Soutukorva ja Kati Varis

Teknologian avulla voidaan tukea ja edistää työhyvinvointia työelämän muutoksessa

Työhyvinvointi on moninainen ja laaja-alainen käsite. Sosiaali- ja terveysministeriön (2024) määritelmän mukaan työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Henkilöstön työhyvinvointia voivat lisätä muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin parantuessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrä laskee. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)

Työelämän jatkuva muutos haastaa työhyvinvointia ja osaamista. Muuttuvaa työtä kuvaavat esimerkiksi teknologinen kehitys ja muutosten nopeus sekä työn pirstaleisuus, projektimaisuus ja monipaikkaisuus. Toimintaympäristö on epävakaampi, epävarmempi ja monimutkaisempi. Töiden muuttuminen on nostanut fyysisen työkuormituksen rinnalle psykososiaalisen, kognitiivisen, eettisen ja tunnekuormituksen työssä. (Moilanen 2022.) Teknologian avulla voidaan tukea ja edistää työhyvinvointia, jos teknologian käyttöönotto on hyvin suunniteltu. Teknologia voi tuottaa hyvää tietoa työhyvinvoinnin johtamisen tueksi, kun tiedonkeruu suunnitellaan etukäteen huolellisesti.

Onnistunut teknologian käyttöönotto edellyttää inhimillisten näkökulmien huomioimista

Työn Syke –hankkeessa (2024) selvitetään hankkeeseen osallistuvien yritysten työhyvinvointiin liittyviä tarpeita. Mukana olevat yritykset valitsevat yhden tarpeen, jonka tueksi yritykset lähtevät pilotoimaan teknologiaa. Teknologiapilottia suunnitellessa on huomioitava erilaisia näkökulmia. Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta merkittävää on hyvinvointityön jatkuvan kehittämisen ja esillä pitämisen lisäksi myös se, että henkilöstö saadaan sitoutettua hankkeisiin ja tarjottuun hyvinvointia tukevaan toimintaan (Uusitalo 2019). Ihmisten motivoiminen työhyvinvointi-interventioihin voi olla haastavaa johtuen muun muassa ajan puutteesta, erilaisista peloista ja huolista tai asenteista, aikaisemmista negatiivisista kokemuksista ja kyynistyneisyydestä tai jopa uupuneisuudesta (Rauttola ym. 2019) . Jos uutta teknologiaa otetaan käyttöön ilman inhimillisten näkökulmien huomioimista, sillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus organisaation suorituskykyyn (CIPD 2020).

Uuden hyvinvointiteknologian käyttöönotossa on tärkeää varmistaa, että teknologian hyöty ja yrityksen tarve kohtaavat (Lahti 2022). Teknologian hyväksyttävyys ja käytettävyys ovat avainasemassa teknologian käyttöönotossa (Rauttola ym. 2019). Henkilöstön osallistaminen voi antaa suunnittelun tueksi arvokasta tietoa muun muassa aiemmista käyttökokemuksista liittyen käyttöönotettavaan ratkaisuun. Ylimmän johdon tuki ja tehokas viestintä uuden teknologian hyödyistä auttavat sitouttamaan henkilöstöä ja kohottamaan aktiivisuutta. Riittävän osaamisen ja motivaation varmistamiseksi tarvitaan opastusta teknologian käyttöön sekä käyttöönottoa edeltävästi että käytön aikana. Henkilöstön kysymyksille ja palautteelle on hyvä olla oma kanavansa, ja teknologian käyttöä tulee tukea eri näkökulmista. Tukea tarvitaan sekä mitatun tiedon tulkintaan, käytön aikaiseen teknologian ylläpitoon ja huoltoon kuin myös varsinaiseen teknologian käyttöön. (Uusitalo 2019; Lahti 2022.)

Teknologia voi tukea tiedolla johtamista

Työhyvinvointiin liittyvä tieto on tärkeää kaikille organisaatioille. Työhyvinvoinnin johtamisen on pohjauduttava tietoon, joten tietoa on hyvä kerätä säännöllisesti ja käsitellä päätöksenteon tueksi. (Kim 2021.) Teknologian avulla voidaan kerätä tietoa työhyvinvoinnista, esimerkiksi mittaustietoa työstä palautumisesta tai kyselytietoa työhyvinvoinnin tilasta. Toisaalta esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvä sovellus ei välttämättä itsessään tarjoa tietoa, vaan se voi ohjata tauottamaan työtä erilaisten harjoitusten avulla. (Soutukorva 2023.) Tällöin sovelluksen ohelle on hyvä suunnitella tiedonkeruuta esimerkiksi kyselyn tai päiväkirjan avulla, jotta saadaan tietoa sovelluksen käyttöönoton aikaansaamista mahdollisista muutoksista.

Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen on suunnitelmallinen prosessi. On tärkeä pohtia, millaista tietoa tarvitaan, minkälaisia mittareita on käytettävissä ja mitkä ovat sopivat mittarit valittaviksi. (Työterveyslaitos 2024.) Esimerkiksi erilaiset teknologiavaihtoehdot sisältävät mahdollisuuksia ja rajoitteita kerättävän tiedon suhteen. Teknologiaa valittaessa on hyvä huomioida, millaista tietoa halutaan kerätä teknologian avulla.

Tiedonkeruun jälkeen on hyvä perehtyä kerättyyn tietoon ja yhdistellä mahdollisuuksien mukaan erilaisia tietolähteitä. Tiedon pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia. On tärkeä suunnitella tehtävät toimenpiteet huolellisesti – myös niiden seurannan ja arvioinnin osalta. (Työterveyslaitos 2024.) Seurannankin osalta on hyvä pohtia, voidaanko siihen hyödyntää teknologiaa.

Lähteet

CIPD. 2020. Workplace technology. The employee experience. Report July 2020. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://www.cipd.org/globalassets/media/knowledge/knowledge-hub/reports/workplace-technology-2_tcm18-80853.pdf

Kim, C.Y. 2021. Psychological Well-Being, Knowledge Management Behavior and Performance: The Moderating Role of Leader-Member Exchange. Frontiers in Psychology. 12:566516. Viitattu 13.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.566516

Lahti, A. 2022. Näin onnistut uuden hyvinvointiteknologian käyttöönotossa. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://www.atea.fi/blogi/digitalisaatio/nain-onnistut-uuden-hyvinvointiteknologian-kayttoonotossa/?gad_source=1&gclid=CjwKCAiA_5WvBhBAEiwAZtCU7-Ea4RyR4Ksy0SKaEwkLUKO0wjHJoq6cky8Hwr1aL81E-Z45Ln5TGRoC_RAQAvD_BwE

Moilanen, S. 2022. Työelämä ja työt muuttuvat – yhteisöjen ja yksilöiden työhyvinvointi korostuu. Helsinki: Työturvallisuuskeskus. Viitattu 6.3.2024. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/11/Tyo%CC%88ela%CC%88ma%CC%88-ja-tyo%CC%88t-muuttuvat-yhteiso%CC%88jen-ja-yksilo%CC%88iden-tyo%CC%88hyvinvointi-korostuu.pdf

Rauttola, A-P., Halonen, J., Lukander, K., Passi, T., Uusitalo, A., Rauhamaa, S., Virkkala, J. 2019. Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619112

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Työhyvinvointi. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi

Soutukorva, S. 2023. Teknologiaa yritysten työhyvinvoinnin ja osaamisen tarpeisiin. LAB Focus. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/teknologiaa-yritysten-tyohyvinvoinnin-ja-osaamisen-tarpeisiin/

Työn Syke – Teknologiatyökaluja työn, osaamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. 2024. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/tyon-syke

Työterveyslaitos. 2024. Strateginen työkykyjohtaminen johdolle. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/strateginen-tyokykyjohtaminen/strateginen-tyokykyjohtaminen-johdolle

Uusitalo, A. 2021. Hyvinvointiteknologia, työhyvinvointi ja tuottavuus sosiaali- ja terveysalalla. Diplomityö. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, School of Engineering Science. Lappeenranta. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104079594

Kirjoittajat

Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin Hyvinvointiyksikön lehtorina ja toimii Työn Syke –hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään työelämää ja työhyvinvointia.

Kati Varis (TkL, AmO, KTM) työskentelee LABin Liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii Työn Syke –hankkeessa asiantuntijana. Katilla on pitkä työhistoria muun muassa henkilöstön kehittämisen ja muutosjohtamisen tehtävistä ja hän on kiinnostunut kehittämään työhyvinvointia sekä modernia, inhimillistä johtamista työorganisaatioissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/860251(CC0)

Julkaistu 26.3.2024