Hyvän e-johtamisen rakennusaineet

Hyvän johtamisen perusperiaatteet pätevät myös e-johtamiseen. Suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen, vuorovaikutus ja viestintä ovat tarpeelliset niin etä-, lähi- ja hybridijohtamisessa kuin myös koko työyhteisön taidoissa. Etäältä johdettaessa kuitenkin teknologiset taidot korostuvat esihenkilöiden työssä, koska suurin osa kohtaamisista, viestinnästä ja informaatiosta tapahtuu virtuaalisesti.

Kirjoittaja: Nina Haukemaa

Hannele Laakonen (2022) määrittelee teoksessa ”Henkilöstöjohtamisen moninaisuus, ajateltua, koettua, tutkittua” e-johtamisessa oleva kyse teknologisten työkalujen käyttämisestä johtamisessa viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä. Vaikka e-johtamista on tutkittu kansainvälisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan globaaleissa organisaatioissa, e-projekteissa ja virtuaalisissa tiimeissä nosti COVID-19-pandemia räjähdysmäisellä nopeudella e-johtamisen keskeiseksi johtamishaasteeksi ympäri maailman. E-johtamisesta voidaan puhua selkeimmin silloin, kun esihenkilö ei työskenteles fyysisesti samassa työpisteessä työntekijöiden kanssa eikä tapaa heitä päivittäin tai edes viikoittain. E-johtamisen intensiteetti voi vaihdella, joskin täydellistä 100%:in e-johtamista tavataan todennäköisesti vai suuremmissa kansallisissa ja globaaleissa organisaatioissa (Laaksonen 2022, 75) LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön esihenkilöiden tiimiläiset jakautuvat etätyöskentelyn lisäksi kahdelle eri kampukselle. Tämä tarkoittaa, että esihenkilöt eivät työskentele päivittäin kaikkien tiimiläisten kanssa samalla kampuksella, vaikka toki pyrkivätkin olemaan viikoittain läsnä molemmilla kampuksilla. Kaksi kampusta ja etätyömahdollisuus tekee työskentelystä monipaikkaista, missä korostuukin perinteisen johtamisen ohella e-johtaminen. E-johtamisen intensiteetin vaihteluun vaikuttaa lukuvuoden vaikutus työn syklisyyteenä sekä asiantuntijatyön tehtävänkuvien vaihtelevuus. Etätyöskentely oli mahdollista jo LAB-ammattikorkeakoulun edeltäjissä Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, mutta COVID-19-pandemian myötä se lisääntyi LAB-ammattikorkeakoulussa, mikä osaltaan lisäsi myös e-johtamista.

E-johtajalle tarpeellisia ominaisuuksia

E-johtajina menestyvät parhaiten energiset ja tuloshakuiset henkilöt, jotka haluavat oppia uutta ja kantaa vastuuta. Lisäksi he ovat joustavia, analyyttisiä ja omaavat hyvät tekniset taidot. Työskentelytapojen tulee olla suunnitelmallisia, hyvin organisoituja ja delegoituja sekä johdonmukaisia. E-johtajan tulee olla myös sopeutuva ja inspiroiva ja viestinnässään selkeä. Kokemukset osoittavat, että esihenkilön tulisi olla myös hyväntahtoinen ja oikeudenmukainen. Hyväntahtoisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä kohdata toiset ystävällisesti, huomioivasti, arvokkaasti ja kunnioittavasti myös päätöksentekotilanteissa. Oikeudenmukaisuus näyttäytyy johdonmukaisena kohteluna huomioiden mielipiteet, näkemykset, avaamalla päätöksentekoprosessia sekä ylläpitämällä riittäviä palautekeskusteluja. Nämä ominaisuudet ovat todennäköisesti hyviä kaikilla johtajilla, mutta e-johtamisessa ne korostuvat, koska etäisyys ja virtuaalisuus tuovat erilaisia haasteita kuin läheltä johtaminen. (Laaksonen 2022, 76-77)

Suhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan e-johtamisessa erityisesti sosiaalisia ja teknisiä taitoja. Sosiaalisia taitoja ovat esimerkiksi avoin viestintä ja kuunteleminen, ja teknisiä taitoja taas tieto ja viestintätekniikan käytön osaaminen. Suhteiden rakentamiseen esihenkilö tarvitsee myös vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, myötätuntoa ja empatiaa sekä ihmisten käyttäytymisen ymmärtämistä. Kaavion 1 mukaisesti nämä suhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat taidot kietoutuvat toisiinsa ja vahvistavat ja mahdollistavat toistensa vaikutuksen. (Laaksonen 2022, 77)

Kaavio 1. Suhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat taidot (Laaksonen, H. 2022, 77, muokannut Nina Haukemaa)

Laaksonen kuvaa e-johtamista vain esihenkilön yksipuolisena suoritteena. On varmasti kuitenkin hyvä huomioida, että myös e-johtamisessa tarvitaan tiimiläisiltä varsin samoja taitoja ja ominaisuusia kuin esihenkilöiltäkin. Johtaminen ja viestintä ovat aina myös kaksisuuntaista vuorovaikutusta, jolloin myös johdettavilla on merkittävä osallisuus siihen, miten suhde rakentuu ja ylläpidetään. Kaiken kaikkiaan useimmiten voitaisiinkin puhua vain työtekijä- tai työyhteisötaidoista määrittelemättä niitä ilman esihenkilö- tai tiimiläisyys-asemaa. LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön asiantuntijat työskentelevät pääsääntöisesti useammissa työtiimeissä ja ulkoisten sidosryhmien kanssa hallinnollisen esihenkilötiimin lisäksi. Useammissa työtiimeissä ja moninaisissa asiantuntijatehtävissä työskennellessä työyhteisötaitojen merkitys ja oma vastuunotto työyhteisötaidoista on erityisen tärkeää.

Vinkkejä etäjohtamiseen

Teoksesta Läsnä Etänä: seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämässä (2020) löytyy Anna Niemelän, Elina Yrjölän ja Kati Haapakosken vinkkejä etäjohtamiseen. On tärkeää asettaa tavoitteet ja seurata niiden toteutumista. Luottamusta ja yhteenkuuluvuutta on ylläpidettävä, jotta työyhteisö säilyy toimivana. Tunteet on tärkeä huomata myös etätyöskentelyssä ja juhlia onnistumisia ja etsiä jaettavia ilonaiheita. Vaikeat asiat on yleensä järkevää ottaa puheeksi heti, koska asioiden lykkääminen usein vain pahentaa tilannetta. On kuitenkin hyvä tunnistaa, että heti vaikeiden asioiden kohdalla ei tarkoita sitä, ettei välillä ole peruteltua ottaa aikalisä tilanteen rentouttamiseksi ja valtaepäsymmetrian purkamiseksi. (Haapakoski ym. 2020, 174-175) Nämä vinkit myötäilevät yleisesti johtamisen periaatteita, kuitenkin korostuen etäjohtamisessa ja useimmiten ne toimivat toimintaohjeina koko työyhteisölle hyvinä työntekijätaitoina.