Ammattikorkeakoulun tehtävänä on luoda edellytykset opiskelijan laadukkaalle harjoittelulle. Harjoittelun laatua voidaan varmistaa selkeillä ja ajantasaisilla ohjeilla, riittävillä resursseilla sekä tiiviillä yhteistyöllä harjoittelupaikkojen kanssa. Laadukkaan harjoittelun tulee olla suunnitelmallista ja eri toimijoilla selkeät tehtävät ja vastuut. Harjoittelupaikkojen oppimismahdollisuuksien tulee vastata opiskelijoiden tarpeisiin ja koulutuksen osaamisvaatimuksiin.

Kirjoittajat: Pauliina Mäenpää, Eveliina Pitkänen & Kirsi Kallioniemi

Ammattikorkeakoululaki (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932, 4 §) määrittelee ammattikorkeakoulujen tutkintoihin kuuluvaa harjoittelua. Ammatillisen korkea-asteen koulutuksessa on koulutusta järjestetty perinteisesti työelämän tarpeisiin ja sen tavoitteena on vahva työelämälähtöisyys. Pauliina Mäenpää ja Eveliina Pitkänen (2021) tutkivat restonomiopiskelijoiden kokemuksia korkea-asteen harjoitteluprosessista tutkinnossa opiskelevilta ja jo valmistuneilta. Tutkimusaiheena harjoittelu on ajankohtainen ja vähän tutkittu. Harjoittelu on yksi tärkeimmistä ammattikorkeakoulun tutkinnon osista, ja se kuuluu kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Yleensä harjoittelun laajuus on 30 opintopistettä, mikä vastaa noin viittä kuukautta opiskelijan ammattitaitoa syventävää työtä. (JAMK 2021.) Matkailun alalle on perinteisesti työllistytty työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen kautta. Viimeisten parin vuoden aikana harjoittelijoiden määrä on ollut tavallista pienempi (Taloustutkimus 2021).

Harjoittelu osana opintoja

Työelämän oppimisen sanotaan noudattavan ns. 70–20–10-kaavaa eli suurin osa (70 %) uuden oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu työnteon kautta: hoitamalla arkisia työtehtäviä, ratkaisemalla ongelmia työn muuttuessa tai siirtymällä työtehtävästä toiseen. (Halmetoja 2021). Harjoittelu tähtää koulutuksen tavoitteiden mukaisten työelämätaitojen ja ammatillisen osaamisen lisäämiseen. Harjoittelun avulla pyritään vaikuttamaan urakehitykseen suoritustason tehtävistä suunnittelu-, asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Teoriaopintojen väliin ajoittuva tavoitteellinen ja hyvin suunniteltu harjoittelu lisää myös opiskelumotivaatiota. (LAB-ammattikorkeakoulu 2022.)

Ammattikorkeakoulun harjoittelulla on merkittävä rooli opiskelijan ammatillisen kasvun prosessissa. Se auttaa etenemään kohti omia uratavoitteita ja luo pohjaa itsensä kehittämiseen. Harjoittelu yhdistää teoriassa opitut taidot käytäntöön, jolloin opiskelijan ammattitaito ja työelämätaidot kehittyvät tulevaisuutta varten. (LAB-ammattikorkeakoulu 2022.)

Työelämässä 20 prosenttia uuden oppimisesta ja kehittymisestä arvioidaan syntyvän jakamalla eli esimerkiksi palautetta saamalla ja antamalla, jakamalla kokemuksia, seuraamalla kollegan tai esimiehen työtä ja verkostoitumalla (Halmetoja 2021). Harjoittelupaikan valinta on tärkeä, koska harjoittelulla voi olla suuri vaikutus opiskelijan tulevaisuuteen. Harjoitteluaikana luodut verkostot voivat olla merkittäviä tulevan työuran kannalta. Harjoittelun aikana opiskelijan työelämätaidot vahvistuvat käytännön työkokemuksen avulla. Ammatillisen kasvun ja oppimisen kannalta on tärkeää, että harjoittelupaikka on mieluisa, tukee opiskelijan omaa sisäistä motivaatiota ja osaamista. (Specia 2020.)

Verkostoituminen on tärkeää työelämässä. Noin kolme neljästä työnhakijasta työllistyy julkisten työnhakujen ulkopuolella verkostojen avulla. Harjoittelujakso on yksi viimeisimmistä mahdollisuuksista opiskeluajan verkostoitumiseen. (Sitra 2017; Specia 2020.) Opiskeluajan verkostoon kuuluvat harjoittelusta saatujen verkostojen lisäksi myös opiskelukaverit, sekä koulutuksissa ja työtilaisuuksissa tavatut henkilöt. LinkedIn on nykyaikainen verkostoitumiskanava, missä verkostojen ylläpitäminen ja yhteydenpito on tehokasta. (Specia 2020; Monster.)

Oman osaamisen sanoittaminen

Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen edistää opiskelijan oppimisprosessia ja lisää mahdollisuuksia kehittää uusia vahvuuksia. Ammatilliseen kasvuun vaaditaan kykyä olla realistinen omien urasuunnitelmien suhteen, jotta pystyy muodostamaan itselleen toteutettavia tavoitteita. (Ruohotie 2000, 49–55.) Arvioidaan, että vain 10 prosenttia työelämässä opitaan erilaisissa koulutustilanteissa, kuten valmennuksissa ja seminaareissa (Halmetoja 2021). Harjoittelu antaa mahdollisuuden reflektoida omaa osaamista ja opittuja asioita. Oman osaamisen kehittämisen kannalta reflektoitavia asioita ovat esimerkiksi työtehtävät, järjestelmien ja ohjelmien käyttö, työskentelytavat, kehityskohteet sekä asiat, jotka on kokenut innostaviksi. Oman osaamisen sanoittaminen toimii osana opiskelijan oppimisprosessia kohti ammattilaisuutta. (Specia 2020.)

Restonomien harjoittelujakson kehittäminen

Mäenpään ja Pitkäsen (2021) tekemän kyselyn pohjalta merkittävimmät kehityskohteet restonomien harjoittelujaksolle ovat tavoitteiden asettamisessa harjoittelulle, harjoittelun palkallisuudessa, ohjauksen ja tuen saamisessa harjoittelun aikana, työtehtävien sisällössä ja yhteydenpidossa harjoittelun aikana. Harjoittelun sisältö ja tavoitteet tulisi pystyä kertomaan opiskelijoille ja harjoittelupaikoille selkeämmin, jotta yhteinen näkemys harjoittelusta olisi yhteneväinen. Pidempi harjoittelujakso palkallisena lisäisi opiskelijoiden motivaatiota alalle. Korkeakoululta toivotaan lisää tukea harjoittelupaikan etsimiseen, jotta yksilölliset opintopolut olisivat mahdollisia. Opiskelijoita toivotaan kannustettavan hakeutumaan haastavimpiin tehtäviin rutiinitehtävien sijaan. Tutoropettajilta ja harjoittelun ohjaajilta toivottiin enemmän yhteydenpitoa harjoittelun aikana. Oikeanlaisia työvälineitä tulisi löytää opiskelijoiden pystyvyyden tunteen vahvistamiseen. Yhdeksi isoksi haasteeksi on koettu varsinkin koulun puolelta se, miten voidaan vaikuttaa siihen, että harjoittelupaikan työnantajat uskaltaisivat antaa opiskelijoille vastuuta ja sen ensimmäisen mahdollisuuden.

Helsingin seudun kauppakamari teetti tutkimuksen työvoiman saatavuudesta ja alan osaamistarpeista alan yrityksiltä 2021. Tulosten mukaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä voidaan ja kannattaa tutkimuksen mukaan kehittää edelleen. Yritykset toivovat muun muassa työharjoitteluiden parempaa seurantaa ammatillisten oppilaitosten puolelta ja opettajien läsnäoloa työpaikoilla. Yritykset näkevät harjoittelupaikkojen tarjoamisen hyvänä rekrytointikanavana. Se mahdollistaa nuorille mahdollisuuden tutustua käytännön töihin ja työnantajalle mahdollisuuden löytää lupaavia uusia työntekijöitä. Pitkät harjoittelujaksot ovat hyödyksi niin opiskelijoille kuin yrityksillekin. Ne mahdollistavat helpommin tulevan työsuhteen, kun tekijä on päässyt sisään taloon. Tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen osalta esiin nousi mahdollisuus tarjota opiskelijoille tilaisuuksia lopputyön tekemiseen. (Taloustutkimus 2021.)

Matkailualalla pitää ottaa huomioon nuorille tärkeät asiat. Alavalintaa miettiessään nuorille on erityisen tärkeitä kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus. Kolmanneksi eniten nuoret arvostavat hyvää työskentelyilmapiiriä. Lähes yhtä tärkeinä he pitävät mahdollisuutta tehdä asioita, jotka kokevat tärkeiksi. (Tenhunen-Ruotsalainen 2021.) Uhkaava osaajapula eri aloilla pakottaa toimijat kehittämään toimintaansa ja tekemään työpaikoista entistä houkuttelevampia. Yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kesken auttaa molempia vastaamaan tuleviin haasteisiin. Tavoitteellinen, suunniteltu harjoittelu ja hyvä työnantajan imago voivat auttaa uusien osaajien rekrytoinnissa jatkossa.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Finlex. Viitattu 13.12.2021. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Akavan erityisalat. Työharjoittelijan opas. Viitattu 10.12.2021. Saatavissa https://specia.fi/wp-content/uploads/2018/10/tyoharjoitteluopas_2018_netti.pdf

Halmetoja, M. 2021. Osaaminen näkyy lisämahdollisuuksina mara-alallakin. Viitattu 13.12.2021. Saatavissa https://www.mara.fi/ajankohtaista/uutiset/osaaminen-nakyviin-lisamahdollisuuksia-mara-alallakin.html

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Harjoittelun opinto-opas. Viitattu 10.12.2021. Saatavissa https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/opiskelu/harjoittelu/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. eLAB. Harjoittelut. Viitattu 10.12.2021. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/harjoittelut

Nybom, P. 7 tapaa verkostoitua. Viitattu 10.12.2021. Saatavissa https://www.monster.fi/artikkelit/tyonhakijoille/7-tapaa-verkostoitua

Pitkänen, E. & Mäenpää, P. 2021. Harjoittelu osana opintoja. Näkemyksiä ja kehitysehdotuksia restonomiopiskelijoiden työharjoittelujaksolle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425945

Ruohotie, P. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY.

Sitra. 2017. Työelämätutkimus 2017: Somen kautta voi löytää töitä tai tulla löydetyksi. Viitattu 10.12.2021. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/tyoelamatutkimus-2017-yli-puolet-suomalaisista-vahtanut-ammattia-tai-alaa/

Specia. 2020. Korkeakouluharjoittelu-opas. Viitattu 10.12.2021. Saatavissa https://specia.fi/wp-content/uploads/2020/11/specia_korkeakouluharjoitteluopas_205x265_091120_sivuittain.pdf

Taloustutkimus. 2021. Työvoiman saatavuus- ja kysyntä sekä osaamistarpeet matkailu- ja ravintola-alalla: Syvähaastattelut: Tutkimusraportti. Viitattu 13.12.2021. Saatavissa https://view.taiqa.com/helsinki.chamber/ennakointikamari-tyovoiman-saatavuus-ja-kysynta-seka-osaamistarpeet-mara-alalla#/page=12

Tenhunen-Ruotsalainen, L. 2021. TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2021: Nuorten työelämänmaisemat. Talous ja nuoret TAT. Viitattu 13.12.2021. Saatavissa https://www.tat.fi/wp-content/uploads/2021/05/2021_TAT-Nuorten-tulevaisuusraportti_tutkimusdiat.pdf

Kirjoittajat

Pauliina Mäenpää on valmistunut restonomiksi LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksiköstä.

Eveliina Pitkänen on valmistunut restonomiksi LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksiköstä.

Kirsi Kallioniemi työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/559565 (CC0)

Julkaistu 31.1.2022

Viittausohje

Mäenpää, P., Pitkänen, E. & Kallioniemi, K. 2022. Harjoittelu tekee ammattilaisen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/harjoittelu-tekee-ammattilaisen/