Hanketoiminnan kokonaisvaikuttavuuden mittaaminen on rahoittajan tehtävä

Hanketoiminnalla on tarkoitus tuottaa tuloksia ja vaikuttavuutta. Tyypillisesti vaikuttavuuden mittaamista ei kuitenkaan nähdä hanketoimintaa kannattelevana ja eteenpäin vievänä asiana vaan hankkeiden oman toiminnan mittaaminen pysähtyy määrällisiin tuloksiin, koska ne on helpompi tuoda esiin. Rahoittajien ei kuitenkaan kannattaisi tyytyä esittelemään vain tuloksia vaan kehittää itselleen isompaa vaikuttavuuden mittaamisen kokonaisuutta tietojohtamisen kautta.

Kirjoittajat: Terhi Sandberg & Mirja Kälviäinen

Vaikuttavuudesta puhuminen alkaa aina tyypillisesti vaikuttavuuden kompleksisuuden toteamisella. Hanketyön vaikuttavuutta sanallistettiin yhdessä Hämeen Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen kanssa prosessissa, jota käsitellään Sandbergin (2023) opinnäytetyössä Vava maaseuturahoitus: EU:n maaseuturahoituksen vaikuttavuuspolku hankkeille ja rahoittajille. Mittaaminen, tuloksien seuraaminen ja niiden kautta strategian ohjaaminen rahoittajien konkreettisena toimintana on edellytys hankkeiden vaikutusten ja niiden kautta pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiselle.

Vaikuttavuus lyhyesti

Vaikuttavuus sekoitetaan usein yhteen vaikutusten kanssa, ja näiden kahden eron ymmärtäminen on tärkeää. Vaikuttavuusajattelu perustuu logiikkaketjuun, joka tunnetaan englanninkielisellä akronyymillä IOOI: Input, Output, Outcome, Impact. Käytän tässä käännöstä Panos, Tuotos, Vaikutus, Vaikuttavuus.

• Input eli Panos-vaiheeseen sisältyvät asiat, joita työhön laitetaan, esimerkiksi työtuntien määrä tai rahabudjetti.

• Output eli Tuotos-vaiheessa tuloksia ovat panosten suorimmat seuraukset: kuinka monen ihmisen kanssa puhuttiin tai kuinka monta sivua raporttia tuotettiin.

• Outcome eli Vaikutus kertoo, mitä muutoksia saavutettiin kohdeyleisössä: kuinka moni oppi lukemaan, kuinka monen elämäntavat muuttuivat. Vaikutuksesta johdetaan vaikuttavuustavoite, joka on tavoitellusta muutoksesta syntyvä vaikuttavuus.

• Impact eli Vaikuttavuus on muutos hyvinvoinnissa, joka saavutetaan tiettyjen toimien ansiosta, esimerkiksi, miten lukemaan oppineiden elämä muuttuu tai millainen ei-syrjäytyneen elämästä tulee aiempaan polkuun verrattuna. (Heliskoski ym. 2018, 5.)

Vaikuttavuudesta yhteisöjä ja yrityksiä konsultoiva Saila Tykkyläinen (2021) avaa blogikirjoituksessaan vaikuttavuus termin merkitystä niin, että vaikuttavuus voidaan ymmärtää tavoitteellisena muutoksena sekä organisaation kyvyllä saada tavoittelemansa muutokset aikaan.
Tavoite voi olla jokin konkreettinen asia. EU:n maaseuturahaston kehityshankkeissa se on usein esimerkiksi kylätalon korjaaminen käyttöön sopivaksi. Hankkeen tavoite on saada tämä tehtyä, mutta vaikuttavuustavoite on se jokin, mitä kylätalolla alkaa tapahtua, kun se on korjattu. Nuorten harrastusmahdollisuudet tai yhteisöllinen toiminta kylällä lisääntyy ja sitä kautta saadaan kenties uusia asukkaita tai vanhat asukkaat eivät muuta pois. Tämän tavoitteen mittaaminen, usein vuosien kuluttua hankkeen toiminnan loppumisesta ei kuitenkaan voi ajatella kuuluvan enää hankkeelle.

Miksi mittaamme?

Arvioinnin tarkoitus on tuottaa tietoa nykytilasta ja tunnistaa kehityskohteet (Juholin 2010, 28). Arvioinnin ja mittaamisen avulla selvitetään ovatko toiminnan tavoitteet linjassa koko organisaation strategian kanssa (Juholin 2010, 29). Jatkuvan ja toisteisen mittaamisen kautta toimintaa voidaan myös kehittää eteenpäin ja suunnata uudelleen tarvittaessa.

Mittaamalla toimintaa tarkistamme myös, että resurssit on suunnattu oikeaan asiaan ja ne ovat riittäviä. Vaikuttavuus tulee usein esiin myös välillisesti eikä suoraan, joten vaikuttavuuden tarkastelussa on pohdittava myös välillisiä näkökulmia. Mittaamisen analysoinnissa on esimerkiksi syytä ottaa myös huomioon muiden toimijoiden panostukset samalla alueelle ja niiden vaikuttavuus samoihin asioihin.

Vuosina 2016-2019 Hyvän mitta -hanke selvitti ja sanoitti vaikuttavuutta. Hankkeessa luokiteltiin mittarityypit kolmeen erilaiseen kategoriaan.

Toimintaa ohjaavat ja sen laatua varmistavat prosessimittarit.

Prosessimittareita on mittaristossa usein eniten. Mittarit kuvaavat usein toiminnan ja osallistujien määrää, käytettyjä resursseja ja muita vastaavia laskennallisia asioita.

Muutoksen suuntaa ja suuruutta mitataan monipuolisilla tulosmittareilla.

Tulosmittarit ovat aina suhteessa tavoitteisiin ja niitä voidaan asettaa eri aikajänteille riippuen toiminnan luonteesta. Mittareiden määrä riippuu kohderyhmien ja tavoitteiden määrittelyistä. Tulosmittarit usein indikoivat sitä mihin suuntaan asiat kehittyvät, kuten esimerkiksi tuleeko osallistujia lisää suhteessa aiempaan tai kasvaako toiminnan tunnettuus pidemmällä aikavälillä.

Vaikuttavuusmittarit kertovat muutoksesta yhteiskunnan tasolla.

Vaikuttavuusmittarit kertovat muutoksesta jokin aiemmin määritellyn tavoitteen suhteen. Vaikuttavuusmittareissa onkin siksi keskityttävä määrän sijasta laatuun. Vaikuttavuutta on vaativaa osoittaa, joten kannattaa mieluummin hioa yksi tai kaksi timanttista mittaria kuin kehittää viisi huonoa. (Hyvän mitta -hanke).

Vaikuttavuuden mittaaminen

Mittaamisen kautta on seurattavissa laadun ja määrän lisäksi myös sitä, toteutuvatko tavoitellut muutokset, kun muutostoive on sanoitettu ennakkoon. Mitattava muutostavoite ohjaa ja kirittää hanketta kohti vaikuttavampaa lopputulosta. Tavoite on jokaisen hankehakemuksen ydin. Kaikki hakemuksen muut osa-alueet, kuten resurssit, kumppanit, mittarit, toimenpiteet ja tuotokset pitäisi perustella suhteessa tavoitteeseen.

Vaikuttavuuden mittaaminen vaatii rahoittajilta pitkän aikavälin seurantaa sekä rohkeutta ottaa kiinni laadullisista toiveista ja jättää määrälliset tavoitteet sivuun. Luvut tuovat kuitenkin turvaa, vaikka vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeä osa koko organisaation arvoketjua. Pelkkä tulosten esittäminen ei riitä, vaan tarvitaan tulkintaa siitä, mitä tämä merkitsee ja mitä tulosten perusteella voidaan päätellä. (Juholin 2010, 80.)

Vaikuttavuuden arvioiminen pitkällä aikavälillä vaatii rahoittajilta strategisen suunnitelman ja seurannan, jossa on määritelty aiemman tilanteen vertailukohta. Tällä tavoin johdetusta analyysista on mahdollista tehdä muutokseen liittyviä johtopäätöksiä ja kertoa eteenpäin rahoittajien toiminnan vaikuttavuudesta tietyllä alueella.

Lähteet

Heliskoski, J. Humala, H. Kopola, R. Tonteri, A. Tykkyläinen, S. Sitra 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit -Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Julkaisu. Viitattu 14.6.2021. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/03/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf

Hyvän mitta –hanke. 2019. Verkkosivusto. Viitattu 14.6.2023. Saatavissa https://www.hyvanmitta.fi/mittaaminen/

Juholin, E. 2010. Arvioi ja paranna! Viestinnän mittaamisen opas. [Helsinki]: Infor.

Sandberg, T. 2023. Vaikuttava maaseuturahoitus EU:n maaseuturahoituksen vaikuttavuuspolku hankkeille ja rahoittajille. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313261

Tykkyläinen, S. 2021. Mitä vaikuttavuus on. Blogi. Viitattu 9.11.2021. Saatavissa https://vaikuttavayritys.fi/mita-vaikuttavuus-on/

Kirjoittajat

Terhi Sandberg on Muotoilija YAMK, jonka työpöydällä liikkuu asiakkaalle tarjottavien palvelujen, viestinnän ja strategisen toiminnan muotoilua tarpeiden mukaan.

Mirja Kälviäinen on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluajattelun ja asiakaskokemuksen YAMK-koulutuksesta vastaava yliopettaja.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1446497 (CC0)

Julkaistu 30.6.2023