E-urheilu ottaa yhä suurempaa jalansijaa kansallisessa ja kansainvälisessä urheilussa. Tämän myötä valmennuksen merkitys kasvaa pelaajien arjessa. Pitkät peliajat altistavat tuki- ja liikuntaelinten vaivoille, joiden ennaltaehkäisyssä fysioterapeuteilla on merkittävä rooli.

Kirjoittajat: Juuso Havia, Maiju Keski-Ruismäki & Milla Reponen

E-urheilu

E-urheilu eli elektroninen urheilu on kilpailullista videopelien pelaamista ja se on kasvava laji Suomessa. Maailmalla e-urheilulla on jo suuret katsojamäärät ja ammattipelaajien valmennukseen osallistuu laaja moniammatillinen työryhmä. Suomessa eSports SM-liiga (ESML) pyrkii luomaan pelaajille selkeän valmennuspolun. Osana tätä valmennuspolkua LAB-ammattikorkeakoulun kaksi keväällä valmistuvaa fysioterapeuttiopiskelijaa alkoivat kehittää terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää valmennusta ESML:n pelaajille.

Fysioterapian merkitys e-urheilussa

Kuten perinteisissä kilpaurheilulajeissa, ovat myös e-urheilijat alttiita erilaisille rasitusvammoille. Yleisimpiä pelaajien tuki- ja liikuntaelinten ongelmia ovat erilaiset niska-hartiaseudun ja selän kiputilat sekä yläraajan ja erityisesti ranteen ja käden alueen kiputilat ja vaivat. Valitettavasti monet pelaajien kokemat vaivat jäävät ilmoittamatta, sillä he ajattelevat vaivan hoidon vievän aikaa pois pelaamisesta. (DiFrancisco-Donoghue ym. 2019.)

Pelaajat käyttävät aikaa harjoitteluun keskimäärin 3–10 tuntia päivässä (DiFrancisco-Donoghue ym. 2019). Pitkät istumisajat ilman taukoja voivat olla yksi osasyy siihen, miksi pelaajat kokevat eniten niska-hartiaseudun ja selän alueen kiputiloja. Fysioterapialle olisi tarvetta e-urheilun kentällä edellä mainittujen vaivojen ennaltaehkäisyssä ja kuntouttamisessa.

Pelaajien motivointi terveydenalan ammattilaisen valmennukseen on haastavaa, sillä he eivät välttämättä ole tottuneet fyysiseen aktiivisuuteen eivätkä ymmärrä terveyden vaikutuksia pelaamiseen (DiFrancisco-Donoghue ym. 2019). Toisaalta kaikki eivät välttämättä edes tiedä mitä fysioterapia oikeasti on, jolloin sitä ei nähdä tärkeäksi, eikä sitä osata hyödyntää. Fysioterapeuttien koko potentiaalin hyödyntäminen on vielä työn alla monella eri toimialalla, eikä e-urheilu ole poikkeus tässä asiassa.

Opiskelijoiden syventävä harjoittelu e-urheilun parissa

Pelaajien lähtötilannetta kartoitettiin Webropol -kyselyllä. Liigapelaajia on noin 60 (12 joukkuetta), mutta vastauksia saatiin vain yksi. Kyselyn jälkeen lähestyttiin henkilökohtaisesti suoraan joukkueiden kapteeneita. Yksi motivoitunut joukkue osallistui valmennusprosessiin. Joukkueen kanssa pidettiin yhteisiä etätapaamisia Discord-sovelluksen kautta. Ensimmäisellä haastattelukerralla tutustuttiin joukkueeseen ja kartoitettiin tarpeita sekä ymmärrystä fysioterapian merkityksestä. Valmennusprosessi suunniteltiin haastattelun pohjalta asiakaslähtöisesti.

Valmennusprosessin yhtenä isona kokonaisuutena oli peliergonomian kartoitus. Joukkueen jäsenet lähettivät kuvia peliasemistaan, joista opiskelijat antoivat palautetta. Palautteen anto suoritettiin kootusti koko joukkueen kanssa, jolloin jokainen pelaaja sai vinkkejä myös toistensa peliergonomiasta. Pelaajat kokivat palautteen tärkeäksi ja tekivät muutoksia jo palautteenannon aikana. Tärkeimpiä huomiokohtia ergonomiassa olivat näytön asettelu sekä pöydän ja tuolin korkeus. Lisäksi valmennusprosessi sisälsi erilaisia elvyttäviä liikkeitä ranteille ja niska-hartiaseudulle, jotka pelaajat kokivat myös toimiviksi.

Tulevaisuuden suuntaviivat

Tulevaisuudessa e-urheilun kenttää tulisi lähestyä perinteistä poiketen. Taustatiedon hankkiminen on toki tärkeää, mutta pelaajien tavoittamiseen vaaditaan selkeästi uusia keinoja. E-urheilijoille olisi hyvä tuoda fysioterapeutin ammattia esille esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Fysioterapeutin ammatti ja sen konkreettiset tehtävät tulisi tuoda esille helposti saataville olevassa muodossa esimerkiksi streamina, YouTube -videoina tai podcastina. Suositut suoratoistopalvelut herättäisivät pelaajissa enemmän kiinnostusta, kuin mitkään tekstillä tuotetut kyselyt tai yksityisviestit. Fysioterapian saadessa näkyvyyttä E-urheilun kentällä, alkaisivat pelaajat mahdollisesti kiinnostua toiminnasta enemmän ja kynnys lähteä mukaan laskisi.

Käytännössä fysioterapia e-urheilun parissa voisi tulevaisuudessa olla sitä, että fysioterapeutti toimii myös streamaajana. Tämä vaatisi kiinnostusta ja omakohtaista kokemusta e-urheilun kentältä ja videopeleistä. Fysioterapeutti voisi streamien aikana pelatessa keskustella katsojien kanssa ja mahdollisesti haastatella sosiaalisen median vaikuttajia tai tunnettuja e-urheilijoita. Tällä tavoin saataisiin näkyvyyttä fysioterapialle ja samalla leviäisi tieto liikkumisen merkityksestä ja fysioterapian mahdollisuuksista yleisesti terveyteen ja sitä kautta pelaamiseen vaikuttavista tekijöistä.

Tämän tyyppinen toiminta vaatii kuitenkin suuria resursseja. Streamaamiseen ja pelaamiseen tarvittavan laitteiston tulisi olla tarpeeksi tehokas, jotta toiminta onnistuisi moitteettomasti. Samalla olisi myös hyvä olla siihen soveltuvat tilat. Suomen liigatasolla organisaatioiden rahalliset resurssit vaikuttaisivat olevan vielä hyvin vähäiset, joten toiminnan kehittämisessä fysioterapiaopiskelijoiden harjoittelujaksot ovat avainasemassa. Haasteeksi tässä yhteydessä muodostuu opiskelijoiden ohjaus, sillä sitä kentällä ei ole saatavilla. Opiskelijoiden tukena olisi hyvä olla sekä fysioterapian puolelta ohjausta, että teknisen osaamisen ammattilaisilta. Tätä olisikin hyvä pohtia pystyisikö LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto tekemään tämän osalta yhteistyötä. Koulun tukemana olisi opiskelijoille mahdollista tarjota taustatukea niin ohjauksen kuin laadukkaan laitteistonkin kautta. Mikäli laitteisto ja vaikuttamisalustat olisivat valmiina, pystyisivät fysioterapeuttiopiskelijat hyödyntämään omaa osaamistaan tehokkaammin ja näin tuomaan vaikuttavaa ohjausta ja valmennusta e-urheilun kentälle.

E-urheilu kenttänä ja pelaajat kohderyhmänä tuovat omat haasteensa valmennuksen markkinointiin ja sen toteuttamiseen. Vaikka tällä hetkellä kentällä on paljon haasteita ja puutteita, se ei tarkoita, etteikö sinne kannattaisi jatkossa tarjota opiskelijoiden toimesta erilaisia valmennuksia. Tämä voisi olla tulevaisuudessa fysioterapeuttiopiskelijoille erinomainen mahdollisuus tuoda omaa innovatiivisuuttaan esiin ja luoda Suomeen aivan uudelle tasolle nostettu e-urheilijoiden valmennus.

Lähteet

Donaghue, J., Balentine, J., Schmidt, G. & Zwibel, H. 2019. Managing the health of the eSport athlete: an integrated health management model. BMJ Open Sport & Exercise Medicine. Vol. 5(1), e000467. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1136/bmjsem-2018-000467

Kirjoittajat

Juuso Havia on fysioterapiaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Maiju Keski-Ruismäki on fysioterapiaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Milla Reponen työskentelee fysioterapian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1608782 (CC0)

Julkaistu 7.6.2021

Viittausohje

Havia, J., Keski-Ruismäki, M. & Reponen, M. 2021. Fysioterapeuttiopiskelijat E-urheilun kentällä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/fysioterapeuttiopiskelijat-e-urheilun-kentalla/