Glukoosiarvojen omaseuranta on tyypin 1 diabeetikoille tärkeää, jotta hoitotasapaino pysyisi hyvänä. Päivittäinen sormenpäämittausten toteuttaminen on monelle rasite ja sitä helposti laiminlyödään hoitotasapainon kustannuksella, jolloin komplikaatioriskit kasvavat.

Kirjoittajat: Petteri Suominen ja Riitta Airola

Sormenpäämittauksista sensoreihin

Glukoosin omaseuranta on tyypin 1 diabeetikoille pakollista ja säännöllistä. Ainoastaan päivittäisesti ja useasti mittaamalla glukoosiarvonsa, voi tyypin 1 diabeetikko toteuttaa omahoitoaan. Glukoosiarvojen perusteella tehdään päätöksiä muun muassa päivittäisistä insuliinipistoksista. (Ilanne-Parikka 2018.)  Omaseurantaa on perinteisesti tehty sormenpäämittauksilla, mutta 2000-luvulla ovat yleistyneet glukoosisensorit. Kyseiset laitteet mittaavat jatkuvasti ihonalaiskudoksen glukoosipitoisuutta. (Rönnemaa ym. 2016, 1–3.) Suomessa yksi käytössä olevista sensoreista on FreeStyle Libre, joka on nimensä mukaisesti tuonut vapautta ja helppoutta tyypin 1 diabeetikoiden omahoitoon. Diabeteksen hoidon ammattilaisille laitteesta on muodostunut hyödyllinen työkalu tyypin 1 diabeetikkojen hoidonohjaukseen. (Pulkkinen & Tuomaala 2016, 1–3.)

Tietoa ja tutkimuksia FreeStyle Librestä

FreeStyle Libre koostuu sensorista, lukulaitteesta tai älypuhelimesta. Sensori asennetaan erillisellä asettimella ihonalaiskudokseen olkavarren taakse. Mittaaminen eli skannaus on FreeStyle Librellä helppoa, sillä siihen riittää vain lukulaitteen tai älypuhelimen vieminen sensorin lähelle, jolloin saadaan glukoosiarvo. (Vehkavaara ym. 2019.) Mittaus onnistuu vaatteiden läpi, joten se on huomaamatonta ja vaivatonta (Pulkkinen & Tuomaala 2016, 2–3).

FreeStyle Libre mittaa jatkuvasti glukoosia, mutta vaatii käyttäjältään vähintään yhden mittauksen kahdeksan tunnin sisällä. Tällöin laite pystyy piirtämään laitteen käyttäjän jatkuvan glukoosikäyrän. Käyttäjän glukoosimittaukset voidaan siirtää omasta FreeStyle Librestä kätevästi pilveen Libreview-ohjelmaan, josta kaikki mittaustulokset ovat saatavilla myös diabeteksen hoidon ammattilaisille. (Vehkavaara ym. 2019.)

FreeStyle Libre näyttää käyttäjälleen lukulaitteen tai älypuhelimen näytöltä mittaushetken glukoosiarvon, arvion glukoosiarvon tulevasta kehityksestä ja glukoosikäyrän viimeiseltä kahdeksalta tunnilta (Pulkkinen & Tuomaala 2016, 2–3). Käyttäjä voi myös kirjata laitteeseen tietoja pistetyistä insuliiniannoksista, syödyistä hiilihydraattimääristä sekä liikuntasuorituksista. (Vehkavaara ym. 2019.)

Kansainvälisessä yli 50 000 käyttäjän tutkimuksessa todettiin yhteys FreeStyle Librellä tehtyjen mittauksien määrän ja kehittyneiden glukoosiarvojen välillä. Korkeampien mittausmäärien ansiosta diabeetikot pysyivät paremmin tavoitearvoissa ja kokivat vähemmän hypoglykemioita sekä hyperglykemioita. (Dunn ym. 2017, 37–45.)

Suomalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että FreeStyle Libre paransi tarkasti valittujen tyypin 1 diabeetikkojen hoitotasapainoa huomattavasti. HbA1c laski keskimäärin 9,8 mmol/mol eli 0,9 %. Potilaat alkoivat ymmärtää omien glukoosiarvojen käyttäytymistä ja saivat motivaatiota omahoitonsa toteuttamiseen. Potilaat osasivat myös hyödyntää oppimaansa oman insuliinihoidon päätöksissään. (Mustonen ym. 2018, 9–11.)

FreeStyle Libren toimivuus Päijät-Hämeessä

Suomisen (2019) opinnäytetyö tarkasteli FreeStyle Libren toimivuutta ja hyödyllisyyttä Päijät-Hämeessä. Kyselyn avulla selvitettiin FreeStyle Libre -glukoosisensorimittauksen vaikutuksia diabeteshoitajien ja -lääkäreiden työhön ja vaikutuksia tyypin 1 aikuisdiabeetikoille Päijät-Hämeessä.

FreeStyle Libre osoittautui Päijät-Hämeen alueella hyödylliseksi diabeteksen hoidon ammattilaisille ja tyypin 1 diabeetikoille. FreeStyle Libre toi Päijät-Hämeen diabeteshoitajille ja -lääkäreille monipuolisempaa ja tarkempaa tietoa tyypin 1 diabeetikoiden glukoosiarvoista. Näin ollen ammattilaisten tekemä hoidonohjaus onnistui tarkemmin ja hoitotavoitteiden asettaminen helpottui.

FreeStyle Libre selkeytti ja nopeutti potilaan ohjausta diabetesvastaanotoilla. Libreviewin eli pilven kautta katsottavat tiedot vaikuttivat positiivisesti diabetesvastaanottoihin.  Ammattilainen voi yhdessä potilaan kanssa katsoa vastaanotoilla glukoosimittaustuloksia. Yhdessä tuloksia katsellen ja keskustellen, voidaan potilas saada ymmärtämään paremmin omaa sairauttaan. Samalla myös ammattilainen saa syvemmän kokonaiskuvan potilaansa tilanteesta.

FreeStyle Libren käyttöönoton myötä ovat myös etäkontaktien määrät lisääntyivät. Toisin sanoen, joissakin potilastapauksissa poliklinikalle suunnitellut vastaanotot oli korvattu esimerkiksi puhelulla tai Skype-soitolla.

Päijät-Hämeessä FreeStyle Libreä käyttävillä tyypin 1 diabeetikoilla hoitotasapaino oli mennyt parempaan suuntaan ja omahoito oli muuttunut helpommaksi. Lisäksi elämänlaatu oli parantunut ja motivaatio omahoitoa kohtaan oli lisääntynyt. Tietämys omista glukoosiarvoista oli kohentunut ja sen myötä turvallisuuden tunne oli lisääntynyt.

Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin, että Päijät-Hämeen tyypin 1 diabeetikoiden tekemien päivittäisten glukoosimittauksien määrä oli lisääntynyt. Tämä on omahoidon kulmakivi ja mahdollistaa paremman hoitotasapainon. Tyypin 1 diabeetikot ovat olleet pääosin tyytyväisiä FreeStyle Libreen ja ovat itsevarmempia omahoitonsa suhteen. Vain muutamat käyttäjät olivat luopuneet sensorista.

FreeStyle Libre voi myös tuoda säästöjä hoitokustannuksiin. Tyypin 1 diabeetikoiden kehittyneet omahoito ja hoitotasapaino voivat estää komplikaatioiden ja lisäsairauksien syntymiset. Etäkontaktien määrien lisääntyminen voi myös tuoda kustannussäästöjä, sillä ne vaikuttavat ammattilaisten työaikaan ja säästävät potilaiden rahaa.

Yhteenveto

FreeStyle Libre on ollut hyödyllinen ja tehokas niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Laitteen ehdottomia hyötyjä tyypin 1 diabeetikoille ovat käytön helppous, glukoosiarvoista saatavan tiedon moninkertaistuminen ja mittausmäärien nouseminen.

Diabeteksen hoidon ammattilaiset ovat saaneet FreeStyle Librestä hyödyllisen työvälineen tyypin 1 diabeetikoiden hoidonohjaukseen. Tyypin 1 diabeetikot ovat saaneet laitteesta omahoidon työkalun, jonka avulla saadaan hyviä tuloksia omahoitoon ja hoitotasapainoon. Siten myös elämänlaatu paranee.

Lähteet

Dunn, T.C., Xu, Y., Hayter, G. & Ajjan, R. A. 2017. Real-world flash glucose monitoring patterns and associations between self-monitoring frequency and glycaemic measures: A European analysis of over 60 million glucose tests. Diabetes research and clinical practice. Vol. 137(2018), 37-46. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://www.diabetesresearchclinicalpractice.com/article/S0168-8227(17)31104-X/pdf

Ilanne-Parikka, P. 2018. Tyypin 1 diabeteksen hoito. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00774

Mustonen, J., Laaksonen, D. & Moilanen, L. 2018. Flash-mittaus paransi aikuisten tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainoa. Diabetes ja lääkäri. Vol. 47 (2), 9-11. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti/docs/diab_ja_laak_2_2018

Pulkkinen, M. & Tuomaala A-K. 2016. Verenglukoosipitoisuuden seuranta vuonna 2016. Aikakauskirja Duodecim. Vol. 132(20), 1899-1903.  [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo13345.pdf

Rönnemaa, T., Järveläinen, H., Nousiainen, E., Tuomi, T., Ahtiainen, P., Risku, S., Soinio, M. & Lahtela, J. 2016. Uusi glukoosin omaseurantalaite –käytännön kokemuksia. Lääkäri-lehti. Vol. 71(50-52), 3268-3270.  [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://vhh-terveysravinto.fi/tiedostot/Artikkelit/glukoosin_omaseurantalaite.pdf

Suominen, P. 2019. ”Näkee kaikki sokerit, joita ei sormesta mitattuna saa kiinni” FreeStyle Libre -glukoosisensorimittauksen vaikutukset diabeteshoitajien ja -lääkärien työhön ja aikuisille tyypin 1 diabeetikoille Päijät-Hämeessä. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 21.11.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224002

Vehkavaara, S., Rönnemaa, T. & Leppiniemi, E. 2019. Flash-glukoosisensori (FreeStyle Libre®-laite). Teoksessa: Ilanne-Parikka, P., Niskanen, L., Rönnemaa, Y. & Saha, M-T. (toim.) Diabetes. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin tunnus: dbs02199 (004.064). [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://masto.finna.fi/Record/masto.144158

Kirjoittajat

Petteri Suominen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva sairaanhoitajaopiskelija.

Riitta Airola toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa.

Artikkelikuva: Petteri Suominen

Julkaistu 30.3.2020

Viittausohje

Suominen, P. &  Airola, R. 2019. FreeStyle Libre glukoosisensori – tyypin 1 diabeetikon omahoidon ja hoidonohjauksen helpottaja? LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/freestyle-libre-glukoosisensori-tyypin-1-diabeetikon-omahoidon-ja-hoidonohjauksen-helpottaja/