Fiilisluotsi tarjoaa mahdollisuuksia ikääntyneen hyvinvoinnin tukemiseen erilaisissa asumispalveluratkaisuissa

Kirjoittajat: Katja Rapanowicz, Juulia Särkivuori, Sari Tiimonen, Janna Westerholm, Hannele Tiittanen & Tuija Rinkinen

Digitaalisten palveluiden käyttö vähenee 60-vuotiaasta alkaen. Erilaiset toimintakyvyn rajoitteet, kuten huono näkö tai käsien liikerajoitteet, ovat yhteydessä vähäisempään digitaalisten palveluiden käyttöön 70–100-vuotiailla. (Heponiemi ym. 2023; Heponiemi ym. 2022; Kyytsönen ym. 2022.) Hyvät digitaidot voivat estää digitaalisen asioinnin vähenemistä vanhemmilla aikuisilla mutta vain noin 80 ikävuoteen saakka. Käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kuuluu muun muassa tietoteknisten puutteellisten taitojen, kognitiivisten pulmien, aistimuutosten sekä motoristen muutosten huomioiminen. Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla lisätään digitaalisen palvelun käytettävyyttä sekä lisätään hyvää mielikuvaa palvelusta. (Mustola 2023; Kuusisto ym. 2022, 75; Martínez-Alcalá ym. 2021.)

Ikääntyneen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa sosiaalisella ja kognitiivisella toiminnalla sekä aktiivisella elämäntavalla (Siltanen ym. 2020). Mielen hyvinvointi on yhteydessä voimavaroihin ja kokemukseen omasta merkityksellisyydestä. Mielen hyvinvointiin liittyy myös mielen kimmoisuus kohdatessa vaikeuksia. (Jyväkorpi ym. 2020, 342.)

Sekä tehostetussa palveluasumisessa että yhteisöllisessä asumisessa käytetään tyypillisesti turvateknologiaa. Erityisesti tehostetussa palveluasumisessa kameratekniikan käyttö koetaan käyttäjäystävällisenä, sillä asukkaat eivät aina kykene painamaan esimerkiksi turvaranneketta itse. (Attendo 2023.) Tehostetussa palveluasumisessa teknologiset ratkaisut liittyvät usein hoitajien käyttämiin apulaitteisiin, joilla järjestellään töitä ja helpotetaan työn fyysistä kuormitusta. Yhteisöllisessä asumisessa teknologiaa hyödynnetään hoitohenkilökunnan etäkäyntien mahdollistamisessa. Hoitajien lisäksi asukas voi olla etäyhteydessä tabletin avulla omaisiin tai ystäviin, sekä osallistua etäkuntoutuksiin tai sosiaalista kanssakäymistä tukeviin hetkiin. Erilaiset lääkerobotit ja ateria-automaatit ovat myös yleisiä käytössä olevia teknologisia ratkaisuja ikääntyneillä. (STM 2020, 20, 70; Hammar ym. 2018, 3–6.) Mitä enemmän teknologiaa on käytössä ikääntyneille suunnatuissa palveluissa, sitä tärkeämpää on huomioida myös eettisiä ohjeita ja toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa eettistä toimintaa on tukemassa useita lakeja, säännöksiä sekä ohjeistuksia. ETENE:n mukaan ikäihmisen tulee säilyttää itsemääräämisoikeutensa, ihmisarvonsa ja yksityisyytensä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kohderyhmän ollessa haavoittuvainen korostuu erityisesti ihmisarvon kunnioittaminen, sillä kohderyhmään kuuluvat ikäihmiset ovat usein hoitohenkilökunnan ja omaisten avusta riippuvaisia, sekä osin kykenemättömiä tekemään itseään koskevia päätöksiä. Erilaisissa turva- ja liiketeknologioissa tulee muistaa asiakkaan tietoturva ja yksityisyydensuoja. (ETENE 2018, 41–50.)

Uusia mahdollisuuksia Fiilisluotsi Seniorin kehittämiseksi

LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijakoulutuksen (YAMK) -opiskelijat kehittivät Spes-palveluiden Fiilisluotsi Seniori -sovellusta niin, että Fiilisluotsi Senioria voitaisiin enenevissä määrin hyödyntää ikääntyneiden yhteisöllisessä asumisessa sekä tehostetussa palveluasumisessa. Kehittämistehtävä aloitettiin asiakaspolkua ja empatiakarttaa hyödyntäen. Näiden kehittämistyökalujen avulla saatiin lisättyä asiakasymmärrystä Fiilisluotsin käytöstä. Seuraavaksi siirryttiin innovointivaiheeseen hyödyntäen aivoriihtä. Aivoriihi on kehittämismenetelmä, jonka perusajatuksena on, että suuri määrä ideoita johtaa siihen, että jotkut joukossa olevista ideoista jäävät kehittämiskelpoisiksi. (Innokylä; Haukijärvi ym. 2014, 18.)

Aivoriihessä syntyneiden ideoiden perusteella päädyttiin vastaamaan yhteisöllisen asumisen haasteisiin kehittämisideoilla, jotka olivat ikääntynyttä asiakasta osallistavia ja virikkeellistäviä. Ratkaisussa tähdättiin asiakkaan omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukemiseen. Tehostettuun palveluasumiseen sopivat puolestaan paremmin ideat, jotka tukivat hoitohenkilökunnan työtä sekä omaisen osallisuutta, sillä asukkaiden ollessa huonokuntoisempia, itsenäinen sovelluksen käyttäminen voi olla hyvin haastavaa. Fiilisluotsi Senioriin perussovelluksessa asiakas raportoi esimerkiksi päivän tapahtumia ja subjektiivisia tunteita, joita ammattilaiset voivat hyödyntää ikääntyneen arjen tukemisessa. Uutena ominaisuutena tähän ideoitiin toiminto, joka ehdottaa ikääntyneelle itselleen erilaisia toimintaohjeita tai harjoitteita liittyen siihen, millaisia tunnetiloja ikääntynyt raportoi sovellukseen. Sovellukseen on mahdollisuus lisätä myös vuorovaikutteisuutta, jolloin sitä voi hyödyntää videovälitteisenä yhteydenottovälineenä hoitajan sekä asiakkaan ja omaisen välillä.

Sovellukseen ideoitiin myös mahdollisuus omaisen näkymään. Tämä palvelisi sekä yhteisöllisessä että tehostetussa palveluasumisessa. Omainen näkisi ikääntyneen tai hoitohenkilökunnan sovellukseen syöttämät tiedot ja niiden yhteenvedot. Lisäksi sovellukseen tulisi muistutukset asiakkaan kalenteriin merkityistä tapahtumista ja arkisista askareista, kuten ruokailuista ja taukojumpista. Fiilisluotsi Seniorin avulla hoitajien kuormitus kevenee, sillä omainen ei tarvitsisi hoitajaa välikädeksi asiakkaan kuulumisten kysymiseen tai päivän tapahtumien ja voinnin seurantaan.

Fiilisluotsi Seniorissa on tulevaisuudessa runsaasti mahdollisuuksia ikääntyneen psyykkisen, fyysisen ja kognitiivisen hyvinvoinnin tukemiseen esimerkiksi personoitujen kuvakansioiden, musiikkilistojen ja ystäväkirjan sekä elintapaohjauksen avulla. Tulevaisuuden teknologia tulee lisäämään mahdollisuuksia entisestään, esimerkiksi kasvojentunnistustoiminnolla voi tulkita asiakkaan ilmeistä tunnetiloja (Jaakkola ym. 2023, 37) ja Fiilisluotsin kautta ehdottaa näihin sopivia jatkotoimia. Sovelluksen avulla voitaisiin tukea entistä enemmän omaisten osallistumista asiakkaan arkeen. Läheisten rooli ikääntyneiden hoivassa on merkittävä ja tulee jatkossa lisääntymään, jolloin Fiilisluotsin kaltainen sovellus helpottaa läheisiä ikääntyneen voinnin seurannassa ja pitämään häneen yhteyttä. Sovelluksella voisi tulevaisuudessa olla rooli myös organisaation tietojohtamisessa; kertynyttä dataa voitaisiin hyödyntää asiakkaiden aktiivisuuden ja osallisuuden sekä viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseen.

Lähteet

Attendo. 2023. Sensori- ja tekoälytekniikka tuo turvaa ja helpottaa hoitajien työn suunnittelua. Viitattu 21.10.2023. Saatavissa https://www.attendo.fi/ajankohtaista/arkisto/artikkelit-ja-blogit/sensori–ja-tekoalytekniikka-tuovat-turvaa-ja-helpottavat-hoitajien-tyon-suunnittelua/

ETENE. 2018. Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet – ovatko ne valideja tulevaisuudessa? Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta 2014–2018. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://etene.fi/documents/1429646/12259990/ETENE+julkaisu+46+Eettiset+perusteet%2C+kausijulkaisu/5a137eb6-6e68-8f50-96bb-ac844397343e/ETENE+julkaisu+46+Eettiset+perusteet%2C+kausijulkaisu.pdf

Fiilisluotsi. Ikäihmiset. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://fiilisluotsi.fi/ikaihmiset

Hammar, T., Mielikäinen, L. & Alastalo, H. 2018. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 44/2018.  Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-252-9

Haukijärvi, N., Kangas, A., Knuutila, H., Leino-Richert, E. & Teirasvuo, N. 2014. Haukijärvi, N., Kangas, A., Knuutila, H., Leino-Richert, E. & Teirasvuo, N. 2014. Tavoitteena aktiivinen ja työelämälähtöinen oppiminen: Käytännön opetusmenetelmiä opiskelija- ja työelämälähtöiseen opetukseen ja koulutukseen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165107.pdf

Heponiemi, T., Kaihlanen, A-M., Kouvonen, A., Leemann, L., Taipala, S. & Gluschkoff, K. 2022. The role of age and digital competence on the use of online health and social care services: A cross-sectional population-based survey. Digital health. Viitattu 21.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1177/205520762210744

Heponiemi, T., Kainiemi, E., Virtanen, L., Saukkonen, P., Sainio, P., Koponen, P. & Koskinen, S. 2023. Predicting internet use and digital competence among older adults using performance tests of visual, physical and cognitive functioning longitudinal population-based study. Journal of medical Internet research. 25, e42287. Viitattu 21.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.2196/42287

Innokylä. Aivoriihi. Viitattu 13.10.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/tyokalut/aivoriihi

Jaakkola, P., Inkinen, M. & Vihriälä, J. 2023. Ihmisen perustunnetilojen tulkinta ja hyödyntäminen sosiaalisissa roboteissa. Kandidaatintyö. Oulun yliopisto, tietotekniikan tutkinto-ohjelma. Oulu. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202307062848

Jyväkorpi, S., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K. & Heimonen, S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Gerontologia 34(4), 339–344. Viitattu 13.11.2023. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624/57593

Kuusisto, O., Merisalo, M., Kääriäinen, J., Hänninen R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Taipale, S. & Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus Suomessa. Helsinki:Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Viitattu 4.11.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-182-7

Kyytsönen, M., Piirainen, M. Latvanen, M. Muuri, A. & Vehko, T. 2022. Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa – ketkä tarvitsevat opastusta ja keille palvelut eivät ole esteettömiä? Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2022. Viitattu 21.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-818-7

Martínez-Alcalá, C. I., Rosales-Lagarde, A., Pérez-Pérez, Y. M., Lopez-Noguerola, J. S., Bautista-Díaz, M. L. & Agis-Juarez R. A. 2021. The effects of Covid-19 on the digital literacy of the elderly: Norms for digital inclusion. Frontiers of Education. Vol. 6. Saatavissa https://doi.org/10.3389/feduc.2021.716025

Mustola, V. 2023. Benefits and disbenefits on videoconferencing from eldercare workers´ perspective. The 28th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth. Vantaa, Finland 12.-13.10.2023.  Finnish Society of Telemedicine and eHealth.

Siltanen, S., Tourunen, A., Saajanaho, M., Palmberg, L., Portegijs, E. & Rantanen, T. 2020. Psychological resilience and active aging among older people with mobility limitations. European Journal of Ageing. 18, 65–74. Viitattu 13.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10433-020-00569-4

STM. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 14.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

Kirjoittajat

Sari Tiimonen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija (YAMK) -koulutusohjelmasta.

Katja Rapanowicz, Juulia Särkivuori ja Janna Westerholm ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutuksesta.

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: Fiilisluotsi

Julkaistu 7.2.2024

Viittausohje

Rapanowicz, K., Särkivuori, J., Tiimonen, S., Westerholm, J., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. 2024. Fiilisluotsi-sovellus tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ikääntyneen hyvinvoinnin tukemiseen myös erilaisissa asumispalveluratkaisuissa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/fiilisluotsi-tarjoaa-mahdollisuuksia-ikaantyneen-hyvinvoinnin-tukemiseen-erilaisissa-asumispalveluratkaisuissa/