Eteläkarjalaiset kiertotaloustoimijat kehittämässä näkyviä, asiakaslähtöisiä ja kestäviä palveluja

Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hanke edistää alueellista kiertotaloutta osallistaen alueen asukkaita, yrityksiä ja muita sidosryhmiä yhteiseen kehittämiseen. ASKI-hanke kutsui paikalliset kiertotaloustoimijat työpajaan verkostoitumaan ja ideoimaan yhdessä, miten kiertotaloutta edistävät palvelut saataisiin parhaiten näkyviksi ja asiakkaiden helposti löydettäviksi palvelukartalle. Lisäksi toimijat pääsivät pohtimaan oman toimintansa kehittämistä asiakas- ja kestävyyslähtöisen palvelumuotoilun keinoin, mikä tukee kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden suunnitteluosaamisen kehittymistä alueella.

Kirjoittajat: Heli Kasurinen & Katariina Pakarinen

Kiertotaloustoimijoiden työpaja kiinnosti monen eri alan yrittäjiä ja toimijoita

Lappeenrannassa joulukuussa 2024 järjestettyyn työpajaan osallistui yhdeksän kiertotalousalan yrittäjää tai työntekijää Etelä-Karjalasta. Edustettuina oli kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia, käytetyn sisustustavaran ja huonekalujen kunnostus- ja myyntiliikkeitä, tekstiilien kierrätykseen, korjaukseen ja uusiksi tuotteiksi tuunaukseen erikoistunut ompelimo, huoltoyritys ja juhlatavaranvuokrauspalvelu. Työpajan ensimmäisessä osassa ideoitiin yhdessä uutta kiertotalouden palvelukarttaa ja toisessa osassa kiertotaloustoimijat kehittivät omaa toimintaansa asiakas- ja kestävyyslähtöisen palvelumuotoilun näkökulmasta.

Karttapalvelu avartaa käsitystä kiertotaloudesta ja lisää toiminnan näkyvyyttä

Kiertotalouden palvelukarttaan kerätään Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevat kiertotaloutta toteuttavat kuluttajapalvelut. Kartan tavoitteena on tuoda palveluita näkyvämmiksi alueen asukkaille ja auttaa asukkaita hahmottamaan kiertotalouden moninaisuutta arjessa. Kiertotalouspalvelun määrittelyä ja kategorisointia on hankkeessa aikaisemmin kehitetty käyttäjänäkökulmasta ja työpajassa tavoitteena oli kartoittaa palveluita tarjoavien toimijoiden näkemyksiä. Kiertotaloustoimijoiden työpajassa tunnistettiin oman (yritys)toiminnan kiertotalousnäkökulmia, kehitettiin kartalle tulevaa kiertotalouspalvelun määritelmää sekä pohdittiin karttapalvelun hyötyjä ja päivityskäytäntöjä.

Pelkästään työpajan osallistujien todettiin toteuttavan kiertotalouden periaatteita monella eri tavalla ja kiertotalouspalvelun määritelmänkin on siten tarpeen olla hyvin moniulotteinen. Osallistujien toimintaan kuului muun muassa käytettyjen tavaroiden vuokrausta, laitteiden ja tavaroiden eliniän pidentämistä huoltamalla ja korjaamalla, käytöstä poistetun materiaalin kierrätystä, lahjoituksena saadun tai ostamalla hankitun käytetyn tavaran kunnostusta ja myymistä ja ylijäämä- ja kierrätysmateriaalien hyödyntämistä uusien uniikkien tuotteiden valmistuksessa. Useat toimijoista toteuttivat kiertotalouden periaatteita yhtä aikaa monella eri tavalla, joten todettiin, että kartalle tulevat kategoriat on määritettävä hyvin selkeiksi ja on oltava mahdollisuus liittyä yhtä aikaa useaan eri kategoriaan.

Toimijat olivat yksimielisiä siitä, että kiertotalouden karttapalvelun päällimmäinen hyöty heidän toiminnalleen on näkyvyyden lisääntyminen. Lisänäkyvyys lisää asiakkaita ja myös eri ikäryhmät on mahdollista tavoittaa laajemmin. Muiksi mahdollisiksi hyödyiksi mainittiin, että kartan avulla yritykset löytävät itse uusia yhteistyömahdollisuuksia ja pystyvät korostamaan omaa kiertotaloustoimijuuttaan.

Käyttäjänäkökulmasta toimijat kuvasivat karttapalvelua “kanavana, josta löytää ratkaisun” – kuluttajien tietoisuus lisääntyy vaihtoehtoisista paikallisesti tarjolla olevista ratkaisuista hankkia tarvitsemaansa tavaraa tai palvelua tai laittaa omaa tavaraa tai materiaalia kiertoon.

Kartalle lisättävien kiertotaloustoimijoiden etsiminen ja kartan päivityskäytännöt herättivät vilkasta keskustelua. Yhteenvetona todettiin luotettavimmaksi ratkaisuksi, että kartan ylläpitäjä keskitetysti etsii alueelliset toimijat kartalle ja on aktiivisesti heihin yhteydessä viestien tarvittaessa monikanavaisesti ja saavutettavasti niin puhelimitse, sähköisin viestein, lehtijuttujen, postin kuin yrittäjäverkostojenkin avulla niin kartan luomisvaiheessa kuin vuosittaisten päivitysten yhteydessä. Ylläpitäjän on tarpeen myös tarkistaa toimijoista kartalle syötettävien tietojen tarkoituksenmukaisuus.

Näkökulmia yrityksen asiakas- ja kestävyyslähtöiseen kehittämiseen

Työpajan toisessa osassa tavoitteena oli asiakasymmärryksen lisääminen, ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Apuna työskentelyssä käytettiin LAB-ammattikorkeakoulun aiemmissa hankkeissa tuotettuja materiaaleja, kuten kiertotalouden r-strategioita (Ruokamo & Halla-aho 2021) ja ympäristövastuullista kuluttamista tukevia tekijöitä (Eloranta ym. 2023). Lisäksi hyödynnettiin Sitran kiertotalouden liiketoimintamalleja (Sitra 2022).

Osallistujia haastettiin pohtimaan, millaisille asiakasryhmille heidän yrityksensä palvelut on suunnattu, ja millaisia ominaisuuksia, tarpeita tai haluja erilaisilla asiakasryhmillä on. Samalla mietittiin mistä asiakkaiden ympäristövaikutukset aiheutuvat ja miten asiakkaita voisi tukea ympäristövaikutusten vähentämisessä. Osallistujia kannustettiin pohtimaan mistä yrityksen omat ympäristövaikutukset aiheutuvat ja kuinka niitä voitaisiin vähentää. Työpajassa mietittiin myös millaisia uusia kiertotalouspalveluita yritys voisi tuottaa.

Lopuksi koottiin yhteen, millaisia ajatuksia tehtävät herättivät ja millaisia haasteita tai mahdollisuuksia löytyi omaan liiketoimintaan. Osallistujien kanssa keskusteltiin muun muassa erilaisista keinoista, joiden avulla voidaan syventää asiakasymmärrystä – esimerkkinä haastattelut, kyselyt ja havainnointi. Yhdessä pohdittiin myös, kuinka kiertotalouspalvelulla voidaan tarjota asiakkaalle lisää arvoa ja auttaa häntä tekemään ympäristövastuullisempia valintoja.

Osallistujat lupasivat arjessaan miettiä syvemmin esimerkiksi oman yrityksen ja asiakkaiden ympäristövaikutuksia. Lisäksi luvattiin tarkastella jätteiden käsittelyä, kierrätysmateriaalien hyödyntämistä sekä liikkumisen tehostamista. Kaksi osallistujaa lupasi kertoa päivän annista työkavereille ja kaksi osallistujaa kertoi vievänsä kotiin uudet verkostot ja tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet.

Kuva 1. Työpajassa hyödynnettiin erilaisia työpohjia, joiden avulla osallistujat pääsivät pohtimaan teemoja juuri omasta näkökulmastaan. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Miten tästä eteenpäin?

Kevään ja kesän 2025 aikana ASKI-hanketiimi työstää työpajassa syntyneiden ideoiden pohjalta kiertotalouden palvelukartan Lappeenrannan karttapalvelun uudeksi tasoksi. Kiertotaloustoimijoita osallistetaan edelleen kartan kehittämiseen. Esimerkiksi maaliskuussa pyydettiin työpajaan osallistuneilta palautetta karttapalveluun suunnitellusta kiertotalouspalveluiden luokittelusta sekä infokirjeestä, joka lähetetään kartalle sopiville kiertotalouteen liittyville paikallisille yrityksille ja yhdistyksille.

Alkukartoituksessa yrityksiä ja yhdistyksiä löytyi yli 200 ja suurella osalla kiertotalous ei ole ydintoimintaa, vaan koskee mahdollisesti vain pientä osaa tarjotuista tuotteista tai palveluista, jotka voivat olla nykyisellään vaikeasti löydettävissä. Ehkä kartta herättääkin paikalliset kuluttajat ja toimijat huomaamaan, että kiertotalous on jo lähempänä arkeamme kuin olemme osanneet ajatellakaan ja että jokaisen on mahdollista edistää kiertotaloutta pienillä toimilla. Kartta toivottavasti avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia ja antaa helposti lähestyttäviä kiinnostavia ideoita, joita kuluttajana tai toimijana voi lähteä toteuttamaan vaikkapa taloudellisesti järkevänä ratkaisuna tai ihan omaksi ilokseen, vaikkei kiertotalous olisikaan päällimmäisenä tavoitteena mielessä – vaan toteutuu ja vahvistuu siinä sivussa.

Lähteet

Eloranta, E., Kumpulainen, K., Kälviäinen, M., Palokangas, A. & Qvist, M. 2023. Menesty asiakaslähtöisesti ja ympäristövastuullisesti: Opas PK-yrityksille. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 66. Viitattu 14.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-461-5

Sitra. 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille. Helsinki: Sitra. Viitattu 14.1.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf

Ruokamo, A. & Halla-Aho, H. 2021. Kisu – Muotoilijan opas. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-358-8

Kirjoittajat

Heli Kasurinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja kiertotalouden asiantuntijana EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Katariina Pakarinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilun asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa sekä projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä -hankkeessa.

Artikkelikuva: Työpajan yhteydessä Lappeenrannan kaupungin Wirma-yrityspalvelut ja Greenreality-kumppanit esittelivät aluksi toimintaansa ja yrittäjille tarjoamaansa tukea. (Kuva: Katariina Pakarinen)